Hahmon luonti

[El Capitan]

Aina ajoin tulee vastaan monia mutkia kun puhutaan areenoinnista. Milloin se on vetäjällä tai pelaajalla. "Millasen areenan mää teen ja miten saan pelaajat kiinnostumaan siitä, ettei kuolisi niiden takia" voi joku vetäjä aatella ja milloin pelaaja sitten tuumailee päänsä puhki kun miettii hahmoaan. Fluffitukoskin on tosi yleinen. Sehän on meidän kansansairaus kaikkien muiden, turhien joku voisi sanoa, harrastusten ja koulun lisäksi, joka vähentää jo sitä vähääkin aikaa fluffailla viikon aikana.

Meillä on täällä jo yleinen aihe, jossa höpissä yleisesti kaikesta ja tuolla jossain on unohdettuna aihe, jossa yritettiin keksiä lääkettä fluffaustukoksen hoitamiseen. Se ei kuitenkaan ottanut tuulta purheisiinsa, joka on minusta hyvin sääli. Sääli on myös se, että meillä ei ole mitään sellaista kivaa tutoriaali-aihetta jokaisesta mahdollisesta asiasta, jonka nyt joku voikaan keksiä. Vähintäänkin on myös kiva oppia tuntemaan toinen toisensa, millainen hän onkaan pelaajana ja millä kaikilla neuvoillaan hän voi auttaa uusia sukupolvija tässä hienossa harrastuksessa kun heidän eteensä tulee yksi näistä mutkista.

Miltä kuullostaisi, jos jokainen kertoisi vähän omista tavoistaan luoda se oma kullan nuppunsa, jolla lähteä maailmalle seikkailemaan ja voittamaan monia taistojaan? Jos jollain joskus lyö tyhjää, niin täältähän olisi sitten oikein kiva hakea sitä tarvittavaa inspiraatiota ja uusia ideoita rakentaa se hahmo. Ainakin mitä mie olen seuraillut areenoita, niin tietyillä tyypeillä on sama hahmo, joskus myös melkein samalla nimelläkin (*köh, Jack the insertsomethinghere, köh*), että vinkkejä uudenlaisen hahmonluonnille voisi olla tarvetta.

Eikoiski kiva aihe meillä täällä?

[Terminator Sergeant]

Tämähän vaikuttaa hauskalta topicilta, osallistutaanpa siis. Eikö tuollaista hahmotutoriaalia voitaisi ihan porukalla rueta luomaan? Itse diggaisin ainakin ajatuksesta kovasti. Sehän voisi olla vaikkapa 40k / faba jaoteltu luettelomainen lista, missä olisi erilaisia hahmotyyppejä, luonteita, tarinamalleja ja muuta mukavaa. Aktiiviset pelaajat voisivat myös listailla omia pelityylejään ja pieniä tarinanpätkiä sinne, ja sitä voisivat kaikki vapaasti hyödyntää innoituksen lähteenä. Miltä kuulostaisi?

[Dark Elf69]

Noh liiemmin ei ole tällä aluella vietetty aikaa jos solaa ei lasketa joten jos sitä nyt vähän omia mietteitä laittaisi tänne.

Hahmossa tärkeintä on että se kiinnostaa sinua itseäsi. Liian nopeasti ja kiiruulla tehty hahmo ei välttämättä jaksa kiinnostaa pitkää peliä loppuun asti ja mitä enemmän sille kehittelet fluffia johon on käytetty aikaa ja vaivaa sitä tärkeämpänä pidät hahmoasi. Ja kun hahmo on sinulle tärkeä haluat panostaa siihen kunnolla ja jatkaa fluffaamista pelin edetessä. Lue mahdollisia taustatietoja rodusta ja sen elämästä esim. armybookeista ja black libraryn kirjoista se helpottaa kummasti hahmon luonnissa ja fluffailussa. Sitten omaan fluffaamiseen ja hahmon luontiin vaikuttaa aikalailla ympäristö ja olotila. Hämärään aikaan kynttilän valossa kirjoittaminen on ihan erilaista kuin aamutuimaan näppäimistön hakkaaminen valoisassa huoneessa. Myös hyvä aiheeseen liittyvä musiikki auttaa asiaa. Itse kuuntelen blind guardiania kun fluffailen delffi sankareitani. Takkuilevan ja lisenssiä vaativan wordin olen jättännyt unholaan ja palannut vanhanaikaisempaan tapaan... kynä ja paperia eikä ole kertaakaan pettänyt. (varmaan aika basic juttuja, mutta kirjoitinpahan nyt jos olis jollekkin apua)

Tuossa oli vähän mietteitä mitä itellä tulee yhtäkkiä hahmon luonnista mieleen. 40k:lle ja fb:lle olisi varmaan hyvä luoda omat hahmon luonti tutorialit kuten terminaattori sanoi, mutta tuohon lisäisin itse viellä mordheimin joka olis varmaan mukavaa vaihtelua kun normaalisti täällä näkee pääasiassa FB ja 40k aiheisia... Minua kiinnostaa kanssa vakkei sitä kokemus puolta olekkaan niin maharottomasti.

[El Capitan]

Jee. Elämää.

