Mikä on paras WHFB edikka ?

[Painkiller]

Mikä on ollut paras edikka Fabassa?

[MakeH]

Määrittele paras

[Painkiller]

Määrittele paras

Tarkoitan pelattavuudeltaan mikä on ollut paras teidän mielestänne, mikäli jos vain olette pelanneet muitakin kuin uutta edikkaa.

[Half-breed]

Määrittele paras

Tarkoitan pelattavuudeltaan mikä on ollut paras teidän mielestänne, mikäli jos vain olette pelanneet muitakin kuin uutta edikkaa.

Tuo on kyllä niin laaja kysymys, että tälle olisi hyvä saada oma ketjunsa (Vinkvink nudge nudge modet). Mut kuitenkin vaikka nykyedikka on hyvä, niin nykyedikassa on niin paljon pieniä ärsyttävyyksiä (Step-up, maasto, sunnuntaipelaajien leyhyttely...), niin kyllä minun kirjoissa seiska vie voiton. Joo ei seiskakaan täydellinen ollut, mutta kun se ei ollut niin aloittelijoita myötäilevä edikka, niin sitä oli paljon mukavampi pelata, kun pelissä oikeasti tarvitsi pelisilmää. Nyt turhan usein peli menee nopalla viskomiseksi, kun peli muuten pelaa melkein itse itsensä. Seiskassa sentään piti osata arvioida etäisyyksiä, eikä pelejä voittanut siihen, että viskoit Sunin ja vihun deathstar putosi sinne.

Voi kun GW tajuaisi naittaa seiskan ja kasin parhaimmat puolet yhteen...

[Painkiller]

Ite oisin semmosen vaikutelman saanut että vanhat edikat ois olleet parhaimpia, kuten 6 edikka.
Miten muuten fabassa on enemmän editioneitä kuin wh40:ssa?

[banzgo]

Eiks se nyt ole ihan selkeetä, että miekka ja jousi oli ennen boltteria? Eli faba oli ensin, myöhemmin vasta 40k.

[smaxx]

Eiköhän fabaedikkoihin päde sama kuin Aku Ankan taskareihin : parhaita ovat aina ne, jotka ovat ilmestyneet kun henkilö on ollut parhaassa taskari-iässä. Sen jälkeen alamäki on ollut jyrkkää, ja uudet taskarit on oudon näköisiä, tarinat kummallisia ja kuvitus huonoa.

Sitä huolimatta asia on harvinaisen selvä : kasiedikka pesee vanhat ilman mitään ongelmia. Armeijakirjoissa on kovat kannet, uudet nappulat ovat enimmäkseen mainioita, kilpailukykyisiä armeijoita on enemmän kuin yleensä ja armeijat ovat saavuttamassa jonkunlaista pientä tasapainoisuutta. Kasiedikkaan on myös ilmestynyt maan mainio Storm of Magic -lisäosa. Aivan parhainta parhautta kasiedikassa ovat taikakortit, jotka lisäävät pelimukavuutta huomattavasti. Lisäksi GW:n maastot ovat nykyään aivan hillittömän hyviä ja edullisia. Eivät tietenkään liity sinänsä edikkaan, mutta eipä niitä ollut edellisten edikoiden aikaan.

Kasiedikan plussia :
+ Ei pelaamisen kannalta epäoleellista etäisyyksien mittailua. Strategiapelaaminen ei ole tuuman osien arviointitaidon kehittämistä. Ei kiistaa siitä, mihin kaikkien wheelausten jälkeen ylettyy chargeamaan yms. Mitataan etukäteen ja heitetään noppaa.
+ Closis ei riipu pelkästään siitä, kuka onnistuu saamaan chargen. Combattien muutos on parasta kasiedikassa.
+ Steadfast, toimii erinomaisesti etc -rajoituksilla.
+ Taiat ovat paljon mielenkiintoisempia kuin aiemmin. Buffit ja debuffit tuovat paljon työkaluja pelaamiseen.
+ Armeijat näyttävät kentällä komeammilta, kun mukana on enemmän modeleita ja tyylikkäitä jalkaväkiblokkeja.

Negatiivista :
- No, ne muutamat kerrat kun megataika heilauttaa pelin voivat olla aika tuskallisia.

Jatketaan listaa myöhemmin...

[joku vaa]

Itselläni on todella tasaista, kumpi on parempi seiska vai kasi, mutta kyllä se tuonne seiskan puolelle taitaa kääntyä. Ei kasissa sinänsä ole mitään vikaa, mutta ei esim kääpiöide gunlinessa kuulu olla kiinni pelin ensimmäisellä vuorolla, ja samaisessa pelissä lopetimme ensimmäisen vuoron magic phasen jälkeen, kun kaverilta oli hengissä 20 varrusta, urkutykistä, 10 tunkusta, 2:sta tykistä, runesmithistä,thanesta ja BSB:stä oli jäljellä se 5 varrua, thane ja yks tykki.

