Onko Figuilu koskaan hävettänyt?

[IRiaD]

Tietysti sillä voi olla tekemistä myös sen kanssa että en juoksentele internetseissä huutelemassa olevani aina oikeassa, että en jaksa pehmistellä vain muiden takia ja että se kuinka ihmiset oikeasti välittää toisistaan on vain näennäistä schaibaa joka johtuu valinnanvapauden puuttumisesta, mene tiedä.

Mene ja tiedä, mielestäni omakin viestisi tuntui siltä, että "olen varma siitä että olen oikeassa kunnes joku toinen toisin todistaa".

Joo, yleensä kun yritän osoittaa jollekulle ihmisille miksi tämä on mielestäni väärässä oletan oikean kantani olevan "oikea", syytä tuskin tarvitsee selittää. Sitä en kyllä käsitä miten se korreloi mitenkään "olen aina oikeassa"- asenteeseen jota oot tässä ketjussa tuon alkuavautumisesi jälkeen esittänyt.

Lyhyestä virsi kaunis: en usko kauniisiin onnellisuutta pursuviin utopioihin, joita minulle on yritetty tyrkyttää ikäni. Laulut ja tarinat kertovat samat vanhat jutut onnellisuudesta, joka ei kuulu tosielämään

Vinkki: Miekään en uskonut kunnes päätin ihan kokeeksi uskoa ja tarttua tilaisuuteen; se ei ollut ehkä helppoa ja vaati aika pitkän kivikkoisen tien jonka aikana elämäni muuttui tosi paljon siitä mitä se oli, mutta kyllä, voisin sanoa että sain tehtyä loppujen lopuksi itselleni oman onnellisuutta pursuavan utopian johon olin täysin tyytyväinen. Laulut ja tarinat kertovat ne samat vanhat jutut liittyen onnellisuuteen joita niiden tekijät on tosielämässä kohdanneet, joten kyllä, näkisin ne myös kuuluvan siihen. Ne ei ehkä ole jokaiselle samanlaisia ja varmasti jollekulle tosi utopistisia, mutta silti.

Tl;dr: Onnea saa kyllä ennen pitkää kun ei luovuta ja jaksaa yrittää ja muuta kornia, tämän takia en tykkää kun ihmiset angstaa :l

[Diogenes]

Lyhyestä virsi kaunis: en usko kauniisiin onnellisuutta pursuviin utopioihin, joita minulle on yritetty tyrkyttää ikäni. Laulut ja tarinat kertovat samat vanhat jutut onnellisuudesta, joka ei kuulu tosielämään

Teini-angsti on aina niin kaunista :D

[alffi]

Oon näitä nyt tämän 8 vuoden harrastuksen aikana vähän hävennyt.
ala-asteella kun faija toi ensimmäisen pakkauksen himaan jostain kirpparilta (tais olla nekromunda)
mä ja pari mun kaverii seottiin niihin. Asustelin silloin Tampereella ja siel jotenkin koulussa kaikki suvaitsi, että pelasi figuilla.
Muutettiin neljännellä luokalla Stadiin. Tälläkin kävi tuuri sain luokalta pari kaveria mukaan pelaamaan. Silloin kuulin ensimmäiset naljailevat lausahdukset figuista, mut ei niitä vielä mitenkään paljoa tullut.

Yläaste oli helvettiä, olin varmaan ainoa koko koulussa joka pelas figuilla ja sain kulla siitä. Meinasin lopettaa yläasteen aikana monesti ja figut päätyi lopulta kaapin perukoille. 9-luokalla päätin taas jatkaa figuilla pelaamist, se ja sama mitä muut sanoo.
pelikavereita löysin monta GW:stä,( jossa en siis ollut paljoa käynyt ennen )
Lukio on aika maaginen paikka yäasteen jälkeen. Tääl joka kolmas on joskus harrastanut tai harrastaa figuilla pelaamista, JES!!