Minä olin jo heittää toiveet kaivoon tämän heräämisestä kun ei ketään kiinnosta. Se on tosiaan minusta sääli. Minä ainakin haluaisin tänne lisää tälläisiä "Miten teet X:n" juttuja ja keskusteluja areenoista muutenkin. Sellainen toivomuslaari ja "Minun unelmien areenani" olisi ainakin minusta areenanvetäjälle kultakaivos, jos sinne tulisi ihmisiä vain kirjoittelemaan. Itse ainakin Soliin panostan ihan täysillä ja yritän kerta toisensa jälkeen saada siitä paremman ja paremman areenan pelaajille. Tämä on hyvin hankalaa, jos kukaan ei kerro, mikä oli todella hyvää ja mikä kohta olisi saanut parantua. Joku joskus minulle vastasi Taivaan mukaan tuonti sotaan mukaan ja NPC-hahmoista pitäisi tehdä kiinnostavempia. Taisivat olla silloin joskus ykkösen ja kakkosen aikoina. Niistä on nyt yli kaksi vuotta ja minua kiinnostaisi oikeasti tietää, olenko mennyt oikeaan suuntaan vai en.

Mutta tarvitseeko teistä tosiaan jokainen pelit ihan oman aiheensa? Onko sille oikeasti tarvetta? 40k areenoita nyt ei ole oikein näkynyt maailmalla ja onkohan siitä joku vuosi kun viimeksi joku sellainen näki lopputekstit? Mortikka-areenan muistan joskus nähneeni, mutta se jäi pelkäksi traileriksi. Voi tulla vähän vähäinen viestisaldo johonkin peliin. Kun jokainen merkkaa halutessaan size=250:llä boldattuna, että näin mie teen Faba hahmon, niin eiköhän halukkaat 40k-hahmon luonti-tutoriaalin löydä, jos pelkästään sellainen kiinnostaa.

[El Capitan]

Niih, voisin miekin kirjoitella tänne jotain. Jotain pikkuista. Aloitetaan siitä, mistä varmaan kaikki muutkin aloittavat.

Hahmon varustus

Ainahan se menee niin, että kun nähdään uusi areena, sitä otetaan armeijakirjanen käteensä ja lähetään kattomaan sääntöjen kanssa, mitä kaikkea jännää kamaa antaakaan hahmolleen ylle ja kätösiin. Kun hahmo on varustettu, pistetään se vetäjälle ja jäädään kuppaamaan varasijoille kahdeksi viikoksi kunnes viimeinkin aletaan väsäämään sitä fluffia.

Mitä minä itse olen huomannut niin pelaajana kuin vetäjänä, ihmiset jakaantuvat kolmeen lohkoon hahmon varustuksessa.

1. One hit one kill
- Nämä kaverit ovat nimensä perusteella sellaisia, että he tykkäävät nopeasta tappamisesta ja sotamottona toimii poikkeuksetta “Hyökkäys on paras puolustus.”. Tsekataan armeijakirjasta kovimmat taika-aseet, joiden avulla lyödään joko ihan pirun kovaa tai sitten otetaan pirusti lisää iskuja hahmolleen, että jos vihollinen ei kuole perusprofiilista löytyvillä iskuilla, niin sitten se kuolee frenzyn, jonkun abilityn, areenan lisähyökkäyksen ja maagisten aseiden tuomien lisäiskujen avulla.

En tiedä pelaajan näkövinkkelistä millaista on tämän sorttisen hahmon pelaaminen, mutta areenan vetäjän näkövinkkelistä voisin sanoa sen, että nämä ovat ainakin omalla inhokkilistalla.

Itse ainakin pidän suuresti vetäjänä hetkistä, jolloin saan heittää noppaa. Ne ovat mielekkäitä kaiken muun ohella ja silloin voi rauhassa tuulettaa ajatuksiaan, jos vaikka kirjoittelee siinä samalla kun ottelua käy läpi tietokoneen ääressä. Jos sitä huomaa, että kuolema tuli ovikelloa pimputtamaan jo aloitteen saaneen iskuilla, se loppuu lyhyeen se rauhallinen hupi. Vetäjä on myös tässä kohtaa hyvin kahden tulen välissä kun alkaa miettimään, miten sitä fluffia lähtisi kirjoittamaan. Niin kauan kun pelaamme hero-hahmoilla, ainakin minua koskee syvästi kirjoittaa jonkun monia taisteluita voittaneen örkkipomon kuolemasta ekalla miekan tökkäsyllä. Eikä sitä pitkitystä ottelulle voi oikein keksiäkkään, koska se on huijaamista. Noppien tuloksethan kuitenkin määräävät fluffinkin kulun. Jos joku kuolee killing blow iskuun, ei minusta vetäjä voi kirjoittaa:

”Epätoivoissaan kuoleman portteja kolkutellen Jack otti taskustaan veitsen ja heitti sen nauravan vihollisen kantapäähän. Veitsi upposi siihen kuin kuuma veitsi voimin ja äsken voitolla ollut vihollinen kaatui maahan huutaen kivusta ennen kuin kuoli verenhukkaan.”

Ottelussa kuitenkin omasta mielestäni tulisi olla tekstiä luettavaksi ja se on todella hankalaa, jos taistelu on loppu ennen kuin se kerkeää edes alkaa.

Jos joku tykkää savettomista sankareista Mace of Helstrumilla, niin mikäs siinä. Itse kuitenkin suosittelisin kaikkia välttämään tätä lohkoa.

2. Iskekkö sää vai kutitakko?
- Edellisen vastakohta. Äärittömän tylsiä parhaimmillaan.

Vaikka nopan heittäminen onkin mukavaa puuhaa, voi siitä tulla tuskallistakin, jos vastassa on kääpiö. Itse joskus muinoin osallistuin kääpiöllä, jolla oli T5, 2+ re-rollittava save, 4+ wardi ja haarniska, joka antoi vihollisen maksimivoimaksi S5:n. Myöhemmin areenan edetessä sain +1T ja kyvyn, jolla viimeistä viedessä sain +2 armour saveen tehden minusta 0+ re-rollittavalla savella varustetun kääpiön. Senkus isket vaan. Emmie kuole.

