Mikke kirjoitti:No kyllä minua ainakin häiritsisi suunnattomasti, jos bretonnian jousimiehet eivät pystyisikään säännöissä ampumaan jousillaan, vaan olisivat jonkinlaisia lähitaistelujoukkoja. Sinäänsä sääntöteknisesti moinenhan voisi olla ihan toimivaakin, mutta siinä vaiheessa ei ole kovin paljoa väliä minkälaista tinamöhkälettä siellä pöydällä työntelee. Kyllä pelissä pitäisi kyetä säilyttämään edes alkeellinen uskottavuus sen oman maailman logiikan sisällä. Valtaosalle tuntemistani pelaajista kuitenkin taustatarina ja jonkinlainen fantasiataistelun "simulointi" lienevät jonkinlaisessa roolissa pelatessa. Kynäniskaiset matemaatikot kuitenkin ovat harrastajajoukossa vähemmistössä. "Realismin" ja pelattavuuden välinen tasapainottelu on kaikissa peleissä mukana, kuvitteellisessa fantasiamaailmassa uskottavuuden rajoja on vain massiivisesti helpompi venyttää, kuin vaikkapa napoleonin sodista taustansa ammentavassa pelissä.
Nimen omaan näin.
Joskus melkein masentaa lukea kommentteja siitä, että pelin taustatarinalla ei ole mitään merkitystä. Vaikka ei olisikaan mikään pörrömestari ymmärtääkseen, että peli lopulta kuitenkin nojaa monessa suhteessa taustatarinaansa. Yhäkään, kyseessä ei ole shakki, vaan tinasotilaspeli, jossa työnnetään pikku-ukkoja kentällä, heitetään noppaa ja katsotaan kun lohikäärmeet grindaavat toisiaan. Lisäksi kyseessä on vielä äärimmäisen epätasapainoinen illanviettopeli ja jo tästä syystä välillä turnauspelaajien kauhea metaaminen jaksaa huvittaa. Tai eipä siinä, on tätä peliä toki mahdollista pelata useammalla kuin yhdellä tavalla. Itse vain katsonen sitä roolipelaajan lasien lävitse.
Mutta oli miten oli, on minusta täysin perusteltua vaatia peliä toimimaan taustatarinansa mukaan myös pöydällä. Jos minua ei kiinnostaisi 'hammerin pörrö ollenkaan, siirtyisin pelaamaan edellä mainittua shakkia, jossa moista ei ole turhaan pilaamassa pelikokemusta. Itselle ja monelle muulle armeijan pörrö ja tyyli on vaikuttanut vahvasti jo armeijaa valitessa, joten tietyllä tavalla soisi armeijan toimivankin niin, kuin taustatarinassa. Kyllä minuakin kyrsisi, jos waywatcherini eivät olisi loistavia ampujia, tanssijat olisivat täysiä käsiä. Vastaavasti Keisarikunnan hilparimiestenkin soisi toimivan kentällä, sillä Wanhan Maailman armeijat nyt vain sattuvat loogisista syistä koostumaan suurimmaksi osaksi niistä, eivätkä paavimobiileista ja kahdesta tankista.
Mitä omaan toivelistaani sitten kasiedikan puolelta tulee, toivoisin _vihdoinkin_ nimen omaan noiden yllä mainittujen aseiden parantuvan peliteknisesti. Lisäksi magiakin saisi kieltämättä uudistua. Ottaisivat nyt vain mallia juurikin viidennen laitoksen Winds of Magic-tyylistä, johon Jullevinkin esitys pohjasi. Ei oikeasti enää tekisi mieli käyttää 1-2 hahmoslottia pelkästään defenssiiviseen magiaan. Sääntiksen ulkopuolelta sitten saisivat tasapainottaa armeijat takaisin jonkinlaisiin kuosiin.
Niin ja tietysti vaadin yhä niitän kahdeksan pisteen kaksi haavaisia, oikean wardin omaavia dryadejani.