Kiitos myös puolestani järjestäjille, kaikki sujui aivan mallikkaasti, kahvi oli hyvää ja lasagne pelkkää plussaa. :)
Olin pelaamassa WoCilla, ideana oli ihan suoraan kovasti lyövä eliittiarmeija, jonka jokainen yksikkö pärjää yksistään vähän kaikkea vastaan. Mukaan oli eksynyt myös pari kummaa valintaa joita vastaan viholliset eivät joko osanneet pelata tai aliarvioivat ne kokonaan.
Eli mukana Tzeentchin Demoniprinssi, apulaistaikuri, Tzeentchin BSB, Tzheentchin ja Khornen Warrioreja, pieni laatikko Khornen Maraudereja, Khornen ritareita, peikkoja, Hellcannon ja alttari. Jokaisessa pelissä tuli hieman ikävä koiria tai heppamaroja, jotain höttöä olisi ollut erittäin hyvä kuitenkin olla.
1. Peli "Iridian" Kiiskistä vastaan jolla todella ampuva Empire ritariavustuksella. Jännitti lähteä paria tykkiä ja insinöörejä ja tankkia vastaan juoksemaan, mutta keskellä ollut pelikentän levyinen joki esti panssarivaunun suurimmat kikkailut minnekään. Keisarikunnalla oli myös hieman kelju tuuri kun ampumiselle oli aivan liikaa kohteita eikä pomput oikein toimineet (paitsi tankki ampui kolme ritaria pois). Nopeasti oltiin myös lähitaistelussa ja Arkkilehtori BSB:n kanssa käytännössä laittoivat omia Warrioreja pakettiin melko tehokkaasti samalla kun itse poistan koneet loitsuilla ja peikot oksentavat toisen ritariyksikön rikki. Viimeiset pari vuoroa on yksiköiden rippeiden kikkailua ympäriinsä ja Iridianilla jäi peliin vain isovelho yhdessä haavassa sekä tankki, 16-4 minulle.
2. Peli Henry Hyttisen WoCia ja lähes identtiset armeijat kohtaavat, Henryllä on vain isompia yksiköitä ja höttöä enemmän. Molempien armeijat juoksevat päälle, minulla on damageloitsuja jotka kusevat ja vastustajalla debuffeja, omat Warriorit juoksee itkien kotiin samalla kun Hellcannonit ottavat toisistaan mittaa ampumakisassa. Saumat oli viimeisillä vuoroilla hakea omilla Khornen Warrioreilla yhdessä haavassa olevat iso- ja pikkutaikurit mutta rynnäkkönoppien ollessa tuplaykköset ei voi mitään. Henry vielä vei vikalla vuorolla objektinkin, perkele. :). 2-18 turpaan.
3. Peli Marko Hartikaisen Bretonniaa vastaan josta jo mainittiinkin aiemmin. Molemmat juoksevat taas päälle ja Demoniprinssi väistelee katapulttia aika tehokkaasti. Kummallisen sumppumeleen lopputuloksena pari lancea on deploalueellani lähes täysissä voimissa kun omat Warrut ovat hänen alueellaan, mutta pari vuoroa aikaa taikoa ja ampua tykillä ritareita niin lopuksi siellä seisoo vain Brettikenraali yhdessä haavassa jäljellä. 20-0 minulle.
4. Peli Jussi Tuurinkosken Beastmaneja vastaan, ja aika pahalta näytti petomiehille asettua vastaani. Kaikilla joukoilla oli liikaa peltiä ja liikaa tappotehoa, joten pelistä tuli hyvähenkistä kyräilyä ja asemapaikkojen hakua puolin ja toisin pitkäksi aikaa. Häsyyn kuitenkin molemmat pyrki, ja petomiehet tulivat kolkuttelemaan Warrujen panssareita ja kuolivat massoittain mutteivat breikanneet. Doombull ja Gorgon tekivät mitä osasivat parhaiten eli tappoivat, mutta petoja kuoli joka puolelta liikaa. Vikalla vuorolla Hellcannon sitten "suoritti" ja misfiresi miscastit kaikille velhoille ja Puppetista ja re-rollattavasta LD8-testistä huolimatta pari Warrua ja kenraalivelho juoksivat pois pelikentältä ja noin 600 pistettä petomiesten kassaan, ka-CHING. 12-8 voitto minulle kuitenkin, hiton hyvä ja viihdyttävä peli ja altavastaajina Pedot laittoivat hyvin kampoihin.
5. Peli Veeti Laineen hienoja Vampire Countseja vastaan, ja Veeti kertoikin jo kohokohdat. Ollaan vastakkain oltu todella vuoroin vieraissa ja molemmat oli aikaisemmissa turnauksissa piesseet toisensa massacrella kerran, joten ilmassa oli suurta turpaanantojuhlan tuntua. Ja niinhän se meni. Joukkojen asettuessa hyviin asemiin Vampire Lord Ghouleineen menee läpi heittämällä Tzeentchin Warrioreista (joilla Rapturous Standard sekä BSB vieressä) ja ovat yht´äkkiä armeijani takana. No ei mitään, Veetin linjoihin tulleesta aukosta nykäisin peikot kurmottamaan luurankoryhmää jossa pari taikojaa piilotteli samalla kun sidoin Grave Guard-regeneraatiohorden demoniprinssillä kiinni. Warriorit vain löivät liian lujaa ja epäkuolleita alkoi sulaa todella kiihtyvällä vauhdilla ja pienellä onnella VC:n kenraali löysi Khornen hilpari-Warriorit takapuolestaan ja suli vuorolla 4 pois. Demoniprinssi kuoli myös pois vihdoin mutta flänkkäävät taian avulla tulihyökkäyksiä tekevät peikot olivat parille jäljelle jääneelle regeneroijalle liikaa ja voitto 20-0 minulle.
Yhteensä siis yllätyksenä kolmas sija ja voittajan Samin mieltä lämmittävät sanat "Mitä sä oikein touhuat, sun lista on ihan paska!" :D Kiitos kaikille vastustajille, jokainen peli oli erittäin intensiivinen ja voitot olisivat voineet mennä ihan miten vain. Oli kiva myös pelata Brettejä ja petoja vastaan, ovat kuitenkin aika harvinainen näky turnausympäristössä.
Tuosta vartijahommasta iso hyihyi aiheuttajille, mutta tässähän voitaisiin koittaa suomalaisen turnausskenen suoraselkäisyyttä. Eli jos kaikki pelaajat laittaa 1-2 € Ordolle vielä tulemaan niin ei ole paha rasti ja eikä järjestäjille tule liian isoa lommoa kukkaroon, yhteisen harrastuksen puolesta tässä kuitenkin kaikki siellä touhuilee.
- Jami
Turku Fanatic 2010 16.-17.10.2010
Re: Turku Fanatic 2010 16.-17.10.2010
Jesh
Kehitysmielipiteitä, osittain muita osallistujia kompaten:
Maastomäärää voisi kyllä hiukan lisätä, jotkin kentät olivat masentavan avoimia. Riittävän korkeita maastoja myös lisää, että ukkoa saa sinne kentälle piiloon. Kuten kirjakin sen sanoo, ~25% peitettä on ihan jees.
Ja sangen tiivistä oli pöytien välissä eli pelialueen laajennus aulaan olis jees.