Alkoi käydä vähän sääliksi areenan vetäjää, jos kääpiöni ei iske ihan niin lujaa, kuin sen piti S5:llaan. Minähän tässä en kuitenkaan ole kuolemassa kun osut 4+:lla, haavoitat parhaimmillaan 5+:lla ja sen jälkeen pitäisi möhliä 0-2+ re-rollittava save ja 4+ wardi.

Toki aina mielummin näen vetäjänä todella kestävän hahmon kuin todella tappavan hahmon. Ottelu kuitenkin saa siitä niin paljon lisää asioita kirjoitettavaksi, että siinä määrin ei ole riemulla rajaa. Toki itse ottelun heittely voi vierähtää useiksi minuuteiksi, joka on toki harmillista, mutta sitten kun katsot kuukausien päästä areenaasi kyyneleet silmissä nostalgian vuoksi, voit aina muistella hyvällä mielellä sitä pitkää taistoa.

Siinä missä ensimmäisillä iskuillaan tappaneen sankarin taistosta ei voi oikein mitään kirjoitella, kestävien titaanien välisestä kamppailusta on aina paljon helpompi keksiä jotain kirjoitettavaa:

"Se kesti iskuni todella paljon. Vaikka olin paljon häntä nopeampi liikkeistäni ja taitavampi soturi, tuo hänen haarniskansa on luja kuin vuori. Hän selvästi luottaa sen kestoon täysin ja odottaa minun väsymystäni. Luulee saavansa helpon voiton antamalla minun iskeä hetken aikaa itseni uuvuksiin ja sitten antaa minun maistaa välillä hänenkin teräänsä. En ole niin tyhmä, että menisin tuohon lankaan. Stradegiaa kuitenkin tulisi muuttaa, jos mielin päästä tuon metallin lävitse."

Tai:

"Kun palaan täältä kotopuoleen, minun on pakko kiittää kaveriani tämän hienon haarniskan teosta. Se kestää todella hyvin kuritusta ja on mukava ylläni. Vaikka vihollinen olisikin taitavampi kuin minä itse, voin taistella kaikessa rauhassa siltä ajatukselta, että yksikin harha-askel toisi kuoleman tullessaan."

Tai:

"Katsojat olivat revetä ilosta. Osa heistä oli lyönyt suuria summia vetoja tuon vuoren puolesta ja olivat hyvin mielissään nähdessään vastustajan miekan vain kolisevan sen siistin metallipinnan yllä. Kerta toisensa jälkeen hänen iskunsa olivat saaneet tylyn lopun törmätessään tuohon läpäisemättömään haarniskaan kerta toisensa jälkeen. Vielä, jos heidän suosikkinsa suostuisi alkaa itsekin taistelemaan, voisivat hänen faninsa kyniä suuria summia tovereiltaan, jotka luottivat liikaa vastustajan taitoon ja voimaan ohittaa tuo panssari."

Jos jommankumman ääripään valitset, ole kiltti vetäjälle ja valitse tämä.

3. Saankohan mää paskemman hahmon kuin viime kerralla?
- Oma henkilökohtainen suosikkini.

Edelliset kaverit ovat olleet toistensa ääripäitä. Tämä on vähän väliinputoaja, joka ei oikein pärjää kenellekään. Oli hällä kestoa tai ei.

Miksi kuitenkin pidän tästä, on samasta syystä kuin itse Faba-peleissäkin niistä armeijoista, joissa ei ole menty ihan tehokkuuden perässä. Tuodaan kehiin Halberdeja, rankkaavia skinkkejä ja laitetaan Battle axe of the las Waaagh! kirveellä oleva örkki warboss 5 kokoiseen boar boy-yksikköön. Tyylikästä. Tämä on se koodisana.

Itse peleissä ei paljon koskaan tee mieli ottaa joitain asioita, mitä esimerkiksi täällä areenassa voisi harkitakkin. Koska joku on käyttänyt toista käsiasetta sankarillaan? Koska joku on käyttänyt mitään muuta asetta edes kuin gw:tä sankarillaan? Itselle ainakin nykyiseltään näistä areenoista on tullut sellainen leikkipaikka, jossa kokeilen kaikkea uutta ja jännää vaikka sillä ei olisikaan mitään hyötyä.

5p:llä ja yhden aseriimun paikan vienti saadakseni fleiming atakit. Joo. Saahan sillä regen pois, mutta jos pistekoko hahmolle on 150p niin kuinkahan monelta se rege sitten löytyykään? Ei sillä väliä. Tuliset iskut. Uuuh. Fluffauksesta tulee kivaa.

Areenan vetäjänä sitten myös ilahdun esimerkiksi halkon viimeisimmistä Solassa olleista hahmoista. S4 Welffi ja Empiren Master engineer. Master engineer. juma. Someone got balls. Sellaisten hupihahmojen kanssa on myös aina hauska pelata ja keksiä jotain hauskaa heidän tielleensä. Taisteluista tulee myös paljon jännempiä, kun se NPC-hahmo ei kuolekkaan ihan automaattisesti ekoilla iskuilla.

Jos jonkunlainen pelaaja pitää olla, valitsisin ehdottomasti tämän. Jättäkää se teho pois. Ottakaa jotain tyylikästä ja hauskaa hahmollenne.