Ainoa joka on ollut koko ajan alusta lähtien figuja vastaan ja sanoo katuvansa sitä päivää kun osti mulle se perkeleen ekan pakkauksen on mun faija.
Mutsin mä sain puolelleni sillä et mun hienomotoriikka joka oli ala-asteella aivan retuperällä (ja käsialasta ei kukaan tän maan päällä saanut selvää) parani huomattavasti figuja maalaillessa. Sekä englannin kielen taito ruleja säläillessä.

[Furinji]

Voi itkupotkuraivari sentään kyllä kanssa itkeä mieli tekisi, kun tätä nykyistä keskustelua lukee, mutta ei vaan nauramiseltaan kerkeä kyyneltä vuodattamaan.

Onnellisuus on jokaisen oma henk.koht. ongelma, mutta mitä elämiseen muuten tulee, niin kyllä se karu totuus on, että ei se ole yläasteella vielä kellään varsinaisesti edes alkanut. Kyllä se elämä siitä muuttuu kummasti, kun elo etenee pidemmälle. Se, että onko se elo onnellista, niin se on tasan tarkkaan itsestä kiinni. Se on helppoa hehkuttaa martyyrinä olevansa nörtti jo nyt, mutta kyllä se nörtin varsinainen elämäkin alkaa vasta jossain korkeakoulujen* kieppeillä eikä todellakaan peruskoulussa vaikka kuinka olis hc-gamer ja angstviil sen takia. Hetkonen mitä halvattua mistä lähtien nörtit on ollut synonyymi emo-pojille? Mikä tätä keskustelua vaivaa? Anteeksi hajoan nauramaan tuonne nurkalle hetkeksi.

* Siitä vaan herne sieraimeen ja poppi soimaan, jos haluat nostaa metelin siitä, miten olet nörtti amispohjalta, mutta yleistin nyt törkeästi sitä, että monet nörtit on fiksuja ja opiskelee pitkälle verrattuna siihen yläasteen kurjaan arkeen. Anteeex jos tämä kohteliaisuus loukkaa jonkun älyä.

Ja oikeesti nyt kyllä figunörtitkin osaa ryypätä ja rellestää ja herranjumalatjaspockit sentään joillain on kuulemma jopa naisia!

Onko tämä keskustelu edes hetkeen enää lopulta ollut varsinaisessa aiheessa?

[Silveri]

oikeesti nyt kyllä figunörtitkin osaa ryypätä ja rellestää ja herranjumalatjaspockit sentään joillain on kuulemma jopa naisia!

Onko tämä keskustelu edes hetkeen enää lopulta ollut varsinaisessa aiheessa?

Ja jotkut, jotka eivät osaa ajoissa lopettaa, ovat naimisissa, omaavat lapsia ja järjestävät figuturnauksia/tapahtumia Ropeconissa n:nettä vuotta peräkkäin. Että vetäkää siitä sitten nörttiä.

Tähän teiniangstiin täytyy todeta, että kun tein mopokortti/terveystarkastuksia aikanaan 8-luokkalaisille ja nyt samoille henkilöille kutsuntatarkastuksia, niin on sinänsä mielenkiintoista nähdä miten ihminen kasvaa ja kehittyy henkisesti 3-4 vuoden aikana.

[NorjanPaavi]

oikeesti nyt kyllä figunörtitkin osaa ryypätä ja rellestää ja herranjumalatjaspockit sentään joillain on kuulemma jopa naisia!

Onko tämä keskustelu edes hetkeen enää lopulta ollut varsinaisessa aiheessa?

Ja jotkut, jotka eivät osaa ajoissa lopettaa, ovat naimisissa, omaavat lapsia ja järjestävät figuturnauksia/tapahtumia Ropeconissa n:nettä vuotta peräkkäin. Että vetäkää siitä sitten nörttiä.

Tähän teiniangstiin täytyy todeta, että kun tein mopokortti/terveystarkastuksia aikanaan 8-luokkalaisille ja nyt samoille henkilöille kutsuntatarkastuksia, niin on sinänsä mielenkiintoista nähdä miten ihminen kasvaa ja kehittyy henkisesti 3-4 vuoden aikana.

On ihmisiä jotka eivät koskaan "osaa" kasvaa aikuisiksi. Mukaan lukien minä itse. Aina ne leikki puistojen hiakkalaatikot kutsuvat minua sinne tekemään sotaukoille bunkereita ja taisteluhautoja.