Maalauskilpailun voisi järjestää erikseen ja parhaiten maalatulle armeijalle/armeijoille oma(t) palkintonsa. Ei sekoitettaisi pelaus ja penslaustaitoa. Ja vaikka lisäsääntö että jos parhaiten maalattu armeija on sama kuin parhaiten pelannut armeija, annettaisiin maalauspalkinto toiseksi parhaiten maalatulle armeijalle. Hyvää mieltä useammalle, ei sen numero 1. mieli siitä toisesta palkinnosta enää niin paljoa parane.
Toki turnausarmeijoille voi laittaa maalauspakon (ei pelkkää pohjamaalia vaikka armeija miten olisi harmaata / punaista mariinia) ni ei kenttiä valloitettaisi haamujengeillä.
HQ:n metsästysmissio oli sangen helppo pelata tasuriksi, tylsä turnauspeliksi.
40k kompit turhia (ei kahta samaa/kolmea samaa). Kaikki kirjojen mukaiset armeijat tulisi sallia.
.s
Kehitysmielipiteitä, osittain muita osallistujia kompaten:
Maastomäärää voisi kyllä hiukan lisätä, jotkin kentät olivat masentavan avoimia. Riittävän korkeita maastoja myös lisää, että ukkoa saa sinne kentälle piiloon. Kuten kirjakin sen sanoo, ~25% peitettä on ihan jees.
Ja sangen tiivistä oli pöytien välissä eli pelialueen laajennus aulaan olis jees.
Maalauskilpailun voisi järjestää erikseen ja parhaiten maalatulle armeijalle/armeijoille oma(t) palkintonsa. Ei sekoitettaisi pelaus ja penslaustaitoa. Ja vaikka lisäsääntö että jos parhaiten maalattu armeija on sama kuin parhaiten pelannut armeija, annettaisiin maalauspalkinto toiseksi parhaiten maalatulle armeijalle. Hyvää mieltä useammalle, ei sen numero 1. mieli siitä toisesta palkinnosta enää niin paljoa parane.
Toki turnausarmeijoille voi laittaa maalauspakon (ei pelkkää pohjamaalia vaikka armeija miten olisi harmaata / punaista mariinia) ni ei kenttiä valloitettaisi haamujengeillä.
HQ:n metsästysmissio oli sangen helppo pelata tasuriksi, tylsä turnauspeliksi.
40k kompit turhia (ei kahta samaa/kolmea samaa). Kaikki kirjojen mukaiset armeijat tulisi sallia.
.s
master and commander
sampsa aka tylis @ ircnet
sampsa aka tylis @ ircnet
Re: Turku Fanatic 2010 16.-17.10.2010
Huuh, turnaus on siis takanapäin ja turnausta edeltävien kahden maaltessa lähes kokonaan valvotun yön aiheuttamasta puolikuolemasta on selvitty. Nyt voi alkaa kommentoimaan.
Yleisesti turnauksesta FB:n puolella siis:
Mielestäni maastoa oli sopivissa määrin, vaikka nykyedikka niitä enemmän ehkä haluaisikin. Taisipa sieltä jokaiselta pöydältä löytyä vähintään se 5kpl maastoa, ja monelta jopa enemmän. Osa olisi saanut olla kenties kentän keskelläkin, olisi tullut mielenkiintoisempia matseja.
Ruoka oli varsin hyvää, tosin suolaa olisi voinut enemmän (missasinko lie sirottimen). Mahtavaa kun voi pelata hyvillä mielin ja täydellä vatsalla, iso kiitos kokille!
Tuomaristo olisi voinut uskaltaa laittaa pelejä poikki kun liikaa venähti. Siinä vaiheessa kun yhtä paria saa odottaa päälle tunnin että saavat pelin loppuun oli adrenaliinipuuskaisen pelaajan kärsivällisyys suurella koetuksella. Toivottavasti tulevaisuudessa pidetään aikatauluista kiinni.
Sitten Peleistä...
Pelasin enemmän vastustajaystävällisellä demoniarmeijalla, joka osoittautui mainioksi vedoksi sillä jokainen peli oli hauska riippumatta riehuinko vverilöylyn vai suihkusiko ruumiinontelot verta ja visvaa joka suuntaan.
Listasta löytyi siis:
Khornen demoniprinssi
horde blettereitä heraldipöspillä antimagiabannerin kanssa
yksikkö daemonetteja heraldilla siren songin kanssa
yksikkö horroreita heraldilla rullan kanssa, omalla lorellansa
beast, fiend ja pari bloodcrusheria
Peli 1. - Tzeentchin WoC (voitto 11-9)
Turnaus pärähti käyntiin varsin väkivaltaisella ja jännitävällä pelillä. Yksiköitä katosi molemmin puolin useampi vuorossa, ja peli oli loppuun käyty melkein tunnissa.
Vastustajani pelasi paria suurta yksikköä kaaoksen sotureita ja yhtä isoa yksikköä ritareita sekä alttaria ja sankareita.
Teemana pelissä oli se, lukuunottamatta blettereitäni kaikki yksikköni tuhottiin systemaattisesti sillä välin kun bletterit tuhosivat kaikki isot yksiköt vastustajaltani. Ensimmäinen vuoro alkoi sillä, kun vastustaja palautti gatewayllä daemonetet lähettäjälleen (kaaoksen kiitos ei kuitenkaan sitä bloodletter yksikköä joka olisi kantamalla ollut), ja jatkui sitten minun vuorollani blettereiden pitkällä hyökkäyksellä soturiblokkiin, joka johti sitten soturien varmaan tuhoon kun estin tätä hyökäämästä sivustaani uhraamalla vähäpätöisemmän fiendin.
Oma prinssini, bloodcrusherit ja nurglen peto kohtasivat tappionsa lähitaistelussa, jossa epäonnistuneet stompit ja hyökkäykset veivät edellämainittujen taistelutahdon palauttaen heidät kotoseuduilleen miettimään tekosiaan.
Peli olisi minulle ollut varma häviö, ellei ylpeys ja kunnia olisi pakottanut vastustajani toisia sotureita kohtaamaan voitokasta verestäjäyksikköäni. Vastustajani epäonnistuessa yliluonnollisissa torjumisheitoissaan bloodletterit ajoivat ylitse ja pääsivät vielä hyökkäämään seuraavalla vuorolla ritareiden kimppuun, jotka eivät paljoa voineet tehdä valtavan verenhimoisen lauman edessä.
Kaikenkaikkiaan erittäin viihdyttävä peli, suuri kiitos vastustajalleni eläytymisestä ja ihailtavasta ylpeydestä.
Peli 2. - Lähitaistelevat Helffit (turpaanotto 0-20)
Vastustajani pelasi siis kahta suurehkoa yksikköä miekkamestareita, suurta yksikköä jellonia ja kahta perusblokkia keihäshaltioita. Vastapelaajani osasi pelata ja haltiamiekat purivat hauraita demonejani kipeästi. Viimeisenä naulana arkkuuni oli arkkimaagi, joka paransi ja buffasi haltioitaan varsin keskikertaisesti mutta silti auttaen heidät voittoon. Jos selittelyt sallitaan, niin asettelu oli minulle vaikea, jonka lisäksi pelasin hieman huonosti -> ei tullut täystappio yllätyksinä.
Demoniprinssi oli jälleen hienoinen pettymys, kun ukkostallomiset jäivät sen hintelillä koivilla erittäin vaatimattomiksi, mikä sitten maksoi hengen (tai fyysisen olemuksen miten vain) prinssiltäni.