Se hahmon varustamisesta. Siirrytään toiseen asiaan.

Minkä rodun edustaja olen?

Tämä on ehdottomasti elintärkeä asia hahmoa tehdessä, koska se määrää myös pelkän rodun lisäksi myös sen, miten muut, etenkin NPC:t, ottavat sinut vastaan.

Vaikka onkin kyse fantasiapelistä, olisi erittäin mukavaa saada sitä fantasiaa mahdollisimman paljon. Olisi hahmoina, ogre, haltia, ihminen, kääpiö, hiisi, puu jne, mutta jotenkin kun mietin pelaajan näkövinkkelistä, se ihminen on kaikista paras rotu, minkä voi valita.

Ihminen on paras monesta eri syystä. Se on monipuolinen. Hahmosi voi olla maagi, soturi, kynä-ääliö, matkaaja, myyjä, ihan mikä vain. Jos valitset vaikkapa kääpiön, maagilla pelaaminen tippuu heti pois käytettävistä ja ainahan jokainen pyrkii pitämään hahmonsa tavat rotunsa kaltaisina. Kääpiön tulee siis olla mahdollisimman itsepäinen, juoppo ja tiettyjen rotujen vihaaja. Jos valitset haltian, pitää sinun hahmoosi tuoda jollain tapaan sitä eleganttisuutta ja mahdollisesti hirveää elitismiäkin kun kohtaat ”alempiarvoisia” rotuja. Örkistä minun tuskin tarvitsee sanoa mitään?

Mitä sitten siihen pelaamiseen tulee, ihmisellä se on edelleen kaikista helpointa. Oli hahmosi luonne mikä vain, voi mielesi olla kuitenkin avoin ihan uusille asioille minkä esimerkiksi haltia hylkäisi ehdottomasti. Kaaoksen vastaan ottaminen nyt vaikka esimerkiksi (Delffi tosin voi nauttia tästäkin). Myös NPC-hahmoja kohdatessa yleensä saat paljon enemmän valinnan varaakin, miten pelata. Suuntaa kysyvä Örkki on aika harvinainen. 90% areenoista kuitenkin sijoittuu johonkin ihmisten asuttamaan paikkaan ja silloin ihmisellä on parhaimmat mahdollisuudet saada mukava kontakti toiseen ihmiseen

Mitä sitten joihinkin soturirotuihin tulee, se voi käydä äärettömän tylsäksi puuhaksi kirjoitella jonkun verenhimoisen örkkipomon näkökulmasta tai kirjoittaa jokaiseen fluffiinsa ”BLOOD FOR THE BLOOD GOD!”.

Kannattaa myös muistaa, että hahmon rotu ei ole mitenkään sidonnainen siihen, mistä armeijakirjasta olet hänet varustanut. Kukaan vetäjä tuskin on niin sydämetön, että ei antaisi pelaajalle sitä iloa olla joku muu, kuin mitä hän on armeijakirjasta tiettyjä itsestään selvyyksiä lukuun ottamatta. Kaaos lordin tavoin tappeleva puolituinen on viisasta Ogreakin harvinaisempi näky. Kannattaa aina kysyä vetäjältä, että saanko olla ihminen vaikka varustaisinkin hänet haltiakirjasta tai kääpiö vaikka kirjana toimisikin liskojen oma?

Minkälainen luonne hahmolleni?

Tämä on varmaan kolmantena kysymyksenä, mitä tulee hahmon luontiin.

En nyt tiedä mitä tähän voisi sanoa. Jokaisellahan meistä on kuitenkin omat henkilökohtaiset tyylimme kirjoittaa ja ajatella omassa pienessä päässämme, joten tuntuu hyvin turhalta kirjoittaa mitään asiasta, joka on niin tapauskohtainen.

Sen vinkin kuitenkin voin sanoa, että aloittelijan kannattaa vaihtaa hahmonsa luonnetta kuin kalsareita. Ihan jo sen vuoksi, että ei pysähdy paikoilleen vaan kehittyy pelaajana, kirjoittajana ja löytää sitten nopeammin sen mieleisensä luonteen hahmoilleen.

Itse muistan joskus omista alkuhahmoistani, että jokainen oli hyvin samankaltainen ja loppujen lopuksi se alkoi maistua puulta. Kyllästyin kirjoittelemaan fluffeja kääpiöilleni, jotka olivat elämään kyllästyneitä ja olivat vuosia olleet palkkasotureina etsien vain jotain hyvää taistelua, jossa kuolla.

Jos joskus mielii tekevänsä areenaa, on myös hyväksi osata kirjoittaa edes jotain useamman tyylisestä hahmosta. Ottelufluffin hyvyys nousee toiseen potenssiin heti, jos se on muutakin kuin miekkojen kulkusuunnan ja veren vuodon kuvausta. Mukaan on aina hyvä laittaa vähän sitä mietiskelyjä, mitä hahmon päässä tapahtuu ottelun aikana. Näitä kohtia on hyvin vaikea kirjoittaa periaatteessa, jos ei osaa kuvitella niin kuin hahmo vain sen vuoksi, että hän ei ole samallainen kuin ne omat hahmoni, mille olen aivotoimintaa tottunut kirjoittelemaan.