Koko otsikko on hupaisa. Miksi harrastaa jos ei kehtaa? Itse muistan ensimmäisen vierailuni hki:n fantasiapeleissä isäni kanssa. Se vasta oli hauskaa yrittää selittää isälle mitä niillä pikku-ukoilla oikein tehdään, mutta joka tapauksessa hyvä muisto.

[Viikatemies Jr]

(ja käsialasta ei kukaan tän maan päällä saanut selvää) parani huomattavasti figuja maalaillessa.

Ai. Mun figu efektit ovat olleet päinvastaiset.

Jos mun käsien tarkkuus, stressi ja matikan vihko yhdistetään saadaan aikaseksi suurennuslasilla luettavia numeroita.(Fontti vaihtelee 3-5 mm niin ahtaasti tungettuna kuin mahdollista ihmettelen itekkin miten mä pystyn lukemaan sitä ilman suurennuslasia.)

[Silveri]

Aina ne leikki puistojen hiakkalaatikot kutsuvat minua sinne tekemään sotaukoille bunkereita ja taisteluhautoja.

Ai? Mä jätän ne hiekkalaatikot lapsille. Mielelläni rakentaisin ison hiekkadyynidioraamapelipöydän. Jos olisi aikaa. Tai tilaa. Tai vaimo, jolta ei olisi mennyt hermo jo nykyisten maastoprojektienkin kanssa. :P

[Remos]

Sitä en kyllä käsitä miten se korreloi mitenkään "olen aina oikeassa"- asenteeseen jota oot tässä ketjussa tuon alkuavautumisesi jälkeen esittänyt.

En mielestäni ole tullut tänne "Minä olen oikeassa, te muut olette saakuli tyhmiä kakaroita, jotka ette ***** ymmärrä mistään mitään, olisitte suosiolla vaa ihan hiljaa!" Olen aina oikeassa, kunnes toisin todistetaan ja mielestäni ymmärsit tämän ihan hyvin.

Lyhyestä virsi kaunis: en usko kauniisiin onnellisuutta pursuviin utopioihin, joita minulle on yritetty tyrkyttää ikäni. Laulut ja tarinat kertovat samat vanhat jutut onnellisuudesta, joka ei kuulu tosielämään

Teini-angsti on aina niin kaunista :D

Teini-angsti on kaukana tuosta lauseesta. Se on toteamus, ei poru, mielestäni siinä on ero.

Vinkki: ....

"Kolmas kerta toden sanoo", ei sanonut, en näe siis syytä uskoa tai yrittää saavuttaa mitään utopiaa. En minä ole kotisohvalla muhinut hikari-nörtti, joka ei koskaan ole nähnyt alastonta naista tai yrittänyt joskus tehdä vaikutusta johonkuhun. Nyt onneks ymmärrän sen turhanäiväisyyden. Enkä silti voi väittää että elämäni olisi paskaa tai surkeaa.
Ja itse näen laulunsanoitukset ylimalkaisina tunteenpurkauksina, eikä niinkään todenmukaisena faktatietona, perustuen kokemukseen. Lähtökohta on saattanut toki olla kokemus, mutta harva laulu oikeasti on tosi tarina. Ihan vaan näin runojakirjoittavana ihmisenä, tuo pisti pahasti silmään.

[E] Koska mode pisti pelin poikki, vastaan vielä tähän.

Lord Mikke, en ole täällä haastamassa riitaa. Minusta itseasiassa tuntuu, että muutama on yrittänyt haastaa riitaa minun kanssa. Ja runoista, kuten kaikista töistä, tulee saada kritiikkiä, jotkut ovat paskoja, jotkut parempia, jotkut taasen loistavia. Et ole kuullut foorumista Author? Olen nimittäin Authorin todella kriittisen opin lapsi, jonka takia en paljoa säästele sanoja. Huonot häviäjät eivät opi kritiikistä mitään, viisas osaa käyttää sitä hyväkseen.

