Ohessa taisteluraportti viime sunnuntaida käydystä megabattlesta, johon kynnelle kyenneet kantoivat joukkonsa suureen mittelöön.
Maasto

Kokonaiskuva

Kylä

Ja pullonkaulana toimiva silta
Alkufiilistely
Peli pelattiin tuplalevyällä pöydällä. Koilliskulmassa oli kukkuloita, kaakossa kylä ja peltoja, ja lännessä bocagea. Tie sekä joki kulki kentän poikki.
Koska peli oli megabattle, oli pelin henki "tuokaa kaikki mitä teillä on". Päivä oli monelle liittolaiskomentajalle selvästi huono, joten hyppäsin itse brittien puolella. Kevyellä proxyttamisella saimme molemmille osapuolille 3000p joukkoja..
Joukot
Saimme kasaan 3000p per puoli, kaksi saksalaista tankkikomppaniaa vastaan kaksi brittien jalkaväkikomppaniaa.
Tarkempi kokoonpano:
Saksalla
StuG Batterie:
Stug HQ (ei begleit ridersia)
3x StuG Platoon (begleit ridersit kaikissa)
SS-Panzerkompanie:
Company HQ: 2x Panther A
2x Panzer IV H Platoon
Support:
SS-Kasikaseja,
scout team sekä
artillery battery
Briteillä taas oli:
Monty's Meatgrinderista Confident Veteran Rifle Company jossa
2x Rifle Platoon
1x Mortar platoon
ja Fortress Europesta Confident Trained Rifle company jossa
2x Rifle Platoon
1x HMG Platoon
Supportissa taas oli
Carrier company, jossa 3x Universal carrieria ja 3x waspit
Royal battery with 2 gun troops
4xM10C
2x Sherman Platoon, joissa toisessa firefly
AOP
Priority Air Support Typhoonit
Deployment:

Stugikomppania deployasi länsipuolelle, kun taas SS-panzerkomppania deployasi keskelle ja hieman itään, molemmissa tapauksissa tietä pitkin. Tykistö löysi kodin lännestä stugikomppanian läheltä, ja kasikasit taas asetettiin kukkulalle länteen

Toinen panzer-joukkue aloitti siltaa pitkin

Britit deployasivat valtaosan omasta jalkaväestään ja tykeistään kylän etäläpuolelle. Shermanit ja carriereissa kulkeva jalkaväki taas löysi asemansa lännestä bocagen eteläpuolelta.

Brittien deployment-alue oli tiheästi kansoitettua.

Saksalaisten tiedustelujoukot etenivät recce-movella kiireenvilkkaa kohti siltaa.
Vuoro 1 - Saksa:

Saksalaispanssarit lähtivät etenemään kohti etelää, kasikasit mukanaan. Kasikasit hakivat hinaamalla parempaa asemaa, mutta hinaus tietenkin asetti ne enemmän alttiiksi vastapuolen tykistötulelle.
Toinen SS-panzerjoukkue eteni etelään tietä pitkin ja joen uomaa myötäillen, ja jokeen uskaltautunut panzeri jämähti siihen.

Tiedustelujoukot löysivät tiensä kylään liikkumalla At The Double, joka sekin teki heistä haavoittuvaisempia. Saksalaiset laskivat sen varaan että brittien tykeillä olisi parempaa tekemistä kuin hätistellä pientä tiedustelujoukkoa.

1. Stugijoukkue laittettiin kulkemaan bocagen läpi. Bocagessa oli onneksi tie-aukkoja, mutta silti ahtaat tunnelmat aiheuttivat klastrofobisia väristyksiä stugi-kuskeissa.

2. ja 3. Stugijoukkue eteni aukeaa pitkin, osittain kukkulan suojaamina. Shermanit ja kk-joukkue katselivat touhoa ja varautuivat taisteluun. Kohta paukkuisi.
Vuoro 1 - Britit

Brittijalkaväki ja boforsit etenivät varovaisesti kohti kylää. Suunnitelmana oli juosta kylään, mutta sen suunnitelman torppasi saksalaisten tiedustelujoukko joka ehti kylään ensin konekivääreineen.
Shermanit asettautuivat gunlineksi etelämpänä, jo asemissa olevien shermannien suojatessa etenemistä. Tuloksena saatiin yksi palava stugi ja yksi stugi jonka miehistö jäi miettimään avoimella etenemisen miellekkyyttä:


Saksalaisten ilmatorjunta oli vain kasikasien varassa, ja nekin jäivät tällä vuorolla telavaunujen hinattavaksi, joten mikään ei hillinnyt typhoonien pörräämistä. Rakettiisku tuhosi stugin kiviaidan suuaukolle, mikä vaikeutti merkittävästi seuraavien stugien etenemistä.

