Kuoleman Rauniot

Onko kynä (tai näppäimistö) miekkaa mahtavampi? Tule ja todista, että näin on - muuten emme usko.
1tyyppi
Viestit: 307
Liittynyt: Ti 03.11.2009 20:56
Paikkakunta: Joensuu

Kuoleman Rauniot

Viesti Kirjoittaja 1tyyppi »

Tuli tällainen tehtyä kun sain jonkinlaisen inspiraation jostain ja sitten rupesi tarinaa syntymään. Eli vastaan otetaan palautetta.

Kuoleman rauniot

Imperiumin tehdasplaneetta, keisarikunnan rajamailla on hyökkäyksen kohteena. Suuren väestön ja mittavan teollisuuden ansiosta planeetta liitettiin keisarikuntaan 20 vuotta sitten. Planeetan väkiluku oli 113 miljardia kunnes Tau imperiumin joukot hyökkäsivät suurilla joukoilla planeetan liittämiseksi suureen hyvään. Ihmisten keisarikunta oli joutunut jättämään planeetan ilman suurempaa vartiointia lähialueilla tapahtuneen Gubzlagga Waaagh:n hyökkäyksen torjumiseksi. Örkit oli melkein tuhottu kun Tau imperiumin joukot hyökkäsivät planeetalle. Ilman keisarikunnan joukkojen apua planeetan kansalaiset joutuivat koville. Suurin osa keisarikunnan puolustuksista oli murskana ennen kuin planeetta ehti reagoida hyökkäykseen. Tehtaiden työläiset ja muut kansalaiset, vaikka eivät sotilaita olleetkaan, yhdistivät voimansa hyökkääjää vastaan. Peli ei ollut pelattu. Heillä oli aseita, panssarivaunuja ja suuri tehdasjärjestelmä joka oli säilynyt Tau invaasion jäljiltä. Mutta heillä oli ennen kaikkea fanaattinen tahto puolustaa kotiplaneettaansa. Taun eliittijoukot tunkeutuivat kaupungista kaupunkiin, talosta taloon, tehtaasta tehtaaseen, mutta planeetan kansalaisten suurin etu oli lukumääräinen ylivoima.

”Sotilaita” kuoli sadoittain jo yhden kadun takaisin valtaamisessa. Tau osastot eivät omanneet massavoimaa vaan jo kymmenen miehen menetys tuntui kipeästi pienissä eliittiosastoissa. Toki keisarikunnan joukkoja kuoli enemmän, mutta he pystyivät ottamaan vastaan suuriakin tappioita ennen kuin vihollisen eliittisotilaat valtasivat yhden tehtaan. Taistelut pysähtyivät pääkaupungin liepeille kun Tau armeijan huolto tyrehtyi riittämättömäksi ja xenojen armeija ajautui kuluttaviin ja verisiin kaupunkitaisteluihin puolustavan kansanarmeijan kanssa. Samalla saapui ilmoitus imperiumin laivastolta. Sotajoukot olivat tulossa auttamaan planeettaa. Pyhä keisari ei hylkää alaisiaan. Nyt planeetan on selvittävä vielä viikon Tau joukkoja vastaan yksin ennen kuin imperiumin sotakone saapuu murskaamaan hyökkääjän lopullisesti. Tehtävä ei ole helppo, sillä xenot hyökkäävät kaikin voimin pääkaupunkia vastaan. Jos pääkaupunki murtuu, kansan tahto murtuu ja joukot hajaantuvat. Silloin Taun imperiumi saisi planeetan hallintaansa ja sitä olisi hyvin vaikea vallata takaisin. Sodan ratkaisu käydään kuoleman kaduilla, joissa varomaton kulkija voi joutua tarkka-ampujan uhriksi.
Rakennukset ovat sortuneet, ruumiita on kaikkialla. Ilmassa leijuu kuoleman haju. Hiljaisuus, kaukaisia räjähdyksiä ja taas hiljaisuus. Majuri Von Derbin katselee hiljaa sotilaitaan. Heitä ei ole koulutettu tällaiseen. Heitä ei ole koulutettu sotureiksi. He ovat vain tehdastyöläisiä, eivät mitään muuta. Derbinin otsalle valuu kylmä hiki. Xenojen eliittijoukot voivat hyökätä milloin tahansa. Sotilaat ovat väsyneitä mutta heidän tahtoansa ei ole murrettu. Tilanne on todella huono. Kalustosta ei ole pulaa, mutta joukot ovat käymässä vähiin xenojen ”tienraivaajien” suorittamien yllätyshyökkäysten ja raskaan pommituksen vuoksi. Barrikadien takana kyykyssä olevan Derbinin hermot kiristyvät. Tilanne näyttää toivottomalta. ”Saammeko tosiaan pidettyä asemamme?” ajattelee Derbin.