[Diogenes]

Lyhyestä virsi kaunis: en usko kauniisiin onnellisuutta pursuviin utopioihin, joita minulle on yritetty tyrkyttää ikäni. Laulut ja tarinat kertovat samat vanhat jutut onnellisuudesta, joka ei kuulu tosielämään

Teini-angsti on aina niin kaunista :D

Teini-angsti on kaukana tuosta lauseesta. Se on toteamus, ei poru, mielestäni siinä on ero.

Toteamus, joka perustuu keskenkasvuisen myöhäis-murrosikäisen vääristyneeseen angstiseen maailmankuvaan. Eli ok, olkoon siis esiaikuis-angstia sitten.

[Lord Mikke]

Sitä en kyllä käsitä miten se korreloi mitenkään "olen aina oikeassa"- asenteeseen jota oot tässä ketjussa tuon alkuavautumisesi jälkeen esittänyt.

En mielestäni ole tullut tänne "Minä olen oikeassa, te muut olette saakuli tyhmiä kakaroita, jotka ette ***** ymmärrä mistään mitään, olisitte suosiolla vaa ihan hiljaa!" Olen aina oikeassa, kunnes toisin todistetaan ja mielestäni ymmärsit tämän ihan hyvin.

Lyhyestä virsi kaunis: en usko kauniisiin onnellisuutta pursuviin utopioihin, joita minulle on yritetty tyrkyttää ikäni. Laulut ja tarinat kertovat samat vanhat jutut onnellisuudesta, joka ei kuulu tosielämään

Teini-angsti on aina niin kaunista :D

Teini-angsti on kaukana tuosta lauseesta. Se on toteamus, ei poru, mielestäni siinä on ero.

Vinkki: ....

"Kolmas kerta toden sanoo", ei sanonut, en näe siis syytä uskoa tai yrittää saavuttaa mitään utopiaa. En minä ole kotisohvalla muhinut hikari-nörtti, joka ei koskaan ole nähnyt alastonta naista tai yrittänyt joskus tehdä vaikutusta johonkuhun. Nyt onneks ymmärrän sen turhanäiväisyyden. Enkä silti voi väittää että elämäni olisi paskaa tai surkeaa.
Ja itse näen laulunsanoitukset ylimalkaisina tunteenpurkauksina, eikä niinkään todenmukaisena faktatietona, perustuen kokemukseen. Lähtökohta on saattanut toki olla kokemus, mutta harva laulu oikeasti on tosi tarina. Ihan vaan näin runojakirjoittavana ihmisenä, tuo pisti pahasti silmään.

Minä muuten HALUAN tietää mitä mieltä olet tuosta viestistä muutaman vuoden kuluttua. Ainakin minusta näyttää siltä että suhtaudut hyvin kriittisesti sellaisiin asioihin, jotka ovat sinulle nyt tunnusomaisia käyttäytymisen puolesta. Jos haluat hyväksyntää, niin saat sitä kyllä kirjoittamalla rauhaisasti ja asiallisesti, et haastamalla riitaa. Sanottakoon tämä nyt ikään kuin ennaltaehkäisynä.

Ihan samalla lailla kun noita runoja kirjoittaessa, haluatko kirjoittajana hyväksyntää? Minulla on idea: kirjoita runoja ja laita niitä kirjallisuusfoorumeille muillekin nähtäväksi, mutta älä hauku niitä, joilta olet saanut inspiraatiosi, monet ovat kuitenkin toimineet sinulle esikuvina.

En myöskään tiedä, oletko kuunnellut kuinka suurta osaa kirjoitetuista lauluista että osaat sanoa niiden sisältävän merkityksetöntä sanomaa. Aika ison asian olet meinaan ottanut hampaisiisi. Harva muusikko kirjoittaa mistään mikä ei kosketa häntä. Ja kun asia koskettaa, siitä myös haluaa kirjoittaa hyvän tarinan. On myös mahdollista, että tarinat joita olet kuullut ovat hyviä, mutta et itse vain ymmärrä niitä. Kun saat hieman ikää, niin ensimmäinen asia mitä opit on, että kaiki mitä et ymmärrä ei ehkä olekaan sontaa, asiat tuppaavat aukeamaan omalla ajallaan. En minäkään ymmärrä aina esimerkiksi oopperaa, vasta ihan hiljattain ne ovat avautuneet jollain tavalla, tai sitten vaikkapa kaikkia tanssikoreografioita, mutta en ajattele etteivätkö ne olisi hyvinkin henkeviä.