Mortarit ampuivat savua koko patterin voimin, ja AOP spottasi tykistötulta.

M10:t ampuivat avoimella eteneviä panzereita, ja tulos oli yksi palava panzeri.

Brittien ensimmäinen joukkue katseli huolestuneena saksalaisten etenemistä joen toisella puolella.
Tykistötuli onnistui nappaamaan yhden kasikasia kuljettaneen telavaunun, ja kasikasi tuhoutuu rytinässä. Puolet kasikaseista oli siis palavaa romua jo ennen ensimmäisen vuoron loppua. RAFin pojat kiittivät, mutta vielä suuremman helpotuksen huokaisi m10:t lännessä.
Vuoro 2 - Saksa

1. Joukkueen stugi ei jäänyt odottamaan tovereitaan, vaan rynni eteenpäin varmana siitä että kolmas stugi onnistuisi pääsemään palavan raunion ohi. Kokematon keräili rohkeutta kaaoksen keskellä.

2. ja 3. StuG-joukkue jatkoi sekin etenemistään niityn poikki tappioista huolimatta, ja ampui edetessään.

Lännessä 2. panzer-joukkue, kasikasit ja komppanian komentopantteri ampuivat kaikki täyslaidallisella m10:jä, mutta kuin ihmeen kaupalla m10:n paperipanssari riitti torjumaan osumat. Miehistö tosin ei arvostanut yhtään tulitetuksi tulemistaan, ja motivaatio taistelun jatkamiseksi oli varsin huteralla pohjalla.

Ensimmäisen panzer-joukkueen tukemana avoimella kulkeneet stugit onnistuvat rikkomaan yhden shermanin. Ensimmäinen panzer-joukkue ei itse halunnut edetä joen yli tietä pitkin, koska 25-pounderit pitivät siltaa silmällä.

Saksan Toisen vuoron jälkeen yleistilanne. Kestääkö brittien kantti? Onnistuvatko he tuhoamaan tarpeeksi monta stugia ennen kuin pelti rytisee?
Vuoro 2 - Britit

Shermanit keskevät pysyvät asemissaan ja ampuvat täyslaidallisen. Kuusi äkäistä britti-shermania aiheuttaa saksalaispanssareillekin harmia, ja avoimella rynnineet stugit ovatkin kohta palavia hylkyjä. Saksalaiset joutuvat ottamaan moraalitestiä, mutta itärintaman stugiveteraanien kantti kestää, eikä kukaan karkaa.

Jalkaväki bocagessa ampuu pensasaidan läpi stugeja piatteja niityllä, ja asettautuu asemiin vastaanottamaan stugien hyökkäystä.
Savuverho langetaan itäisten panzereiden päälle suojaamaan m10:jä.
Tykistö pommitti siltaa, ja bailasi yhden tankin. Ranged-in markeri tietää että sillan äärelle jäävät panssarit ottavat ensi kerralla vielä enemmän osumia ja rerollivat armor-savet, joten tämän pitäisi motivoida liikkumaan silalta pois.
M10:t eivät onnistu tuhoamaan yhtäkään tankkia, vaan aiheuttavat vain muutamia bailauksia. Lentokoneet pörräävät myös stugien lähelle, ikävä kyllä tuloksetta.
3. Vuoro - Saksa
1. Stugijoukkue jatkaa etenemistään ja pääsee hyökkäämään bocagessa seikkailuttta jalkaväkeä kohti. Niityllä edenneiden stugien rippeet liittyivät antamaan tulitukea pensasaidan läpi, tuloksetta. Huolimatta tulimyrskystä lähes jokainen brittisotilas löytää kolon johon ryömiä. Se ei kuitenkaan riitä estämään stugien hyökkäystä.


Panzerit eivät toista samaa virhettä kaksi kertaa, ja saattavat viime vuorolla aloitetun työn päätökseen ampumalla kaksi m10:ä rikki. Loppujen kantti ei kestä, vaan he karkaavat laudalta, jättäen vain palavat hylyt koristamaan ranskalaista maaseutua.

Lännessä stugit siivoavat äkkiä brittijalkaväen pois, ja jatkavat etenemistään.

Bocagen kautta koukanneitten stugien kohde on selvä.