”Xenot tulevat!” huusi eräs rivimies. Derbin kääntyi huutajan suuntaan ja näki itsekin xenojen ”tienraivaajien” juoksevan raunioissa. ”Keisarin vuoksi!”, ” tuhotkaa viheliäiset xenot!” Raskas pulttikonekivääri alkoi pyyhkiä tienraivaajien olinpaikkaa, xenoihin ei tosin osunut näiden taitavan maastoutumiskyvyn vuoksi. Samassa kaksi sivummalle hiipinyttä tienraivaajaa avasivat tulen niittäen pulttikonekiväärin miehistön. Sotilaat avasivat tulen xenoja kohti mutta yksikään ei näyttänyt osuvan maaliinsa. ”Kirottua!” huusi Derbin ja avasi tulen xenoja kohti myrskypulttikiväärillään osuen toiseen kaataen sen kuolleena maahan. Pulttikonekivääri oli miehitetty uudelleen ja avasi taas tulen kohti vihollista. Tällä kertaa muutama kuolinhuuto kuului raunioiden seasta. Yhtäkkiä vastakkaisesta talosta avattiin tarkka ja tappavan tehokas pulssikiväärituli puolustajien asemiin. Sotilaista kolmasosa kaatui heti eikä pulttikonekiväärikään enää laulanut. Derbin huusi: ”Tuokaa automaattikanuuna tänne, ja kaksi parasta ampujaa sitä käyttämään!” Pienestä bunkkerista, sotilaiden aseman vasemmalta puolelta, tuotiin automaattikanuuna.

”Minne viemme tämän herra Majuri?” kysyi toinen automaattikanuunaa kantaneista sotilaista. ”Tulkaa mukaani” sanoi Derbin ja lähti johdattamaan sotilaita puolustusasemien vasemman sivustan ulkopuolelle, vaaralliseen, mutta hyvään ampumapaikkaan. Derbin juoksi sotilaiden kanssa nopeasti ulos puolustuslinjasta ja heittäytyi maahan vihollistulen alta. Hän nousi ylös ja jatkoi juoksuaan. Hän vilkaisi taakseen, varmistaakseen etteivät sotilaat olleet livistäneet. Perässä olivat, hyvä. Kolmikko heittäytyi kranaattikuoppaan vihollistulen alta. Pulssikiväärituli hipaisi toisen sotilaan jalkaa ja tämä kaatui kuoppaan. ”Ylös siitä!”, ”Hoitoa saat kun olet hoitanut tehtäväsi!” Derbin karjui. Sotilas nousi tuskissaan istumaan ja miehet alkoivat asettaa automaattikanuunaa paikoilleen. Yhtäkkiä yksi xenojen tienraivaajista ilmestyi kuopan reunalle ja ampui pulssi karbiinillaan jo haavoittuneeseen sotilaaseen suuren reiän mahan kohdalle. Derbin Vetäisi hetkeäkään epäröimättä voimamiekkansa huotrastaan ja löi xenolta pään irti. ”Mitä odotat?” ”Käytä sitä kanuunaa!” Hätääntynyt sotilas sai itsensä kuriin ja alkoi takoa automaattikanuunallaan vastakkaisen talon ikkunoita. Aseen tulitus rikkoi taloa vastustamattomalla voimalla ja yhä useampi xenojen tulisoturi sai surmansa. Pian talosta ei kuulunut mitään eikä sieltä ammuttu enää. Kaksi jäljelle jäänyttä tienraivaajaa yrittivät paeta heidän asemansa ohi, mutta Derbin hyökkäsi keisarin raivolla voimamiekkansa kanssa xenojen perään ja pian molemmat hyökkääjistä makasivat kuolleina maassa.