Btw, Eiköhän kuka tahansa ole oikeassa kunnes toisin todistetaan. Kyse on kumminkin vain tiedosta, kyvyt ja ajattelun taito ovat niitä osatekijöitä sitten erikseen. Kuten täällä on nyt tullut ilmi, niin molempia alueita voi aina täydentää ja petrata.

[smaxx]

Tähän teiniangstiin täytyy todeta, että kun tein mopokortti/terveystarkastuksia aikanaan 8-luokkalaisille ja nyt samoille henkilöille kutsuntatarkastuksia, niin on sinänsä mielenkiintoista nähdä miten ihminen kasvaa ja kehittyy henkisesti 3-4 vuoden aikana.

Tässä ollaan jo niin tuhdisti syrjäpoluilla aiheesta, että kopataan vaikka tästä... Kasiluokkahan on se nuoren miehen elämän ankein ajanjakso, murrosikä pahimmillaan, todella epävarmaa. Osa porukasta lähtee tuossa iässä huonoon suuntaan, osa selviää. Aikoinaan toimin sijaisopettaja mm yläasteella, ja siinä näki hyvin, miten valtavan muutokset vuosia ovat luokkatasot 7, 8 ja 9. Seiskat ovat vielä ihan pieniä lapsia. kaseilla on murrosikä rankimmillaan, ja ysillä jo elämä helpottaa noin keskimäärin. Kyllä lukiolaisten opettaminen olikin sitten lepoa ja juhlaa.

Jeps. Miksi ihmeessä figuilu hävettäisi, ei ymmärrä. Ehkä se on jokin nuoruuteen liittyvä vaihe, mistä ei enää oikein saa otetta.

[Silveri]

Jeps. Toisaalta on jollain tavalla raikasta kuunnella teinien jyrkkiä näkemyksiä asioista, kun jotenkin silloin oli vielä varma esittämistään mielipiteistä eikä vastapuolta edes kannattanut yrittää ymmärtää, kun olivat kuitenkin väärässä eivätkä ymmärtäneet omaa pointtia. Luistelun jopa itse tuominneeni aikanaan mustavalkoisen ajattelun ja ylpistelleeni itse sillä miten pystyinkään ajattelemaan ymmärtäväisemmin ja avarammin kuin ikätoverini. Näin 10-15 vuotta myöhemmin omaa ajatusmaailmaani katsoen en voi kuin nauraa silloisten ajatusteni ironisuudelle. Toisaalta ikä opettaa myös antamaan itselleen anteeksi.

Se, mikä nuorien kanssa työskentelemisessä on inspiroivaa, on se uskomaton ja osittain vielä suuntautumaton potentiaali ja jos sitä saa kohdennettua produktiivisesti saaden aikaan positiivisen tuloksen, on päiväpalkkansa ansainnut.

Eli yrittäkää ymmärtää te nuoret meitä wanhojakin partoja. Se, että joskus näyttää siltä, ettei me haluta tai viitsitä yrittää ymmärtää, ei tarkoita sitä, ettemme ymmärrä. Pikemminkin päinvastoin - usein näemme näkemyksissänne omat ajatuksemme samanikäisinä. Omat kokemukset ovat kuitenkin usein muokanneet näkemyksiämme päinvastaiseen suuntaan, mikä ei aina ole myöskään hyvä asia eikä tarkoita, että olisimme välttämättä sen enempää oikeassa kuin aiemminkaan. Kyynistyminen opettaa nopeasti valitsemaan ne taistelut omalta kohdaltaan, jotka on edes mahdollista voittaa tai edes joihin osallistumisessa on tolkkua vaikka tietäisi häviävänsä.