Tämäkin peli sitten loppui reilusti alle kahden tunnin, tällä kertaa omaan tappiooni, silti tuottaen rajatonta tyydytystä kallonnälkäiselle demonipelaajalle. Kiitos vastustajalleni hauskasta pelistä.
Peli 3. - Lohikäärme WoC (ylväs voitto 19-1)
Vastaan asettui nopeahko armeija kaaoksen kuolevaisia. Listaan kuului siis lohharilordi, kaksi kiekkomaagia ja kiekkopöspi, pari ritariryhmää, pari marauder horstimiesryhmää ja suurehko yksikkö sotureita kahdenkäden miekoilla varustettuina.
Vottoni aiheutui osittain arvasta, osittain listoista sekä osittain vastustajani kokemattomuudesta uuteen laitokseen. Peli alkoi nohevalla gatewayn varastamisella omalla maagillani, joka koitui sitten toisen vastapuolen ritariryhmän kohtaloksi. Pelasin lohikäärmeen pois pelistä siren songilla, ja mokoma ei päässyt pelissä muuta tekemään kuin pari kertaa hönkäisemään tulta ja tappuraa. Toiset ritarit menehtyivät verimursujen sivustahyökkäykseen, kun vastapelaajani oli ne huolimattomasti asetellut (itsekkin tosin huomasin tilaisuuden vasta omalla vuorollani) ja soturit nurkkaan ajettuina joutuivat syöksymään varmaan kuolemaansa blettereitä vastaan. Kauhut käristelivät vihollisen kevyttä ratsuväkeä, ja peli päättyi siten, että minun armeijani oli kalliimmilta osin vihun depolla ja vihun ainoat hengissä olevat yksiköt eli sankarit olivat omalla depollani. kolmeatoista pistettä vaille massacre voitto, yksi piste lohdutukseksi vastapelaajalleni, hän olisi ansainnut enemmän. Kiitos vastapelaajalleni hyvästä urheiluhengestä hyvästä tuuristani huolimatta.
Peli 4. - Slannin johtamia liskoja (tappio 20-0)
Aamuiseen peliin saavuin hyvllä mielin, onnellisesti levänneenä vastapainona raskaalle valvomiselle.
Vastaan asettui siis slann life-lorella (ylläriiii...) ja vartiostolla, kaksi keskikokoista saurus ryhmää, pari steggietä, salamantereita ja skinkkejä. peli olisi alkuasettelun kautta voinut olla tasainen, mutta vastustajani jokainen loitsu onnistui ja T8 sauruksia on vaikea tappaa. Naulana arkkuun iski se, että niistä harvoista läpimenneistä haavoista mitä sauruksiin sain yli puolet sitten parryttiin. Kun tämä ei vielä riittänyt, Nokkava prinssini ukkostalloi kolmena peräkkäisenä vuorona vain 1,2 ja 1 kertaa aiheuttaen liskojen taitavan parryamisen kanssa sen että sieltä tuli sitten stegadon kylkeen ja söi prinssini yhtenä mehukkaana suupalana. Jälkiajatteluna minun olisi pitänyt visummin suojella horroreitani, ja näiden kuollessa muistaa dispellata RiP-loitsuja :O
Koko armeijani siis tuhottiin räpistelystäni huolimatta ja vastustajani voitti pelin mehukkaalla ~3000 pisteellä. Kiitos vastustajalleni hyvästä, aivoja rasittavasta pelistä. Risuina kuitenkin toivoisin että olisit tarkempi tuumien kanssa esim. yksikköjen välillä olevasta 1", ei siitä pelillisesti suurta haittaa ollut, enkä koko ajan halunnut huomautella, mutta olisi se sujuvan ja miellyttävän pelin kannalta suotavaa olla kohteliaan tarkka :)
Peli 5. - Full Goblin -armeija (murskavoitto 20-0)
Valitettavan (vastustajalle) kahden pelaajan poismenon takia minut sitten paritettiin turnauksen viimeistä pelaaja vastaan. Vastassa oli siis paljon goblineita, kahdeksan peikkoa, pari maagia ja sotakoneita. Taisipa siellä olla jotain ratsuväkeäkin.
Vastustajan surkea noppatuuri iski vielä vyön alle, tosin ei yltänyt katapultteihin tai ampumiseen muutenkaan. Kahdessa vuorossa blettereistäni oli tuhottu yli puolet, prinssi oli puolissa haavoissa ja fiendi teurastettu. Sitten tuli lähitaistelut. Mikäli edellisissä peleissä bloodletterit eivät killing bloweja juuri tehneet, nyt kun vastassa oli rivigoblineita niitä tuli uskomattoman paljon, lähes puolet. Nämä koituivat muun muassa myös vihollisen sankareiden kohtaloksi, eikä vihollisella verkoista huolimatta ollut bloodlettereille nokan koputtamistakaan. Lisäksi daemonetet lahtasivat peikkoja kovalla kädellä (tai saksilla) jonka jälkeen bloodletterit vielä ryntäsivät apuun ja juoksivat vielä vihollisen kenraali/pöspiyksikköön kiinni ylijuoksulla.
Pelissä kummankaan magia ei oikein toiminut, goblineiden pokka piti kohtuu hyvin, mutta asetelma oli (yllätys yllätys) puolellani full-goblin -armeijaa vastaan. Hauskaa oli myös katsella kuinka vihollisen puolet animosity-heitoista tekivät jotain, ja fanaticit tappoivat omia miehiä ja peikkoja kuin heinää ilman että minulle tuli raapaisuakaan.
Kiitokset vastapelaajalle hyvästä pelistä sekä loistavasta urheilumielestä (jota on pakko olla kun lähtee pelkillä goblineilla pelaamaan).
Kaiken kaikkiaan loistoturnaus ja paljon hyviä pelejä. Hämmästytti minua korkeat maalauspisteet ja muiden kehut, lienekkö sitten väriteema ollut niin källi ja erilainen että huomiota herätti.
Yleisesti turnauksesta FB:n puolella siis:
Mielestäni maastoa oli sopivissa määrin, vaikka nykyedikka niitä enemmän ehkä haluaisikin. Taisipa sieltä jokaiselta pöydältä löytyä vähintään se 5kpl maastoa, ja monelta jopa enemmän. Osa olisi saanut olla kenties kentän keskelläkin, olisi tullut mielenkiintoisempia matseja.
Ruoka oli varsin hyvää, tosin suolaa olisi voinut enemmän (missasinko lie sirottimen). Mahtavaa kun voi pelata hyvillä mielin ja täydellä vatsalla, iso kiitos kokille!
Tuomaristo olisi voinut uskaltaa laittaa pelejä poikki kun liikaa venähti. Siinä vaiheessa kun yhtä paria saa odottaa päälle tunnin että saavat pelin loppuun oli adrenaliinipuuskaisen pelaajan kärsivällisyys suurella koetuksella. Toivottavasti tulevaisuudessa pidetään aikatauluista kiinni.
Sitten Peleistä...
Pelasin enemmän vastustajaystävällisellä demoniarmeijalla, joka osoittautui mainioksi vedoksi sillä jokainen peli oli hauska riippumatta riehuinko vverilöylyn vai suihkusiko ruumiinontelot verta ja visvaa joka suuntaan.
