http://wargamesfoundry.com/books/wargam ... sector_id=
Miten mulla nyt tulee vahvasti mieleen WHAB rajoitetummilla armeijoilla tuosta sääntösetistä (disclaimer: WHAB sääntöjä en tosin ole ikinä lukenut)? Vanhana WHFB:Empire-pelaajana kuitenkin nostalgiasuoni rupeaa sykkimään kummasti.
edit: Mielenkiintoista sinänsä, tuntuisi olevan 10-20 figun blokkien siirtelyä, mutta pisteitä (ja rahaa) kampanjamoodissa (jossa peli on ajateltu pelattavaksi) saa esim. kyliä ryöväämällä.
Condottiere The Dogs of War
Condottiere The Dogs of War
Minä olen kalamies, minä olen kalamies, minä olen tursas! Ïa, ïa, fhtagn!
Tosimiehet käyttää pitsiä ja sukkahousuja!
Tosimiehet käyttää pitsiä ja sukkahousuja!
Re: Condottiere The Dogs of War
Nostan vanhan topicin, kun nyt sain kyseisen kirjan käsiini ja voin siitä jotain kertoa.
Kyseessä ei ole WHFB:n kaksoisolento. Yhteys historiallisiin sotapeleihin on toki olemassa, koska kaikki ovat toinen toistensa esikuvia. Tosin FaBan/WHABin nappulat toimivat Condottierissa hyvin, eli lisäinvestointeja ei kauheasti tarvita.
Aiheena on siis länsieurooppalainen sodankäynti laajasti n. 1400-1550. Painopiste on renessanssin Italian palkkasoturiarmeijoissa, mutta yli kymmenestä armeijalistasta löytyy tiedot kaikille tuon ajan Euroopan keskeisille tekijöille (pohjoismaat, Venäjä ja ottomaanit puuttuvat, mutta vaikeaa ei ole ekstrapoloida).
Armeijalistat koostuvat n. 20 yksikkötyypistä, joista kullakin armeijalla on omanlaisensa kokoelma. Kunnon kondottieerilla voi kuitenkin olla komennossaan melkein mitä vain joukkoja ainakin yhden yksikön verran. Armeijat eivät siis ihan helposti toista itseään, ja samankin valtakunnan armeijalistasta voi rakennella erilaisilla taktiikoilla toimivia kokoonpanoja.
Taistelu on aika tutun oloista, eli historiallisesti järkevästi perusteltua FaBan seiska- ja kasiedikan kombinaatiota. Ampuu, liikkuu, tappelee. IMHO ehdottomasti järkevämpää ja ennen kaikkea elegantimpaa kuin mikään FaBa:n yksittäinen versio, WHAB mukaan luettuna. Tässä mielessä historiasta innostuneille peliä voi suositella varauksetta.
Säännöt eivät ole läheskään yhtä raskaat kuin FaBassa/WHABissa, ja ne painottuvat manöövereihin, komennussuhteisiin sekä yksiköiden koheesioon. Ei herohammeria, vaan oikeasti figutaktiikkaa. Condottiere tekee mielestäni aika mukavan ratkaisun, kun yksiköt ovat vakiokokoisia. Ei tule horde-power-creeppiä ja rankkibonushirvellystä, yksiköitä on helpompi liikutella, ja figujen facingillä ja sijainnilla voidaan suht' realistisesti kuvata, miten yksikkö on järjestäytynyt ja mitä yksikön sotilaat ovat tekemässä. Paniikissa olevat sotilaat esim. irtoavat yksiköstään ja säntäilevät kentällä yksikseen.
Aikakauden sodankäynnin erityisluonne on otettu hyvin huomioon siinä, että taistelu ei suinkaan ole tiukkaa grindaamista, vaan yksikköjen koheesiota koetellaan, jengiä haavoittuu ja antautuu, ja esim. voittopisteissä antautuneiden määrällä on vaikutusta (eli lunnaat, lunnaat). Kampanjassa antautuneet voi sujuvasti värvätä omaan porukkaan.
Pelissä on normaalin nopenheittelyn ohella käytössä tavallinen korttipakka, jota käytetään samaan hommaan kuin FaBan/WHABin to Wound-noppia. Hauska idea, joka tuo huomattavaa variaatiota taistelun tuloksiin. Panssari otetaan huomioon osumisen yhteydessä, joten siitäkin saadaan yksi kierros nopankaatoa vähemmän. Noppia heitetään siis vain kerran per käsikähmä/ampuminen, ja loppu ratkaistaan bonusten ja miinusten, yksiköiden luonteen sekä pelikorttien tulosten avulla. Tästä syystä perussäännöt mahtuvat pariinkymmeneen sivuun, eikä lisäsääntöjä ja niiden lisäsääntöjä tarvita ollenkaan.