Löydettyäsi sen hyvän luonteen hahmoillesi, oli se mikä ikinä olikaan, suosittelisin sitten pysymään tyystin siinä. Korkeintaan vain tutkimaan luonteen useampia puolia. Jos pidät jalon aatelismiehen pelaamisesta, voit ensi kerralla kokeilla olla kaunosielu ja kirjoitella välissä päiväkirjaa kaiken sen seikkailun jälkeen. Seuraavalla kerralla sitten olet hädässä olevia blondiprinssessojen prinssi Rohkea. Hahmon sisin pysyy samana, mutta ulkoinen olemus vaihtuu ja pelaaminen tuntuu mielekkäältä kun sinulla on ”uusi” hahmo tässä areenassa.

Käytä aikaa

Jälleen kerran DE69 sanoi jotain, minkä itsekin allekirjoitan aina. Ei kannata hosua sen hahmon teossa. Kannattaa ensin aina varmistaa itselleen, että on oikeasti kiinnostunut itsekin hahmonsa teoista ja odottaa kädet täristen seuraavaa kertaa, jolloin saan fluffitella lisää teoistani.

Kannattaa ehdottomasti panostaa siihen hahmoon, koska kun pidät hahmostasi, haluat fluffata hänen teoistaan ja olet kiinnostunut hänen kohtalostaan, saat helpommin aikaiseksi fluffia kun nautit sen teosta ja areena ei junnaa paikoillaan kun pitää odotella jonkun Matti Myöhäisen tylsiä puuhia. Voit myös huomata sitten jälkikäteen, että sinähän kirjoittelitkin paljon hahmosi elinaikana, joka on plussaa niin areenalle, kuin sinullekin.

Kuinka paljon kirjoittelisin?

Kuten jo tuolla toisessa aiheessa yritin puolustaa pitkien fluffien kirjoittamisen puolesta, niin voisi siitä jotain sanoa täälläkin vähemmillä kierroksilla.

Kannattaa asettaa itselleensä jonkinlaiset rajat ja pyrkiä saavuttamaan sen joka kerta kun kirjoittelee jotain. Ole kunnianhimoinen äläkä tyydy pieniin referaatteihin hahmosi teoista vaikka et osaisikaan kirjoittaa yhtään mitenkään samalla tasolla kuin vaikkapa kokeneemmat kynikset. Nämä areenat ovat kuitenkin oikeastaan jokaiselle roolipelipaikka, jossa ropeltaa ja tehdä kaikkea kivaa. Siitä on pitkä aika kun viimeksi areenoiden pääjuttu oli siinä tappelussa.

Tämän vuoksi pelaamisen ohella melkein yhtä tärkeässä osassa on fluffaus, koska myöhemmin kun palaamme katsomaan areenaa, voimme hyvin muistella fluffeja lukiessa mitä kaikkea niissä pelihetkissämme tapahtuikaan.

Jokainen meistä myös haluaa aivan varmasti oppia hyväksi kirjoittajaksi ja tietää, että muut pelaajat ja astraaliolennot seuraavat hahmoni puuhia enkä kirjoittele vain itseni vuoksi näitä fluffeja. Kirjoittamaanhan oppii vain kun sitä harrastaa ja siihen haluamaansa potentiaaliin pääsee nopeammin, jos on heti alkumetreiltä kiinnostunut kirjoittamaan vähän enemmän siinä vaiheessa, kun alkaa miettimään, että nyt riitti.

Fluffaus loppujen lopuksi ei ole edes niin hankalaa, että sitä olisi mahdoton saada ilmasta päähän. Alkufluffin teossa itsellänikin on suuria ongelmia saada joskus mitään aikaiseksi, mutta areenan aikana asia onkin aivan toisin. Jos vetäjä on hyvä, antaa hän sinulle sellaisen luurangon, johon voit innolla laittaa paljon lihaa ylle, jos olet vain halukas. Otetaan vaikka esimerkiksi joku seikkailuhetki, jossa löydät aarteen:

"Aamu koitti. Heräsin ja tervehdin uutta aamua maiskutellen ja itseäni raapien kyljistä. Puin ylleni vanhat kunnon vaatteeni ja uskollinen miekkani oli seuranani aamutreeneissä. Herättyäni kunnolla ja saatuani suuhuni jotain lähdin utelemaan majatalon isännältä jotain paikkaa, josta voisin löytää jotain mielenkiintoista. Kauniin näköalan, paikan rentoutua tai suuren kadonneen aarteen olinpaikan.

Saavuin luolalle, jossa oli muinoin asunut kääpiöitä. Valitsin tämän rauhallisen metsän ja hyvän kalastusjärven sijaan, koska olen kiinnostunut kääpiöistä rotuna. Kunnioitan heidän tapojaan ja itsepäisyyttään kuolla linnoituksensa edestä suuresti, mutta olen myös hyvin kiinnostunut näkemään, mitä he jättivät jälkeensä.

Tongin luolan perikotaisin. Käänsin jokaisen kiven, katsoin kallioon iskettyjä riimuja yrittäen muistaa, mitä ne tarkoittivatkaan. Siitä on pitkä aika kun viimeksi näin näitä riimuja ja vielä pitempi aika kun joku kertoi minulle, mitä jotkut merkit tarkoittivat ihmiskielellä. Suurimman huomioni kuitenkin sai eräs vasara, jonka uskon olevan vanhan riimusepän aikaan saama sotamoukari tai rakennustyökalu. Se on koristeltuna monilla kauneilla riimuilla ja uskoisin tietäväni yhden merkityksen. Jos muistan oikein, tuo tuossa tarkoittaa kunniaa ja tuo uskollisuutta.

Sitten mieleeni tuli kylän oma seppä ja taikuri Merlin. Suuntasin oitis luolan suulle ja lähdin tapaamaan heitä yrittäen saada heiltä vastauksia, jotka kertoisivat minulle vasaran salaisuuden."