Listasta löytyi siis:
Khornen demoniprinssi
horde blettereitä heraldipöspillä antimagiabannerin kanssa
yksikkö daemonetteja heraldilla siren songin kanssa
yksikkö horroreita heraldilla rullan kanssa, omalla lorellansa
beast, fiend ja pari bloodcrusheria
Peli 1. - Tzeentchin WoC (voitto 11-9)
Turnaus pärähti käyntiin varsin väkivaltaisella ja jännitävällä pelillä. Yksiköitä katosi molemmin puolin useampi vuorossa, ja peli oli loppuun käyty melkein tunnissa.
Vastustajani pelasi paria suurta yksikköä kaaoksen sotureita ja yhtä isoa yksikköä ritareita sekä alttaria ja sankareita.
Teemana pelissä oli se, lukuunottamatta blettereitäni kaikki yksikköni tuhottiin systemaattisesti sillä välin kun bletterit tuhosivat kaikki isot yksiköt vastustajaltani. Ensimmäinen vuoro alkoi sillä, kun vastustaja palautti gatewayllä daemonetet lähettäjälleen (kaaoksen kiitos ei kuitenkaan sitä bloodletter yksikköä joka olisi kantamalla ollut), ja jatkui sitten minun vuorollani blettereiden pitkällä hyökkäyksellä soturiblokkiin, joka johti sitten soturien varmaan tuhoon kun estin tätä hyökäämästä sivustaani uhraamalla vähäpätöisemmän fiendin.
Oma prinssini, bloodcrusherit ja nurglen peto kohtasivat tappionsa lähitaistelussa, jossa epäonnistuneet stompit ja hyökkäykset veivät edellämainittujen taistelutahdon palauttaen heidät kotoseuduilleen miettimään tekosiaan.
Peli olisi minulle ollut varma häviö, ellei ylpeys ja kunnia olisi pakottanut vastustajani toisia sotureita kohtaamaan voitokasta verestäjäyksikköäni. Vastustajani epäonnistuessa yliluonnollisissa torjumisheitoissaan bloodletterit ajoivat ylitse ja pääsivät vielä hyökkäämään seuraavalla vuorolla ritareiden kimppuun, jotka eivät paljoa voineet tehdä valtavan verenhimoisen lauman edessä.
Kaikenkaikkiaan erittäin viihdyttävä peli, suuri kiitos vastustajalleni eläytymisestä ja ihailtavasta ylpeydestä.
Peli 2. - Lähitaistelevat Helffit (turpaanotto 0-20)
Vastustajani pelasi siis kahta suurehkoa yksikköä miekkamestareita, suurta yksikköä jellonia ja kahta perusblokkia keihäshaltioita. Vastapelaajani osasi pelata ja haltiamiekat purivat hauraita demonejani kipeästi. Viimeisenä naulana arkkuuni oli arkkimaagi, joka paransi ja buffasi haltioitaan varsin keskikertaisesti mutta silti auttaen heidät voittoon. Jos selittelyt sallitaan, niin asettelu oli minulle vaikea, jonka lisäksi pelasin hieman huonosti -> ei tullut täystappio yllätyksinä.
Demoniprinssi oli jälleen hienoinen pettymys, kun ukkostallomiset jäivät sen hintelillä koivilla erittäin vaatimattomiksi, mikä sitten maksoi hengen (tai fyysisen olemuksen miten vain) prinssiltäni.
Tämäkin peli sitten loppui reilusti alle kahden tunnin, tällä kertaa omaan tappiooni, silti tuottaen rajatonta tyydytystä kallonnälkäiselle demonipelaajalle. Kiitos vastustajalleni hauskasta pelistä.
Peli 3. - Lohikäärme WoC (ylväs voitto 19-1)
Vastaan asettui nopeahko armeija kaaoksen kuolevaisia. Listaan kuului siis lohharilordi, kaksi kiekkomaagia ja kiekkopöspi, pari ritariryhmää, pari marauder horstimiesryhmää ja suurehko yksikkö sotureita kahdenkäden miekoilla varustettuina.
Vottoni aiheutui osittain arvasta, osittain listoista sekä osittain vastustajani kokemattomuudesta uuteen laitokseen. Peli alkoi nohevalla gatewayn varastamisella omalla maagillani, joka koitui sitten toisen vastapuolen ritariryhmän kohtaloksi. Pelasin lohikäärmeen pois pelistä siren songilla, ja mokoma ei päässyt pelissä muuta tekemään kuin pari kertaa hönkäisemään tulta ja tappuraa. Toiset ritarit menehtyivät verimursujen sivustahyökkäykseen, kun vastapelaajani oli ne huolimattomasti asetellut (itsekkin tosin huomasin tilaisuuden vasta omalla vuorollani) ja soturit nurkkaan ajettuina joutuivat syöksymään varmaan kuolemaansa blettereitä vastaan. Kauhut käristelivät vihollisen kevyttä ratsuväkeä, ja peli päättyi siten, että minun armeijani oli kalliimmilta osin vihun depolla ja vihun ainoat hengissä olevat yksiköt eli sankarit olivat omalla depollani. kolmeatoista pistettä vaille massacre voitto, yksi piste lohdutukseksi vastapelaajalleni, hän olisi ansainnut enemmän. Kiitos vastapelaajalleni hyvästä urheiluhengestä hyvästä tuuristani huolimatta.
Peli 4. - Slannin johtamia liskoja (tappio 20-0)
Aamuiseen peliin saavuin hyvllä mielin, onnellisesti levänneenä vastapainona raskaalle valvomiselle.
Vastaan asettui siis slann life-lorella (ylläriiii...) ja vartiostolla, kaksi keskikokoista saurus ryhmää, pari steggietä, salamantereita ja skinkkejä. peli olisi alkuasettelun kautta voinut olla tasainen, mutta vastustajani jokainen loitsu onnistui ja T8 sauruksia on vaikea tappaa. Naulana arkkuun iski se, että niistä harvoista läpimenneistä haavoista mitä sauruksiin sain yli puolet sitten parryttiin. Kun tämä ei vielä riittänyt, Nokkava prinssini ukkostalloi kolmena peräkkäisenä vuorona vain 1,2 ja 1 kertaa aiheuttaen liskojen taitavan parryamisen kanssa sen että sieltä tuli sitten stegadon kylkeen ja söi prinssini yhtenä mehukkaana suupalana. Jälkiajatteluna minun olisi pitänyt visummin suojella horroreitani, ja näiden kuollessa muistaa dispellata RiP-loitsuja :O
Koko armeijani siis tuhottiin räpistelystäni huolimatta ja vastustajani voitti pelin mehukkaalla ~3000 pisteellä. Kiitos vastustajalleni hyvästä, aivoja rasittavasta pelistä. Risuina kuitenkin toivoisin että olisit tarkempi tuumien kanssa esim. yksikköjen välillä olevasta 1", ei siitä pelillisesti suurta haittaa ollut, enkä koko ajan halunnut huomautella, mutta olisi se sujuvan ja miellyttävän pelin kannalta suotavaa olla kohteliaan tarkka :)
Peli 5. - Full Goblin -armeija (murskavoitto 20-0)
Valitettavan (vastustajalle) kahden pelaajan poismenon takia minut sitten paritettiin turnauksen viimeistä pelaaja vastaan. Vastassa oli siis paljon goblineita, kahdeksan peikkoa, pari maagia ja sotakoneita. Taisipa siellä olla jotain ratsuväkeäkin.