Alkuperäiseen aiheeseen jotenkin palatakseni. Se, että poikkeavaa harrastustaan häpeää, on normaalia. Toisaalta poikkeavalla harrastuksellaan voi ylpeillä ja hakea tällöin hyväksyntää ja samaistumista muusta porukasta - esim. toisilta figupelaajilta, jotka ovat kokeneet vastaavaa. Tämäkin on normaalia. Joillakin on tarve ilmaista erilaisuuttaan ja sitä kautta saada huomiota, toiset taas yrittävät saada hyväksyntää sulautumalla joukkoon. Kumpikaan lähestymistapa ei ole sen enempää oikea tai väärä kuin toinenkaan ja kummankin ääripäät johtavat ongelmiin jossain vaiheessa.

[Hanska]

(ja käsialasta ei kukaan tän maan päällä saanut selvää) parani huomattavasti figuja maalaillessa.

Ai. Mun figu efektit ovat olleet päinvastaiset.

Jos mun käsien tarkkuus, stressi ja matikan vihko yhdistetään saadaan aikaseksi suurennuslasilla luettavia numeroita.(Fontti vaihtelee 3-5 mm niin ahtaasti tungettuna kuin mahdollista ihmettelen itekkin miten mä pystyn lukemaan sitä ilman suurennuslasia.)

Itsellä aikanaan kun Runequestia pelailin paljon pieneni käsiala hahmolomakkeen kapeiden rivien takia niin että opettaja yläasteella totesi ettei edes arvostele seuraavia kokeita jos ne on kirjoitettu niin pienellä piiperryksellä.

[ipe123]

Koulussa aina kun joku näkee/kuulee sanan warhammer tulee se siihen lässyttää että airsoft on paljonparempi ja lässy lässyn lässyn.Ja varmaan eniten käytetty on "joku warhammer".kyllä se vituttaa.

Ja sitten kun kävin eilen ostamassa uuden white dwarffin tuli jotain naapuriluokkalaisia(nähtyään lehden kädessäni ) huutamaan "jaa osti Ilpo star wars lehden".
hmm...luulisi ihmisten erottavan luurangon star wars ukkelista.

[Akkli]

Taitaa itsellani olla aikalailla harvinainen poikkeus kun perjaatteessa ketään ei figuiluni ole koskaan haitannut...

[Remos]

Minä muuten HALUAN tietää mitä mieltä olet tuosta viestistä muutaman vuoden kuluttua. Ainakin minusta näyttää siltä että suhtaudut hyvin kriittisesti sellaisiin asioihin, jotka ovat sinulle nyt tunnusomaisia käyttäytymisen puolesta. Jos haluat hyväksyntää, niin saat sitä kyllä kirjoittamalla rauhaisasti ja asiallisesti, et haastamalla riitaa. Sanottakoon tämä nyt ikään kuin ennaltaehkäisynä.

Tallensin keskustelun koneelle, ilmoittelen muutaman vuoden päästä mielipiteitäni

[Ernuuu]

Tämän ketjun uskottavuus on ollut kyllä jo jonkin aikaa tukevassa syöksykierteessä... :DD Ihmeellistä wanhojen partojen ja teinien kinastelua, tosin sitä on kyllä jo sotussa totuttu näkemään.

[Remos]

Tämän ketjun uskottavuus on ollut kyllä jo jonkin aikaa tukevassa syöksykierteessä... :DD Ihmeellistä wanhojen partojen ja teinien kinastelua, tosin sitä on kyllä jo sotussa totuttu näkemään.

Eiköhän se ole aika selvää kun teinit ovat varmoja kaikesta, koska tietävät mukamas kaiken ja vastaisesti vanhat parrat ovat varmoja tietävänsä paremmin asiat, ovathan sentään vanhempia.

[Aasimar]

Tämän ketjun uskottavuus on ollut kyllä jo jonkin aikaa tukevassa syöksykierteessä... :DD Ihmeellistä wanhojen partojen ja teinien kinastelua, tosin sitä on kyllä jo sotussa totuttu näkemään.

Eiköhän se ole aika selvää kun teinit ovat varmoja kaikesta, koska tietävät mukamas kaiken ja vastaisesti vanhat parrat ovat varmoja tietävänsä paremmin asiat, ovathan sentään vanhempia.

Mutta onneksi joku edes on oikeassa ja on järjen ääni ^___^