Tuostahan tuo vielä kasvaa, jos yhtään on kiinnostusta siihen. Hyvin moni aloittelija tai vanhoihin areenoihin tottunut kirjoittelisi tuon johonkin tähän tapaan:

"Heräsin aamulla hyvin nukkuneena. Puin ylleni, söin ja harjoittelin hetken aikaa miekkani kanssa. Saatuani kaikki aamurutiinit tehtyä, menin majatalon isännälle ja kysyin tältä paikkoja, joista voisin löytää jotain arvokasta. Kiinnostavin paikka oli kääpiöiden vanha luola.

Tongin luolaa useita minuutteja, mutta ainoa arvokas tavara, jonka löysin oli riimuilla varustettu vasara. Minulla ei ollut mitään tietoa oliko se tavallinen työkalu vai kääpiöruhtinaan mahtivasara. Palasin kylään kysymään vasarasta tarkemmin kylän sepältä ja velholta. "

Huomaatteko eron? Paljon mielekkäämpää lukea tekstiä, jossa on jotain muutakin kuin ne kohokohdat, joilla on jotain ”merkitystä”. Itse kanssa pelaajana myös aina pyrin lukemaan jokaisen muun pelaajan hahmon puuhista, mutta jos joku kirjoittelee tuolla huonommalla tavalla, ei minua ainakaan voisi vähempää kiinnostaa hahmon kohtalo. Paljon mielummin näen jonkun toisen pelaajan hahmon selviytyvän hengissä, koska hänen seurailujaan on paljon mukavempi lukea.

”Vähän on paljon” on yksi suosikki viisauksista, mutta mitä fluffaukseen tulee, ei se pidä mielestäni paikaansa. ”Kukaan ei ole mestari heti aluksi” tosin on sitten osuvampi viisaus tähän laitettavaksi. Huonosta kirjoittelijasta muuttuu yllättävän nopeasti hyvä kirjoittaja, jos hänellä on vain yhtään viitsiliäisyyttä nähdä vähän enemmän vaivaa fluffeihinsa.

Jokainen meistä muutenkin haluaa hyvän areenan ja jotain palaamisarvoa myöhemmin. Kumpaakaan ei ole helppo saavuttaa, jos pelaajat eivät suostu fluffaamaan lainkaan.

Fluffauksen aloitus

Hahmo on varustettu, rotu on keksitty ja nyt on keksitty teenkö entisen murhaajan, kaunosielun, maagin vai räväsuisen kusipään. Nyt on aika aloittaa fluffaus, mutta sitä ennen on kuitenkin paras hiljentyä hetkeksi ja asettaa itselleen tunnelma kohdalleen.

En tiedä miten muilla tämä toimii, mutta itsellä ainakin fluffin kirjoittelusta tulee kolme kertaa mielekkäämpää ja huomaan sitä tulevan ja tulevan kuin verta ranteista ihan tuosta vaan, jos kuuntelet musiikkia, joka jollain tapaan sopii siihen, mitä kirjoitan.

Windows Media Player päälle ja levykokoelmia tonkimaan. Itsellä on aina aluksi tapana ennen fluffin kirjoittelua laittaa päälle yleispätevä Halon Epilogy, jonka aikana voin rauhoittua ja olla ajattelematta yhtikäs mitään. Rauhallisen, ihanan kappaleen loputtua, olen täynnä intoa ja sormeni savuavat näppiksen yllä. Itse ainakin olen havainnut erittäin tehokkaaksi tavaksi aloittaa fluffin kirjoittelu istumalla hetken aikaa paikoillaan kuunnellen jonkun itselleni rakkaan, kevyen kappaleen. Jykytyksen voi laittaa soimaan sitten kun päässään tositoimiin, mutta tunnelmaan päästäkseen itse valitsen aina mahdollisimman kevyen.

Ennen kuin kuitenkaan alkaa kirjoittelemaan mitään järkevää hahmosta, ympäristöstä tai aikeistaan, on minusta aina hyvä lähteä liikkeelle rauhallisesti ja muutama askel kerrallaan. Aina aluksi allekirjoittaneella ainakin takkuaa fluffaus, jota ei halua kokea silloin, kun kirjoittaa jostain tärkeästä. Tämän vuoksi ainakin itselläni on tapana ollut jo monta vuotta aloittaa oikeastaan jokainen fluffipätkäni jollain turhalla jaarittelulla milloin mistäkin. Sää on yksi hyvä esimerkki, josta kannattaa lähteä liikkeelle. Muutama rivi fluffia jo kirjoitettuna jostain turhasta ja olet saanut maistaa verta. Olet siis valmis aloittamaan tosi toimen. Sen tärkeän asian fluffaamisen.

Kun on päässyt vauhtiin, on yllättävän helppo jatkaa.

Fluffin jatkaminen

Ihan niin kuin DE69 sanoi, kannattaa pitää se Media Player päällä kun fluffaa. Kannattaa myös avata Wordi, koska sinne on paljon mielekkäämpää kirjoittaa kuin tuohon Sotun vastausikkunaan. Silmätkin lepäävät kun ei tarvitse tihrustaa sitä pientä tekstiä etsien virheitä kun Word voi tehdä sen puolestasi. Hyvin usein pelaajilla on myös omituiset nimet, jotka saavat kauniin punaisen viivan alapuolelleen, joka on erinomainen kertomaan, milloin sinun tulisi käyttää ahkerammin joko ensimmäistä persoona tai vain kertoa itsestäsi muullakin tavalla kuin Kornelius teki sitä.