Vastustajan surkea noppatuuri iski vielä vyön alle, tosin ei yltänyt katapultteihin tai ampumiseen muutenkaan. Kahdessa vuorossa blettereistäni oli tuhottu yli puolet, prinssi oli puolissa haavoissa ja fiendi teurastettu. Sitten tuli lähitaistelut. Mikäli edellisissä peleissä bloodletterit eivät killing bloweja juuri tehneet, nyt kun vastassa oli rivigoblineita niitä tuli uskomattoman paljon, lähes puolet. Nämä koituivat muun muassa myös vihollisen sankareiden kohtaloksi, eikä vihollisella verkoista huolimatta ollut bloodlettereille nokan koputtamistakaan. Lisäksi daemonetet lahtasivat peikkoja kovalla kädellä (tai saksilla) jonka jälkeen bloodletterit vielä ryntäsivät apuun ja juoksivat vielä vihollisen kenraali/pöspiyksikköön kiinni ylijuoksulla.
Pelissä kummankaan magia ei oikein toiminut, goblineiden pokka piti kohtuu hyvin, mutta asetelma oli (yllätys yllätys) puolellani full-goblin -armeijaa vastaan. Hauskaa oli myös katsella kuinka vihollisen puolet animosity-heitoista tekivät jotain, ja fanaticit tappoivat omia miehiä ja peikkoja kuin heinää ilman että minulle tuli raapaisuakaan.
Kiitokset vastapelaajalle hyvästä pelistä sekä loistavasta urheilumielestä (jota on pakko olla kun lähtee pelkillä goblineilla pelaamaan).
Kaiken kaikkiaan loistoturnaus ja paljon hyviä pelejä. Hämmästytti minua korkeat maalauspisteet ja muiden kehut, lienekkö sitten väriteema ollut niin källi ja erilainen että huomiota herätti.
Re: Turku Fanatic 2010 16.-17.10.2010
Äh, kun se ei näytä normaalivalossa oikein miltään. Ledvalaistu talvimaasto (siis ei kaupunkiversio) tuli joskus kyhättyä kotikampanjaan mutta vaikka vaalea yleissävy vahvistaa ledien luomaa valaisutehoa niin hämäräksi jää. Vinkki: saumaussilikonin alta/takaa kylmäsävyisten ledien valo sirottuu hienosti!Skarsnik, the Lord kirjoitti:Kaksi sanaa. Led-valaistu talvikaupunkipöytä. ;)Tjudin kirjoitti:Pitäisi saada joku hieno inspis ja sitä myötä aikaiseksi joku henkeäsalpaava pöytä ensi vuoden ykköspöydäksi. Joku sellainen jossa tarkoitus tulee ennen tyyliä eli jossa esteettisyys ei tuhoa pelattavuutta, siis ihan oikea Ykköspöytä. Luotan siihen että jonain yönä herään Keisarin lähetettyä minulle telepaattisesti jonkin vision Hienosta Pelipöydästä...
Sitä odotellessa.
Mutta ei enää uusia pimeyspöytiä ainakaan minun toimestani. Tänään aamukähvia hörppiessä välähti mieleen vulkaaninen maasto jossa savukone foamien alle sijoitetun putkiverkoston kautta tupruttelee savunsa kraatereista (puolisen tusinaa) eli pienistä (tyyliin tuuman läpimitta) impassablepisteistä jotka eivät blokkaa lossia. Antaisi visuaalisuutta ja saisi leikkiä savukoneella mutta ei pilaisi pelattavuutta. Muuten maasto konservatiivisempaa settiä (mäkiä, maanjäristysten sorruttamia rakennuksia jne.).
Tai jotain sellaista. Nyt tuuletan aivoni pöytäprojekteista ja keskityn muihin proggiksiin. Pöytäasia selviää suurelle yleisölle viimeistään seuraavassa Fanaticissa.
-
kuningas66
- Viestit: 565
- Liittynyt: To 04.09.2008 17:59
- Paikkakunta: Turku
Re: Turku Fanatic 2010 16.-17.10.2010
Kiitos järjestäjille jälleen mukavasti turnauksesta!
En jaksa ruveta rustaamaan tähän mitään tarkempaa selostusta peleistä, mutta kääpiöillä oltiin mukana:tarkalleen tällä listalla. En yltänyt edes puolen välin paremmalle puolelle sijoituksessa, mutta positiivista oli kuitenkin parempi tulos kuin viime vuonna. :) Peleistä hävisin kaikki, paitsi kaksi, jotka olivat molemmat WoC armeijaa vastaan :D
En jaksa ruveta rustaamaan tähän mitään tarkempaa selostusta peleistä, mutta kääpiöillä oltiin mukana:tarkalleen tällä listalla. En yltänyt edes puolen välin paremmalle puolelle sijoituksessa, mutta positiivista oli kuitenkin parempi tulos kuin viime vuonna. :) Peleistä hävisin kaikki, paitsi kaksi, jotka olivat molemmat WoC armeijaa vastaan :D
-
Ordo Aboensis
- Peliporukkavalvoja
- Viestit: 933
- Liittynyt: To 25.01.2007 22:05
- Paikkakunta: Turku
- Viesti:
Re: Turku Fanatic 2010 16.-17.10.2010
35. Timo Nevalainen 28 12 40 0 Ska
Pisteissä taitaa olla häikkää. Pisteitä sain ekasta(8), tokasta(4) ja kolmannesta(12) pelistä. 8+4+12=24. Mistä 4 extraa tullut? Ei kai unohtunut korjata ekan kierroksen sekaannus(laitoitte ilmeisesti pisteet väärinpäin 12-8 minulle kun hellcannon se lanasi minun armeijan osuvasti kyllä infernaalisen tarkalla pommituksella)?
https://middleagedstrategybattlegamers.home.blog/ <- Turun suunnan LOTR pelaajien blogi
Re: Turku Fanatic 2010 16.-17.10.2010
Ei silleen, että tällä olis mitään väliä, mutta mitä on käytetty tiebrakerina?Ordo Aboensis kirjoitti:WHFB Tulokset
30. Matti Myllyniemi 36 11 47 0 VC
31. Miika Nykvist 36 11 47 0 WE
-
Lord of Carcassonne
- Viestit: 6948
- Liittynyt: Ke 18.01.2006 12:03
- Paikkakunta: Orivesi
Re: Turku Fanatic 2010 16.-17.10.2010
Olin 32:nen 40:stä? en ollut vika :D! Tuo tavoite täyttyi selvästi, sentään jotain positiivistakin :)
Warhammer The Old World Alkaen 13.4.2024.
Bretonnia V/T/H 1/0/2
Warhammer Armies Project (1.8.2023 lähtien)
Bretonnia V/T/H 5/2/7
Nippon (Kun armeija on valmis) V/T/H 0/0/0
Bretonnia V/T/H 1/0/2
Warhammer Armies Project (1.8.2023 lähtien)
Bretonnia V/T/H 5/2/7
Nippon (Kun armeija on valmis) V/T/H 0/0/0
Re: Turku Fanatic 2010 16.-17.10.2010
kyllä pontis-jesse pitää huolta ettei vikaks joudu
wanhan liiton örkki pomo
Re: Turku Fanatic 2010 16.-17.10.2010
Turnauksen paras bretonniakenraali kuitenkin, ei paha.Lord of Carcassonne kirjoitti:Olin 32:nen 40:stä? en ollut vika :D! Tuo tavoite täyttyi selvästi, sentään jotain positiivistakin :)
Koodi: Valitse kaikki
bretonnia 1 2,50%
wood elves 1 2,50%
beastmen 2 5,00%
dark elves 2 5,00%
high elves 2 5,00%
daemons 3 7,50%
dwarves 3 7,50%
empire 3 7,50%
orcs+goblins 3 7,50%
lizardmen 4 10,00%
skaven 4 10,00%
vampires 4 10,00%
warriors 8 20,00%
40 100,00%
Re: Turku Fanatic 2010 16.-17.10.2010
Kaippa sitä pitää jotain turneeraportin tapaista tännekkin typoilla.