Pomoilla ja yksiköillä voi olla joitakin erikoistaitoja/ominaisuuksia, kuten kokemattomuus, varovaisuus, yms., jotka vaikuttavat komentoon, taistelemiseen ja ennen kaikkea taistelun tulokseen (pelikorttien tulosten tulkinta). Eri aselajit on otettu fiksusti huomioon. Liikkeen ja tulen yhdistäminen on hankalaa, ja siksi kannattaa hankkia ratsastavia varsijousimiehiä tai englantilaisia pitkäjousimiehiä.
Eleganttia, ja uskoakseni myös helppoa sekä ennen kaikkea hyvin sujuvaa.
Kampanjasäännöt ovat melko laajat ja hyvässä hengessä kehitetyt. Pelikirja sisältää valmiin kampanjan taistelumaastoehdotuksia myöten. Kampanjapelissä myös yksiköiden alkukokoonpanot alkavat elää, kun varsinkin hävinnyt kenraali joutuu miettimään, täydentääkö huvenneita yksiköitä, palkkaako uusia, vai säästääkö pitääkseen armeijan koossa myös ensi vuonna.
Optionaalisena lisäsääntönä on Fate-kortit, jotka lopullisesti herättävät aikakauden juonittelut, petokset ja kulttuurin henkiin taistelukentällä.
En ole (vielä) pelannut tätä, mutta uskallan jo nyt väittää, että kysymyksessä on helposti paras myöhäiskeskiajan/renessanssitaistelujen figusovellus, jonka olen nähnyt. Field of Glory ja WHAB ovat tähän verrattuna monimutkaisia tuomatta vastaavaa simulaatiota, eleganssia, toimivuutta ja kivuutta pelikentälle. DBM:n eri versiot eivät puolestaan yllä samalle aikakuden simulaation ja ennen kaikkea fiiliksen tasolle. Oma viritelmäni, vaikka tietenkin hyvä, jää nyt tiedostoihin odottelemaan, koska pyörää on turha keksiä uudestaan.
OVH on 40 egeä, mutta tätä saa n. 30 dollarilla netistä. Se on aika pieni hinta n. 150-sivuisesta, kovakantisesta opuksesta, jossa on historiallista taustaa, säännöt, kampanjasäännöt, armeijalistat, maalausohjeet, figugalleria (aika huonosti maalattu...), satakunta historiallista lippua (kopioitavaksi), kaikki fate-kortit ja komentokortit (kopiointi + liimaus) sekä nelivärikuvitus ja hyvä tunnelma. Eikä näihin jää kaipaamaan juuri mitään lisiä. Säännöt ovat selkeät ja paria ilmeistä kömmähdystä vaille oikein kirjoitetut. Peli henkii myös asiallista pelaajakäytöstä. (Edellytyksinä fair + reasonable, miksi muuten pelata yhdessä?) RAW-pelisteille en voi tätä suositella, koska se ei nyt vaan ole pelin henki.
Oma Empire-armeijani, josta puuttuvat kaikkein hurjimmat kojeet ja möröt, toimii suoraan 1:1 Condottieren armeijalistojen kanssa. Pistolierimallinnus tuntuu ekaa kertaa toimivalta, piikkimiehiä löytyy ja Helblasteria vastaavalle kojeellekin on sääntönsä. Mortaria ei tosin tästä pelistä löydy, vaikka sellaisia käytettiin juuri tähän aikaan. Vaan senhän saa näillä säännöillä helposti mallinnettua.
Summa summarum taitaa olla niin, että olen alitajuisesti rakentanut armeijaa Condottieriin, en FaBaan. Fiilis on vähän kuin olisi kotiin löytänyt muutaman vuoden harharetkiltä. :)
-ile
Kyseessä ei ole WHFB:n kaksoisolento. Yhteys historiallisiin sotapeleihin on toki olemassa, koska kaikki ovat toinen toistensa esikuvia. Tosin FaBan/WHABin nappulat toimivat Condottierissa hyvin, eli lisäinvestointeja ei kauheasti tarvita.
Aiheena on siis länsieurooppalainen sodankäynti laajasti n. 1400-1550. Painopiste on renessanssin Italian palkkasoturiarmeijoissa, mutta yli kymmenestä armeijalistasta löytyy tiedot kaikille tuon ajan Euroopan keskeisille tekijöille (pohjoismaat, Venäjä ja ottomaanit puuttuvat, mutta vaikeaa ei ole ekstrapoloida).