Mutta se Media Playeri. Jokaisella meillä varmaan on jokin peli tai leffa, jota fanittaa enemmän kuin mitään muuta. Näissä peleissä tai leffoissa on myös hyvin usein hyvä soundtrack, jota käyttää avukseen fluffatessa. Itselle mm. Halo (duh) on erittäin tärkeä taideteos kuten on myös Final Fantasy 9 ja niiden kahden soundtrackit soivat itselläni ahkerasti kun fluffia kirjoittelen.

Hyvin usein vetäjänä yritän tuoda mukaan tiettyjä kohtauksia milloin mistäkin, jolloin on hyvä käyttää hyväkseen pelissä ollutta musiikkia. Jos esimerkiksi kirjoittelen:

"Katsoin karttaa. Minulla ei ollut aavistustakaan, missä olinkaan tarkemmin, mutta saadakseni lisää vastauksia olinpaikkaani valtion kokoisella kartalla, olisi parasta varmaan mennä tuonne läheiselle tornille kysymään paikan ylläpitäjältä tarkempaa olinpaikkaa.

Astuin ulos kivitetylle tielle ja lähdin talsimaan kohti tähystystornia ase vyölläni.

Olen maailmankartalla siis kävelemässä niityllä? Mitä kohtausta kirjoittelenkaan, mikä tapahtuu vaikkapa jossain roolipelissäkin? Crossing those Hills, Abourd Hilda Garde tai ihan mikä vain roolipelin karttamusiikki. Parempia kappaleita ei tässä kohtaa voisikaan kuunnella. Oikeaan tunnelmaan päästessä uskallan väittää fluffauksen olevan paljon helpompaa kuin vaikkapa 50 Centtiä kuunnellessa.

Sama homma koskee sitten itse pelauksienkin aikana. Kun esimerkiksi pelaamme Solaa mesessä, tapanani on ollut jo hyvin pitkän aikaa ottaa vaikutteita hyvin monista eri leffoista, peleistä ja sellaisista. Huomata jokin hyvä kohtaus ja laittaa se sitten omaankin areenaani ja tällöin ei voisi paremmin kuunnella mitään muuta musiikkia kuin sitä samaa, mikä soi juuri silloin kun pelissä tämä imitoimani kohtaus tapahtuikaan.

Otetaan nyt esimerkiksi varmaan Sola 3:ssa ollut susien hyökkäys. Kaikki sitä seuranneet varmaan muistavat sen tapahtuman, joka tosin on hyvin monessa leffassa ja pelissä tapahtunut juttu. Joku hyökkää voimalla johonkin yrittäen pistää paikat paskaksi. Itsellä aina sitä fluffia lukiessa taustalla soi Earh city tai Hunters Chance. Toinen hyvä esimerkki on joku Jumallallisten otusten yhteen kohtaaminen. Gabrielin taistelu Enkeliä vastaan tai Heimirin voitto Cylanthielistä, tulee ihan mieleen ne eeppiset taistelut bosseja vastaan eri roolipeleistä. Sun tai Battle for the future

Oikea musiikki on siis erittäin tärkeä osa fluffia kirjoitellessa ja se toimii erinomaisena katalyyttinä. Kun myöhemmin sitten palaa lukemaan omia fluffejaan tai lukee toisten omia, on aina hyvä muistaa tai havaita, tuleeko minulle tästä fluffista joku kohtaus mieleen? Jos tulee, niin oikeanlainen musiikki vain soimaan. Lukunautinto nousee kolmanteen potenssiin.

Nyt tuli tukos fluffisuoneen. Apuva!

Perusjuttu ennemmin tai myöhemmin.

Ehkä tästä olisi aikaisemmin kannattanut mainita jotain, mainitaan sitten nyt täällä viimeisempänä. Kannattaa vieläkin muistaa ne suosikkipelit ja –leffat, koska niistä saa edelleen kullanarvoisia asioita auttaakseen sinua saamaan fluffia aikaiseksi. Jos olet tehnyt hahmostasi yhtään jonkun toisen fiktiivisen hahmon kaltaisen esimerkiksi Conan Barbaarin kaltaisen orjuutetun lihaksikaan soturin, on mahdollista hakea inpiraatiota fluffaukseen pelkästään joko muistelemalla tai youtubesta kattomalla Conanin puuhista.

Toinen, tehokkain tapa itseni kohdalla, on pyytää jotakuta muistuttamaan aina fluffin kirjoittelusta. Se on yllättävän tehokasta ainakin itselleni, jos joku tulee kyselemään fluffin perään muutaman hiljaisen, laiskan päivän jälkeen. Kun on potkittu perseelle, saa ainakin tämä mies vauhtia kirjoitteluunsa.

Kolmas tapa kerätä sitten lisää innokkuutta on palata historiassa taaksepäin ja katsoa niitä toisia areenoita, missä oli mielenkiintoiset hahmot ja muka0eeppistä menoa. Itse muistan joskus omina vetäjän alkuaikoinani lukeneeni ahkerasti muiden vetäjien taistelufluffeja välissä hieman kopioidenkin niiden tapahtumia.

---------------------------------------------

Eiköhän siinä olisi jo tarpeeksi tekstiä. Ette te kuitenkaan jaksa lukia tähän saakka ilman scrollausta.