Olin toista kertaa liikkeellä kääpiöillä ja tällä kertaa tuplasin pelipisteet viime turnaukseen nähden JA SILTI molempien turnausten yhteen laskettu pelipistemäärä on vähemmän kuin muiden armeijoiden yksittäisten turnausten pelipisteet.ENSIMMÄISENÄ PÄIVÄNÄ. Tämä olkoon pohjastus sille, kuinka loistavasti kääpiöily sujui Turun neonvalojen hohteessa.
Listassa oli Alasin, loordi, bösbi, soturiboksi, ampujaboksi ja suurillaleikoilla varustettu ampujaboksi, 2 stonikkaa, tykki, mainareita, urkupyssy ja sokerina pohjalla 24 ukon boksi slayerukkoja.
Kääpylöitä kannettiin joka matsissa isoista ovista paareilla, joten kirjoitustila ei riitä siihen että kertoisin kuinka kääpylöitä muilutettiin joka matsissa enemmän kuin laki sallii.Siksi kesitynkin analysoimaan viimeistä matsia, joka samalla saa luvan toimia varoituksen sanana kaikille kääpiöitä armeijakseen miettiville ihmisille.
Viimeinen matsi oli WoC:ia vastaan ja vastustajan lista oli huonompi kuin kovakantinen värityskirja vessapaperin korvikkeena. Tilannetta helpotti entisestään se, että kenraalina toimi turvakypäräjengin johtaja, sotavasarastakin tuttu Ville "säkki" Salonen.
Peli näytti ennen puolen valintaa varmalta massacrelta kääpiöiden suuntaan, mutta puolenvalinnasta lähtien asiat alkoivat kehittymään kohti varmaa häviötä, ilman että olisin tilanteeseen mitenkään voinut vaikuttaa. Vihollinen latoi miehensä toiselle puolelle kenttää rikkasihvelillä ja kääpiöt asettuivat omiin, hyvin valittuihin, asemiinsa. Peikkomaisella onnella vihulainen sai ensimmäisen vuoron ja työnsi kaunalosauvalla ukkojaan eteenpäin minkä kerkesi. Vihollisen isoluikuri irkutti purple sunin, mutta auringon alle jäi onneksi vain 11 slayeria, joista 8 kuoli. Lievän irkku kuumotuksen laskettua aloin pelaamaan omaa vuoroani. Kuin vanha mohikaani, liikutin soturini paikoilleen. Olin päättänyt jälleen kerran kokeilla V.Virtasen maailmallakin tunnettua karhun ansaa, johon vähäisemmät warhammerkenraalit olivat toinen toisensa jälkeen kömmähtäneet. Tämän jälkeen sotakonerivistö aloitti armottoman muilutuksen ja vihollinen oikeutetusti menettikin 10 marauderheppaukkoa, munasalaatin ja kourallisen peikkoja. Tilanne alkoi hahmottumaaan legendaariseksi voitoksi, josta riittäisi kerrottavaa Hervannan kantabaarissa, Kultaisessa apinassa, vielä vuosikymmeniksi.
Mutta julmat noppajumalat olivat päättäneet toisin. Slayerit liukuivat puikottamaan peikkoja ja verinen tappelu sarasti horisontissa kuin nouseva aurinko Turun yllä. Peikot vastaan peikon surmaajat oli se niitti, joka varmisti tuhoni. Turvakypärän kaulanauha oli hiertänyt jo toista tuntia vastustajani kaulaa ja siitä tulleen ihottuman raivolla kaveri regeneroi kaikki 8 haavaa, jotka slayerit olivat uskomattomalla kiukulla tehnyt.
rundilla 3 kääpiöloordin ja bsbn laatikko otti mittaa vastustajan hahmobunkkerista, samalla kun vihollinen luikuroi lisää purple sunia(irkulla tietenkin), joka osui 11 soturiin, tykkiin ja alasimeen. 5 kääpiötä dodgesi kissan reflekseillä auringon. Tykki väisti auringon mutta alasin posahti palasiksi. Tässä kohtaa normaalilla FaBapelaajalla herää kysymys, miten tykki saattoi selvitä auringosta ja vastaus on seuraava. Luulimme sotakoneiden voivan väistää auringon. Pistän tämän täsyin vastustajan piikkiin. Emme ehtineet tarkistamaan sääntöä, kun jouduimme vaihtamaan vastustajan pyörätuolin 8-volttisen akun, jotta saatoimme jatkaa peliä. Vihollisen hahmobunkkeri kuoli parissa rundissa ja hahmot ottivat breikkichekkiä -5:llä. Isovelho jäi valitettavasti paikoilleen ja mahdollisti peikkojen tulemisen kylkeen. Toisella sivustolla peikoit puikottivat loput slayerit kuolleiksi ja apuun tulleet ampujaukot ja diplomi-insinööri juoksivat pakoon. (Ld 8 re-rollattava chekki..) Loppujen lopuksi kentälle jäi ainoastaan 5 maineria. Matsin lopuksi paiskasimme kättä ja joimme vastustajan tarjoamat pillimehut kaverin voiton maljaksi. Siltikin sain puristettua itselleni 2 turnauspistettä, vaikka kentällä seisoi vain 5 mainaria. Tunsin pisteistä lievää syyllisyyttä, eikä mansikka pillimehu tilannetta lievittänyt.
Näin siis Turussa.Kiitos kaikille vastustajille matseista. Jos jotain kiinnostaa ostaa kokonaan metallinen täysin maalattu kyypelöaremija, nakkaa viestiä.
-Ville Virtanen
Olin toista kertaa liikkeellä kääpiöillä ja tällä kertaa tuplasin pelipisteet viime turnaukseen nähden JA SILTI molempien turnausten yhteen laskettu pelipistemäärä on vähemmän kuin muiden armeijoiden yksittäisten turnausten pelipisteet.ENSIMMÄISENÄ PÄIVÄNÄ. Tämä olkoon pohjastus sille, kuinka loistavasti kääpiöily sujui Turun neonvalojen hohteessa.
Listassa oli Alasin, loordi, bösbi, soturiboksi, ampujaboksi ja suurillaleikoilla varustettu ampujaboksi, 2 stonikkaa, tykki, mainareita, urkupyssy ja sokerina pohjalla 24 ukon boksi slayerukkoja.
Kääpylöitä kannettiin joka matsissa isoista ovista paareilla, joten kirjoitustila ei riitä siihen että kertoisin kuinka kääpylöitä muilutettiin joka matsissa enemmän kuin laki sallii.Siksi kesitynkin analysoimaan viimeistä matsia, joka samalla saa luvan toimia varoituksen sanana kaikille kääpiöitä armeijakseen miettiville ihmisille.
Viimeinen matsi oli WoC:ia vastaan ja vastustajan lista oli huonompi kuin kovakantinen värityskirja vessapaperin korvikkeena. Tilannetta helpotti entisestään se, että kenraalina toimi turvakypäräjengin johtaja, sotavasarastakin tuttu Ville "säkki" Salonen.