Panzerit hyökkäävät kohti kylän eteläpuolelle linnoittautunutta jalkaväkeä. Piat onnistuu tuhoamaan yhden panzerin sulkutulellaan, mutta loput pääsevät läpi. Britit menettävät muutamia joukkoja, ja päättävät vetäytyä taktisesti. Stugit consolidateavat aidanvierustaan asemiin.
Jostain syystä saksalaiset eivät ampuneet savuverhoa suojaamaan stugiensa etenemistä avoimella. vaan yrittivät tappaa shermaneita, tuloksetta.
3. Vuoro - Britit

Bocagen läpi rynnivät stugit ovat riski, ja ne savutetaan kranaatinheittimellä. Wasp-carriereissa piiloutunut jalkaväki jalkautuu ja uhkaa stugien kylkeä.
Tykistö pommittaa sillalla pörrääviä panzereita, mutta eivät uskomatonta kyllä osu mihinkään. Lentokoneet sen sijaan tuhoavat joukosta erillään seisovan komentostugin.

Taktisen vetäytymisen suorittanut brittijalkaväki ei jää aloilleen makaamaan. Tilanne on epätoivoinen: panzerit aidan takaa pääsisivät ampumaan kaikkea, jopa rakasta brittitykistöä. Näinpä joukko on valmis luovuttamaan henkensä päästäkseen panzeriuhasta eroon.
Hyökkäys on verinen, ja siihen osallistuu kaksi jalkaväki-joukkuetta. Britit kärsivät raskaita tappioita, sillä saksalaiset eivät vain suostu perääntymään. Totenkopf-divisioonaan tyyliin ei kuulu antaa tuumaakaan periksi, vaikka se tietäisi sitä että vetäytymisen jälkeen pääsisi konekivääreillä ampumaan avoimeen maastoon jäänyttä jalkaväkeä.
Totenkopf uhraa kaiken assaultiin, mutta turhaan:

Lopputulos on iso kasa romurautaa, ja saksalaisten komppaniamoraali on sitämyöten uhattuna.
4. Vuoro - Saksa
Ja totenkopfin kantti ei kestä! Koska pataljoonan komentajaa ei kummallakaan ole mukana, perääntyy loput totenkopf-panssarit laudalta. Shermanit huokaisevat helpotuksesta.

Tämä helpotuksen huokaus on liian aikaista, sillä stugit rynnivät vauhdilla läpi, ja ampuvat loput gunlinen shermanit rikki. Shermaneiden ollessa palavina raunioina jää yksinäinen observeri stugien rynnäkön kohteeksi, ja stugit pääsevät siitä aina objectivelle saakka, ja kontestoivat nyt sitä. Tämä tarkoittaa että seuraavalla vuorolla britit eivät saakaan pistettä omasta objectivestaan.
Saksalaiset vaihtoivat tykistönsä kohdetta, ja pinnasivat sekä tappoivat brittimortareita, joten savutusta tuskin on ensi vuorolla luvassa.
4. Vuoro - Britit

Viimeinen eloon jäänyt shermani kostaa toverinsa ampumalla stugin rikki, mutta se ei riitä. Objective on edelleen saksalaisten contestoima.
Loppufiilistely ja syyllisten etsintä
Tähän päättyikin battleen varattu aika. Aloitimme yhdeltä, ja kello tuli kuusi, joten uutta vuoroa ei ehdittäisi.
Näinpä tulokseksi jäi 12-11 voittopisteissä saksalle, siitäkin huolimatta että saksa maksoi voitastaan pyrrhisen hinnan uhraamalla ss-veteraanpanssareita roppakaupalla. Brittien staattinen puolustus ei ihan riittänyt tällaisenaan, vaikka se kyllä verotti saksalaisjoukkoja melkoisesti.
Noppa antoi, noppa otti. Opimme taas sen että tankit eivät lähitaistelussa jalkaväkimassalle pärjää, vaan pitää vetäytyä ja ampua konekiväärillä avoimella aina kun siihen tarjoutuu mahdollisuus. Saksalaisten tykistö onnistui nelosvuorolla pinnaamaan ja tappamaan mortareita, joka esti savun ampumisen viimeisellä brittivuorolla. Pitää siis vastatykistö muistaa paremmin ensi kerralla:)
Saksalaiset olivisivat kenties voineet säästää stugejaan avoimella savuttamalla brittigunlinea, mikä olisi pakottanut shermanit liikkumaan. Savu on siis potentiaalisesti varsin tehokasta. Kasikasi onnistui suojaamaan itäisen puolen etenemistä lentokonetulelta, joten lentokoneet keskittyivät pääosin stugien ympärillä pörräämiseen.
Liikkuvuus on olennaista näin isolla laudalla, ja saksalaisten panssaridominanssi tarkoitti että he pystyivät sanelemaan pelin kulun estämällä brittien liikkeet.