[Terminator Sergeant]

Hah, luinpas ihan loppuun ilman scrollausta :P

Nyt on kyllä pakko kompata capua, varsinkin noista taustavaikuttajista. Kirjat ja elokuvat ovat ehdottomasti musiikin jälkeen parasta virikettä fluffaamiseen. Ei sitä vaan voi väittää etteikö Blind Guardianin Curse of Feanorin soidessa syntyisi eeppistä kostosaagaa tai Doomin taustojen soidessa kunnon hiippailukohtausta. Tämä on testattu juttu paikallisissa kauhuropeissa, vähän muokattuna Doom I ja II soundtrackit saa tyypit varpailleen.

Pistetäänpäs vähän ajatuksia ylös.

Nyt tuli inspis

Kun luo hahmoaan, niin se ensimmäinen idea on yleensä sellainen, jolle kannattaa antaa enemmänkin arvoa. Esimerkiksi viimeisimmässä solassa el capitanin poistettua bännit magialta, oli ensimmäinen ajatukseni että ei perskuta, lähdempä rottainsinöörillä. Katsottuani oikeasti kirjaan, tajusin että sehän kuolee pystyyn kun joku katsoo sitä ilkeästi. Hylkäsi siis ajatuksen ja selasin kymmenen muuta kirjaa läpi. Jossain päänkolkassa kuitenkin kolkutti pieni rottamies, hymyillen ilkeästi ja toistellen field me...-mantraa ( check this http://www.youtube.com/user/miniwargami ... BopjeR60UM) ja sai minut sitten palaamaan skavenkirjani pariin. Muutama hommiin sopiva vehje, joilla saadaan insinöörille kamat. onko sillä edes teoreettiset mahdollisuudet pysyä elossa? Taika, joka tappaa lähinnä itsensä, T 3 ja pelkkä regeneraatio. Jep, I'm in.

I can own u?
Kuten capu sanoikin, hahmoa tehdessäsi älä hae pelitehoa ainakaan niin, että se menisi painotuksessa yli pelimukavuuden. Toki, on aina kivaa voittaa, mutta jos hahmolla on I 9 ja S 10 d6 wounds, niin kaikki matsit päättyvät hieman turhan äkäiseen. Itselläni tuli pieniä ongelmia hieman samankaltaisessa hommassa vetäessäni 40k-areenaa, jossa power weaponit ja nykyiset juustodaemon weaponit riehuivat kohtuullisen kovaan tahtiin. Suurimman osan ajasta ongelmia ei tullut, mutta välistä oli vaikeuksia keksiä juttua siitä että vastustaja kuoli ensimmäisestä osumasta.

Strages käveli kuola valuen areenalle. Heikon Tzeentchin palvelija oli kuollut, joten oikea Jumala saisi tilaa! Verta Veren Jumalalle! Areena punaiseksi!! Kalloja ja irtopernoja!
Just joo, Duilwin katseli toinen kulmakarva koholla yksinäistä sekopäätä toisella puolella areenaa. Noh, yksi ja hailee, voittamaanhan minä tänne tulinkin, hmph. Hän tuhahti ja nousi pyöränsä selkään. Kaasua painaen hän kiihdytti suoraan eteenpäin. Matkalla hän päästi peitsensä kärjestä matkaan lasersäteen, joka osui suoraan Khornen palvojaa rintaan saaden tämän räjähtämään kauniissa poksauksessa. Duilwin laskeutui maahan. Mitä helvettiä? EI tämä näin helppoa voinut olla?

Yksi hyvä esimerkki siitä miksi varusteitaan pitäisi vähän miettiä, jo vetäjän ja oman mielenkiinnonkin takia...

Jatkan jossain välissä.

[El Capitan]

Hah, luinpas ihan loppuun ilman scrollausta :P

Kiitos.

Kun tuon kirjoitin valmiiksi oli fiilikset vähän sellaset, että lukeekohan tätä kukaan? Onkohan tästäkään nyt mihinkään? Olenkohan huomenna vielä tämän kanssa samaa mieltä. Noh, nyt sen varmaan useampi näkee kun on pysyvänä ja olenhan mie tuon takana edelleen 100%:sti.

Jos muillakin tulee jotain mieleen, vaikka pelkkää toistoa ja hyvien musiikkien tuomista, niin kertokaa vain ihmeessä. Ei vain pääse kyllästymään niihin DOOMin pimpelipompeleihin ja vaihteluhan aina virkistää sen musankin kanssa.

Tässä näin mietityttää kun kattelee noita vuoden vanhoja areenoita, pitäisikö tälläinen ideoiden kierrätyskeskus tehdä senkin luonnista? Jos vaikka taso nousisi exponentiaalisesti ylös ja vetäjät saisivat innostusta sen areenan loppuun viemisestäkin kun "kokeneemmat" kertovat salaisuuksiaan.

[Executioner]

Heipähei, olen palannut. Toivottavasti täällä vielä on areenoita, joihin miekin pääsen mukaan. Ja pahoittelut tuosta edellisestä areenastani niille, jotka siinä olivat.

Itse teen hahmojani ihan fiilispohjalta. Kun saan hyvän idean taustatarinalle tai yleiskuvan hahmosta, katson armeijakirjoista, minkälaiset statsit ja aseet parhaiten hahmoa kuvastaisivat. Counts as-säännöt in hyviä tähän, IMO. Itse pidän hahmoista, joilla on vain kevyt suojaus, mutta lyödään sitäkin lujempaa ja luotetaan Wardiin, kun kaveri lyö takaisin. Killing Blow, Poison ja Multiwound ovat lemppareita, aikoinaan Draich of Dark Power oli kovassa kierrossa, kun Dark Elf Assassinin perusprofiilista sai niin monta hyökkäystä, että yksi oli välttämättä killari.