Peli näytti ennen puolen valintaa varmalta massacrelta kääpiöiden suuntaan, mutta puolenvalinnasta lähtien asiat alkoivat kehittymään kohti varmaa häviötä, ilman että olisin tilanteeseen mitenkään voinut vaikuttaa. Vihollinen latoi miehensä toiselle puolelle kenttää rikkasihvelillä ja kääpiöt asettuivat omiin, hyvin valittuihin, asemiinsa. Peikkomaisella onnella vihulainen sai ensimmäisen vuoron ja työnsi kaunalosauvalla ukkojaan eteenpäin minkä kerkesi. Vihollisen isoluikuri irkutti purple sunin, mutta auringon alle jäi onneksi vain 11 slayeria, joista 8 kuoli. Lievän irkku kuumotuksen laskettua aloin pelaamaan omaa vuoroani. Kuin vanha mohikaani, liikutin soturini paikoilleen. Olin päättänyt jälleen kerran kokeilla V.Virtasen maailmallakin tunnettua karhun ansaa, johon vähäisemmät warhammerkenraalit olivat toinen toisensa jälkeen kömmähtäneet. Tämän jälkeen sotakonerivistö aloitti armottoman muilutuksen ja vihollinen oikeutetusti menettikin 10 marauderheppaukkoa, munasalaatin ja kourallisen peikkoja. Tilanne alkoi hahmottumaaan legendaariseksi voitoksi, josta riittäisi kerrottavaa Hervannan kantabaarissa, Kultaisessa apinassa, vielä vuosikymmeniksi.
Mutta julmat noppajumalat olivat päättäneet toisin. Slayerit liukuivat puikottamaan peikkoja ja verinen tappelu sarasti horisontissa kuin nouseva aurinko Turun yllä. Peikot vastaan peikon surmaajat oli se niitti, joka varmisti tuhoni. Turvakypärän kaulanauha oli hiertänyt jo toista tuntia vastustajani kaulaa ja siitä tulleen ihottuman raivolla kaveri regeneroi kaikki 8 haavaa, jotka slayerit olivat uskomattomalla kiukulla tehnyt.
rundilla 3 kääpiöloordin ja bsbn laatikko otti mittaa vastustajan hahmobunkkerista, samalla kun vihollinen luikuroi lisää purple sunia(irkulla tietenkin), joka osui 11 soturiin, tykkiin ja alasimeen. 5 kääpiötä dodgesi kissan reflekseillä auringon. Tykki väisti auringon mutta alasin posahti palasiksi. Tässä kohtaa normaalilla FaBapelaajalla herää kysymys, miten tykki saattoi selvitä auringosta ja vastaus on seuraava. Luulimme sotakoneiden voivan väistää auringon. Pistän tämän täsyin vastustajan piikkiin. Emme ehtineet tarkistamaan sääntöä, kun jouduimme vaihtamaan vastustajan pyörätuolin 8-volttisen akun, jotta saatoimme jatkaa peliä. Vihollisen hahmobunkkeri kuoli parissa rundissa ja hahmot ottivat breikkichekkiä -5:llä. Isovelho jäi valitettavasti paikoilleen ja mahdollisti peikkojen tulemisen kylkeen. Toisella sivustolla peikoit puikottivat loput slayerit kuolleiksi ja apuun tulleet ampujaukot ja diplomi-insinööri juoksivat pakoon. (Ld 8 re-rollattava chekki..) Loppujen lopuksi kentälle jäi ainoastaan 5 maineria. Matsin lopuksi paiskasimme kättä ja joimme vastustajan tarjoamat pillimehut kaverin voiton maljaksi. Siltikin sain puristettua itselleni 2 turnauspistettä, vaikka kentällä seisoi vain 5 mainaria. Tunsin pisteistä lievää syyllisyyttä, eikä mansikka pillimehu tilannetta lievittänyt.
Näin siis Turussa.Kiitos kaikille vastustajille matseista. Jos jotain kiinnostaa ostaa kokonaan metallinen täysin maalattu kyypelöaremija, nakkaa viestiä.
-Ville Virtanen
-
Bladetongue
- Peliporukkavalvoja
- Viestit: 651
- Liittynyt: Ma 13.03.2006 11:37
- Paikkakunta: Imatra
Re: Turku Fanatic 2010 16.-17.10.2010
Juu näyttää minunkin kohdalla olevan pisteytyksessä jotain häikkää. korjaisitteko kuitenkin. 37: Teemu Semi. Ekasta pelistä tuli 12 pistettä tuon teidän antamanne 8 sijaan, taisi mennä vieläkin nevalaisen ja minun ensimmäisen pelin pisteet sekasin, vaikka kävimme molemmat siitä sanomassa tuomareille.
Re: Turku Fanatic 2010 16.-17.10.2010
Ok eli siitähän se 4 taitaa sit tulla. Ei kai näillä jämäsijoituksilla merkitystä juurikaan ole varmaan mutta antakaa ny bladetonguelle ne pisteet jotka rehellisesti pommitti minulta :DBladetongue kirjoitti:Juu näyttää minunkin kohdalla olevan pisteytyksessä jotain häikkää. korjaisitteko kuitenkin. 37: Teemu Semi. Ekasta pelistä tuli 12 pistettä tuon teidän antamanne 8 sijaan, taisi mennä vieläkin nevalaisen ja minun ensimmäisen pelin pisteet sekasin, vaikka kävimme molemmat siitä sanomassa tuomareille.
(infernaalinen hellcannon kyl sulla. Ampui varsinaisia täsmäohjattuja pommeja niskaan)
https://middleagedstrategybattlegamers.home.blog/ <- Turun suunnan LOTR pelaajien blogi
Re: Turku Fanatic 2010 16.-17.10.2010
Hienoa arska! Molemmat pedot top 8:ssa. Hyvähyvä!
-
blackmetalsiili
- Viestit: 740
- Liittynyt: Pe 24.11.2006 15:54
- Paikkakunta: Kouvola
Re: Turku Fanatic 2010 16.-17.10.2010
Aika tasaiselta näyttää faban tuloslista, lähinnä ensimmäinen sija erottuu kirkkaasti massasta ja 9 ja 10 sijojen välissä on vähän normaalia suurempi ero. Vieläkin kyllä vähän ihmetyttää toi wocin suosio turnauksissa, tällä kertaa joka viides oli warrupelaaja...
Selvästikkään minä ja mikkanen ei oltu ainoita joita ne harmaat 5ed saurukset turnauksessa nöyryyttivät ja itkettivät heh..
Selvästikkään minä ja mikkanen ei oltu ainoita joita ne harmaat 5ed saurukset turnauksessa nöyryyttivät ja itkettivät heh..
Re: Turku Fanatic 2010 16.-17.10.2010
Sen lisäksi, että wokit on luonnostaan siistejä, kasiedikassa kaaoksella on viimein siisti pelata, kun seiskassa piti rimpuilla viiden ratsun uniteilla ja singlemodeleilla. Chaoswarrut sen kun jyrää. Kuka niillä ei haluaisi ajella.
Re: Turku Fanatic 2010 16.-17.10.2010
Oli ne seiskassakin todella suosittuja (seinäjoella melkein puolet wocia lol), loharisorsat jne. Siistejä, kovia (vähän ku marinet?), kokonaan muovisia ja pisteissä niin kalliita ettei montaa muoviboksia ees tarvinnut ritarit+hevoset-armeijan kokoamiseen. Niiltä ajoilta monelle jäänyt warriorit nurkkiin, ja tosiaan nyt niillä vasta hauskaa onkin pelata, jotta mikäettei...