Armeijalistat koostuvat n. 20 yksikkötyypistä, joista kullakin armeijalla on omanlaisensa kokoelma. Kunnon kondottieerilla voi kuitenkin olla komennossaan melkein mitä vain joukkoja ainakin yhden yksikön verran. Armeijat eivät siis ihan helposti toista itseään, ja samankin valtakunnan armeijalistasta voi rakennella erilaisilla taktiikoilla toimivia kokoonpanoja.
Taistelu on aika tutun oloista, eli historiallisesti järkevästi perusteltua FaBan seiska- ja kasiedikan kombinaatiota. Ampuu, liikkuu, tappelee. IMHO ehdottomasti järkevämpää ja ennen kaikkea elegantimpaa kuin mikään FaBa:n yksittäinen versio, WHAB mukaan luettuna. Tässä mielessä historiasta innostuneille peliä voi suositella varauksetta.
Säännöt eivät ole läheskään yhtä raskaat kuin FaBassa/WHABissa, ja ne painottuvat manöövereihin, komennussuhteisiin sekä yksiköiden koheesioon. Ei herohammeria, vaan oikeasti figutaktiikkaa. Condottiere tekee mielestäni aika mukavan ratkaisun, kun yksiköt ovat vakiokokoisia. Ei tule horde-power-creeppiä ja rankkibonushirvellystä, yksiköitä on helpompi liikutella, ja figujen facingillä ja sijainnilla voidaan suht' realistisesti kuvata, miten yksikkö on järjestäytynyt ja mitä yksikön sotilaat ovat tekemässä. Paniikissa olevat sotilaat esim. irtoavat yksiköstään ja säntäilevät kentällä yksikseen.
Aikakauden sodankäynnin erityisluonne on otettu hyvin huomioon siinä, että taistelu ei suinkaan ole tiukkaa grindaamista, vaan yksikköjen koheesiota koetellaan, jengiä haavoittuu ja antautuu, ja esim. voittopisteissä antautuneiden määrällä on vaikutusta (eli lunnaat, lunnaat). Kampanjassa antautuneet voi sujuvasti värvätä omaan porukkaan.
Pelissä on normaalin nopenheittelyn ohella käytössä tavallinen korttipakka, jota käytetään samaan hommaan kuin FaBan/WHABin to Wound-noppia. Hauska idea, joka tuo huomattavaa variaatiota taistelun tuloksiin. Panssari otetaan huomioon osumisen yhteydessä, joten siitäkin saadaan yksi kierros nopankaatoa vähemmän. Noppia heitetään siis vain kerran per käsikähmä/ampuminen, ja loppu ratkaistaan bonusten ja miinusten, yksiköiden luonteen sekä pelikorttien tulosten avulla. Tästä syystä perussäännöt mahtuvat pariinkymmeneen sivuun, eikä lisäsääntöjä ja niiden lisäsääntöjä tarvita ollenkaan.
Pomoilla ja yksiköillä voi olla joitakin erikoistaitoja/ominaisuuksia, kuten kokemattomuus, varovaisuus, yms., jotka vaikuttavat komentoon, taistelemiseen ja ennen kaikkea taistelun tulokseen (pelikorttien tulosten tulkinta). Eri aselajit on otettu fiksusti huomioon. Liikkeen ja tulen yhdistäminen on hankalaa, ja siksi kannattaa hankkia ratsastavia varsijousimiehiä tai englantilaisia pitkäjousimiehiä.
Eleganttia, ja uskoakseni myös helppoa sekä ennen kaikkea hyvin sujuvaa.
Kampanjasäännöt ovat melko laajat ja hyvässä hengessä kehitetyt. Pelikirja sisältää valmiin kampanjan taistelumaastoehdotuksia myöten. Kampanjapelissä myös yksiköiden alkukokoonpanot alkavat elää, kun varsinkin hävinnyt kenraali joutuu miettimään, täydentääkö huvenneita yksiköitä, palkkaako uusia, vai säästääkö pitääkseen armeijan koossa myös ensi vuonna.
Optionaalisena lisäsääntönä on Fate-kortit, jotka lopullisesti herättävät aikakauden juonittelut, petokset ja kulttuurin henkiin taistelukentällä.