Majuri palasi jäljelle jääneen sotilaan kanssa joukkojensa luokse. Sotilaita oli ollut ennen taistelua 48 mutta elossa oli enää vain 14. Xenoja oli kuollut arviolta 15. Tappiot olivat raskaat, mutta ainakaan xenot eivät olleet päässeet pidemmälle. Apujoukkoina saapuivat pian kimeera joukonkuljetusvaunu ja 12 miestä joilla oli mukanaan toinen pulttikonekivääri. ”Voitimme!”, ”Voitteko uskoa?” huusi eräs innokas nuori mies. Loputkin joukoista riemuitsivat. Derbin katsahti mieheen, ja sanoi: ”Se ei ole vielä ohi, älkäähän vielä iloitko” Mies katsahti epäuskovainen katse kasvoillaan Derbiniin, mutta ymmärsi tilanteen. ”Tarvitsemme lisäjoukkoja.”, ”Nämä asemat ovat äskeisen jäljiltä yhtä kelvottomia kuin nuo avoimet kadut”, Derbin sanoi. ”Mutta sir, mehän vasta saimme lisäjoukkoja.” Derbin katsahti vihaisesti mieheen päin ja sanoi: ”Se oli käsky.” ”Linnoittakaa tuo talo tuolla” määräsi Derbin ja poistui tekemään valmisteluja.
Avatar
Half-breed
Viestit: 10351
Liittynyt: Ma 01.03.2004 11:11
Paikkakunta: Turku

Re: Kuoleman Rauniot

Viesti Kirjoittaja Half-breed »

Jo aiemmassa ketjussa mainittujen mokien lisäksi tarinasi on aika ikävästi mokia. Ensinnäkin taistelukuvauksessa ei ole oikeastaan mitään järkeä alkaen majurista joka käyttäytyy kuin ryhmänjohtaja, aina Taun janttereihin jotka hyökkäävät asemaan, jota vastaan niiden ei todellakaan pitäisi edes ajatella hyökkäävän. Muutenkin miksi Taut edes hyökkää planeetalle jota he eivät voi helposti valloittaa (Miehistöpula.) ja jota he eivät voi tehokkaasti pitää (Miehistöpula.) Itse taistelu on taas realismista piittaamatonta arcademenoa.

Vaisu tarina siis. Enemmän ajatusta mukaan ensi kerralla, ja faktat kuntoon, niin homma on pläkki.
2014 bänniä jo yhteensä ~3,5 kuukautta. Yrittäkää pistää paremmaksi.
1tyyppi
Viestit: 307
Liittynyt: Ti 03.11.2009 20:56
Paikkakunta: Joensuu

Re: Kuoleman Rauniot

Viesti Kirjoittaja 1tyyppi »

Totta. Pitäisi saada enemmän tietoa 40k fluffista ja muista jutuista. Mutta ei kai tämä nyt ihan täyspaska sentään ole?
Avatar
Son of Russ
Viestit: 113
Liittynyt: To 28.07.2011 10:34

Re: Kuoleman Rauniot

Viesti Kirjoittaja Son of Russ »

Totta. Pitäisi saada enemmän tietoa 40k fluffista ja muista jutuista. Mutta ei kai tämä nyt ihan täyspaska sentään ole?
Juu faktat kuntoon ja pikkasen lisää mietintää niin kyllä tosta kelpo tarinan saa.
Avatar
Half-breed
Viestit: 10351
Liittynyt: Ma 01.03.2004 11:11
Paikkakunta: Turku

Re: Kuoleman Rauniot

Viesti Kirjoittaja Half-breed »

1tyyppi kirjoitti:Totta. Pitäisi saada enemmän tietoa 40k fluffista ja muista jutuista. Mutta ei kai tämä nyt ihan täyspaska sentään ole?
Paskempia on nähty, ja ei tuossa sun pätkässä mitään kardinaalimokia ole. Korjaat vain nuo pörrömokat ja tuot realismia mukaan, niin tarinasi on myo bueno.
2014 bänniä jo yhteensä ~3,5 kuukautta. Yrittäkää pistää paremmaksi.
Vastaa Viestiin

Palaa sivulle “Tarinat ja novellit”