-
Bladetongue
- Peliporukkavalvoja
- Viestit: 651
- Liittynyt: Ma 13.03.2006 11:37
- Paikkakunta: Imatra
Re: Turku Fanatic 2010 16.-17.10.2010
Kyllähän se aika infernaalinen oli. Ei misfirettäny ku kerran tai kaks koko turnauksessa ja suuremmilta osin tuli direct hittiä laukauksilla.tneva82 kirjoitti:Ok eli siitähän se 4 taitaa sit tulla. Ei kai näillä jämäsijoituksilla merkitystä juurikaan ole varmaan mutta antakaa ny bladetonguelle ne pisteet jotka rehellisesti pommitti minulta :DBladetongue kirjoitti:Juu näyttää minunkin kohdalla olevan pisteytyksessä jotain häikkää. korjaisitteko kuitenkin. 37: Teemu Semi. Ekasta pelistä tuli 12 pistettä tuon teidän antamanne 8 sijaan, taisi mennä vieläkin nevalaisen ja minun ensimmäisen pelin pisteet sekasin, vaikka kävimme molemmat siitä sanomassa tuomareille.
(infernaalinen hellcannon kyl sulla. Ampui varsinaisia täsmäohjattuja pommeja niskaan)
-
Lord Mikke
- Viestit: 2556
- Liittynyt: Ma 16.01.2006 18:33
- Paikkakunta: Helsinki
Re: Turku Fanatic 2010 16.-17.10.2010
Kiitos kaikille mahtavasta turnauksesta. Vaikken kuvia ottanutkaan ja tapahtumat ovat osin hajanaisesti muistissa, heittelen varmaan jotakin raporttia jossain vaiheessa.
Pelit menivät muutenkin hyvin. Pelasin Slannilistalla, jossa oli siis Sammakko, pappi, 2x20 Saurukset, 2x10 Skirmareita, 2 Stegaa, 2 Salakkaa, Guardiporukka ja parit chameleonit. Vastukset olivat kans ihan hassuja, odotin pelkkää Woccia ja Skaveneita, mutta rottia ei tullut vastaan ja Woccipataakin tuli vain ekassa pelissä. Sen sijaan sain wocin ohella kaksi mirror- matsia liskoja vastaan (!), demoneita sekä helffejä.
Ekan päivän jälkeen olin hävinnyt yhden pelin, saanut tasurin ja voittanut pelin, ja noillakin pisteillä oltaisiin menestytty jo ihan kohtuullisesti, mutta tokan päivän ylisuoritus ja hyvien match uppien ansiosta kaksi täysturpaanantovoittoa nostaa standingia kummasti, lopullinen sijoitukseni oli 9. :) viimeisenä kahtena aiempana kertana vastaava luku on ollut 45, joten olen erittäin tyytyväinen.
Muutamia hauskoja faktoja reissusta:
- Lore of Lifen atribuutti ja saurus warriorit taisivat olla vastustajieni kaksi yleisintä kirosanaa koko turneen aikana. Warrut grindasivat melkein kaiken suohon minkä vastaansa saivat. Järkyttävät parry- heitot ja woundit aina reippaasti yli keskiarvon, oli se vähän outoa itekin kattoa. Swordmasterit, isommat unitit sauruksia/bloodlettereitä tai läjä peikkoja, ihan yksi lysti.
- Lähdin sammakolla pelaamaan osittain Lifen kutosspelliä taktiikkana silmälläpitäen, mutta heitin loitsun ainoastaan kerran turnauksessa, ja sekin oli viimeisessä pelissä vikoilla vuoroilla eikä se silloinkaan olisi ollut välttämätöntä. Lifen buffitaiat on Slannilistassa oikeasti paljon kovempia, niitä saa paljon, kaikilla tekee jotain, eikä tarvi viskoa 5-6 noppaa jokaiseen niistä. Jo 6-7 noppaa generoituna winds of magicista varmistaa lähes täyden potentiaalin nopilla.
- Olin varma että sammakkoni tapetaan jok'ikisessä pelissä ja sitten itken jossain, mutta se selvisi kaikista ongelmitta eikä ottanut yhdessäkään matsissa naarmuakaan itseensä. Ignoraavia 2+ pelastuksia on ihan riittävästi.
Tällainen reissu. Vastaan asettuneet pelaajat olivat erittäin mukavia, kaikesta isot kiitokset heille. Muutaman asian omassa pelaamisessani olisin kyllä tehnyt näin jälkikäteen ajatellen eri tavalla.
Pelit menivät muutenkin hyvin. Pelasin Slannilistalla, jossa oli siis Sammakko, pappi, 2x20 Saurukset, 2x10 Skirmareita, 2 Stegaa, 2 Salakkaa, Guardiporukka ja parit chameleonit. Vastukset olivat kans ihan hassuja, odotin pelkkää Woccia ja Skaveneita, mutta rottia ei tullut vastaan ja Woccipataakin tuli vain ekassa pelissä. Sen sijaan sain wocin ohella kaksi mirror- matsia liskoja vastaan (!), demoneita sekä helffejä.
Ekan päivän jälkeen olin hävinnyt yhden pelin, saanut tasurin ja voittanut pelin, ja noillakin pisteillä oltaisiin menestytty jo ihan kohtuullisesti, mutta tokan päivän ylisuoritus ja hyvien match uppien ansiosta kaksi täysturpaanantovoittoa nostaa standingia kummasti, lopullinen sijoitukseni oli 9. :) viimeisenä kahtena aiempana kertana vastaava luku on ollut 45, joten olen erittäin tyytyväinen.
Muutamia hauskoja faktoja reissusta:
- Lore of Lifen atribuutti ja saurus warriorit taisivat olla vastustajieni kaksi yleisintä kirosanaa koko turneen aikana. Warrut grindasivat melkein kaiken suohon minkä vastaansa saivat. Järkyttävät parry- heitot ja woundit aina reippaasti yli keskiarvon, oli se vähän outoa itekin kattoa. Swordmasterit, isommat unitit sauruksia/bloodlettereitä tai läjä peikkoja, ihan yksi lysti.
- Lähdin sammakolla pelaamaan osittain Lifen kutosspelliä taktiikkana silmälläpitäen, mutta heitin loitsun ainoastaan kerran turnauksessa, ja sekin oli viimeisessä pelissä vikoilla vuoroilla eikä se silloinkaan olisi ollut välttämätöntä. Lifen buffitaiat on Slannilistassa oikeasti paljon kovempia, niitä saa paljon, kaikilla tekee jotain, eikä tarvi viskoa 5-6 noppaa jokaiseen niistä. Jo 6-7 noppaa generoituna winds of magicista varmistaa lähes täyden potentiaalin nopilla.
- Olin varma että sammakkoni tapetaan jok'ikisessä pelissä ja sitten itken jossain, mutta se selvisi kaikista ongelmitta eikä ottanut yhdessäkään matsissa naarmuakaan itseensä. Ignoraavia 2+ pelastuksia on ihan riittävästi.
Tällainen reissu. Vastaan asettuneet pelaajat olivat erittäin mukavia, kaikesta isot kiitokset heille. Muutaman asian omassa pelaamisessani olisin kyllä tehnyt näin jälkikäteen ajatellen eri tavalla.
Peril of Warp