En ole (vielä) pelannut tätä, mutta uskallan jo nyt väittää, että kysymyksessä on helposti paras myöhäiskeskiajan/renessanssitaistelujen figusovellus, jonka olen nähnyt. Field of Glory ja WHAB ovat tähän verrattuna monimutkaisia tuomatta vastaavaa simulaatiota, eleganssia, toimivuutta ja kivuutta pelikentälle. DBM:n eri versiot eivät puolestaan yllä samalle aikakuden simulaation ja ennen kaikkea fiiliksen tasolle. Oma viritelmäni, vaikka tietenkin hyvä, jää nyt tiedostoihin odottelemaan, koska pyörää on turha keksiä uudestaan.
OVH on 40 egeä, mutta tätä saa n. 30 dollarilla netistä. Se on aika pieni hinta n. 150-sivuisesta, kovakantisesta opuksesta, jossa on historiallista taustaa, säännöt, kampanjasäännöt, armeijalistat, maalausohjeet, figugalleria (aika huonosti maalattu...), satakunta historiallista lippua (kopioitavaksi), kaikki fate-kortit ja komentokortit (kopiointi + liimaus) sekä nelivärikuvitus ja hyvä tunnelma. Eikä näihin jää kaipaamaan juuri mitään lisiä. Säännöt ovat selkeät ja paria ilmeistä kömmähdystä vaille oikein kirjoitetut. Peli henkii myös asiallista pelaajakäytöstä. (Edellytyksinä fair + reasonable, miksi muuten pelata yhdessä?) RAW-pelisteille en voi tätä suositella, koska se ei nyt vaan ole pelin henki.
Oma Empire-armeijani, josta puuttuvat kaikkein hurjimmat kojeet ja möröt, toimii suoraan 1:1 Condottieren armeijalistojen kanssa. Pistolierimallinnus tuntuu ekaa kertaa toimivalta, piikkimiehiä löytyy ja Helblasteria vastaavalle kojeellekin on sääntönsä. Mortaria ei tosin tästä pelistä löydy, vaikka sellaisia käytettiin juuri tähän aikaan. Vaan senhän saa näillä säännöillä helposti mallinnettua.
Summa summarum taitaa olla niin, että olen alitajuisesti rakentanut armeijaa Condottieriin, en FaBaan. Fiilis on vähän kuin olisi kotiin löytänyt muutaman vuoden harharetkiltä. :)
-ile
Re: Condottiere The Dogs of War
Iiinteresting. Taas yksi rahareikä tiedossa, jos siis löytäisi jonkun, jota vastaan pelatakin. (muutan Porvooseen kesällä, ei sielläpäin olisi kiinnostuneita? *vihje vihje*)
Minä olen kalamies, minä olen kalamies, minä olen tursas! Ïa, ïa, fhtagn!
Tosimiehet käyttää pitsiä ja sukkahousuja!
Tosimiehet käyttää pitsiä ja sukkahousuja!
Re: Condottiere The Dogs of War
Jahas, kesälomarahoista täytyy tuokin tilata sitten :)
Re: Condottiere The Dogs of War
Niin:
1) Jos jollakulla on tää peli, vois Helsingin seudulla koettaa järjestää testipelin. Heti kesäkuussa on aikaa.
2) Jos jollakulla ei ole tätä peliä, mä voisin periaatteessa lainata oman kappaleeni viikoksi-pariksi *hyvälle tyypille*, joka on aikuinen, luotettava ja siisti (ei vie kirjaa ruokapöytään tai maalauspaikkaan).
-ile
1) Jos jollakulla on tää peli, vois Helsingin seudulla koettaa järjestää testipelin. Heti kesäkuussa on aikaa.
2) Jos jollakulla ei ole tätä peliä, mä voisin periaatteessa lainata oman kappaleeni viikoksi-pariksi *hyvälle tyypille*, joka on aikuinen, luotettava ja siisti (ei vie kirjaa ruokapöytään tai maalauspaikkaan).
-ile
-
Mazikainen
- Viestit: 706
- Liittynyt: Ma 04.11.2002 12:27
- Paikkakunta: Jyväskylä
Re: Condottiere The Dogs of War
"aikuinen, luotettava, siisti" <- vaatimukset on kuin naisella parisuhteesta ;)
http://mazikainen.blogspot.com Figu- ja sotapeliprojekteja.
Re: Condottiere The Dogs of War
:DMazikainen kirjoitti:"aikuinen, luotettava, siisti" <- vaatimukset on kuin naisella parisuhteesta ;)
Eikös mies kohdista kalliisiin harrastuksiinsa saman emotionaalisen intensiteetin kuin nainen mieheensä? Hyviä investointeja, joiden arvon ei halua laskevan... :P
-ile