[Eöl the Dark Elf]

Seiskasta ite tykkäsin, kutonen oli jotenkin nuhasen olonen se mitä sitä ehin pelaamaan, toki seiskassa blokit oli aika kehnoja ellei niille jotain kautta saanu stubbornia / tms ettei ne breikkais kun muutama kuolee, mutta pidin paljon enemmän seiskan pelitavasta kun nykylaitoksesta. Ja kasin magiastakaan en tykkää.

[Usermaatra]

Itselläni on todella tasaista, kumpi on parempi seiska vai kasi, mutta kyllä se tuonne seiskan puolelle taitaa kääntyä. Ei kasissa sinänsä ole mitään vikaa, mutta ei esim kääpiöide gunlinessa kuulu olla kiinni pelin ensimmäisellä vuorolla, ja samaisessa pelissä lopetimme ensimmäisen vuoron magic phasen jälkeen, kun kaverilta oli hengissä 20 varrusta, urkutykistä, 10 tunkusta, 2:sta tykistä, runesmithistä,thanesta ja BSB:stä oli jäljellä se 5 varrua, thane ja yks tykki.

Minusta myös armeijalistojen monipuolisuuteen kannustava edikka on vain hyvä asia, ja monesti gunlinet on todella ikäviä pelata vastaan. Myös esimerkiksi jokin harvalukuisen klosikseen painottuvan eliittiarmeijan peli-ilo voi olla aika olematon puhtaita gunline listoja vastaan. Don't bring a gun to a swordfight : P

Itse tykkään kasista kyllä ehdottomasti eniten niistä edikoista joita olen pelannut (6th, 7th, 8th). Juurikin smaxxin mainitsemista syistä. Overall kaikki alkaa olemaan paremmin.

Halffiksen puolustama arviointi ymsyms ei musta kuulu ihan niin oleellisesti strategiapelaamiseen, ja esimerkiksi chargessa muuttujat ovat vain realistisia.

Magia osaa olla välillä turhan kovaa. Tykit ehkä turhan tarkkoja. Muuten ei valittamista, päinvastoin.

[Scumboogie]

Minusta Smaxx tiivisti erittäin hyvin edikkakysymyksen yhteen viestiin. Muita kasiedikassa olevia plussajuttuja ovat muutamien liikettä helpottavien pikkusääntöjen lisääminen, esimerkiksi swift- ja combat reform.

[Lumppu]

Olen aika huono ehkä tähän vastaamaan, koska olen pelannut vain pari peliä seiskaa kasin lisäksi, mutta menkööt. Kasiedikka on mielestäni todella hyvä, massa-armeijoilla tekee jotain ja combattikin on järkevämpää. Mitä olen seiskaedikkaa pelannut, oon huomannut että yksi chargeeva yksikkö flankkiin tarkoittaa koko ryhmän kuolemista, josta en tykännyt. Chargematkat oli ehkä seiskassa järkevämpiä, mutta jyrkempiä.

Kasiedikassa en tykkää magiasta oikeastaan. Liian usein peli loppuu siihen kun armeijan isoin yksikkö räjähtää palasiksi jostain spellistä.

Figuista sen verran, että kyllä ne on vanhoihin verrattuna parantunut. Erinomaiset ratkaisut kuten muoviversiot figuista + halvempi hinta on oikea ratkaisu. Myös laatikot kuten Island of blood on todella hyvä. Toisaalta en pidä GWn uudesta tyylistä tehdä isoja figuja ja viedä ne ideoiltaan yli ymmärryksen, kuten mortis engine/coven throne. Keep it simple!

[Oberon]

Kasissa on tasapainoisemmat armeijakirjat, överimmät taiat mutta vaihtelevammat(=vaikeammin ennustettavat ja mielenkiintoisemmat) magiavaiheet, liikkuvammat jalkaväkiryhmät, lujempi psykologia kaikilla ja vaikeempi piiloutua entistä ylivoimaisemmilta sotakoneilta (=läpinäkyvät metsät jotka ei onneksi sentään hidasta liikettä).

Kai toi keskimäärin parempi edikka on kun seiska, josta tykkäsin kyllä kanssa.

[Half-breed]

Halffiksen puolustama arviointi ymsyms ei musta kuulu ihan niin oleellisesti strategiapelaamiseen, ja esimerkiksi chargessa muuttujat ovat vain realistisia.

Noh kyllä minusta peliin kuuluu myös se että sitä pitää osata pelata, eikä vain pidä osata viskoa noppaa. Kasi vain tuntuu minusta liikaa siltä, että asioita yksinkertaistettiin liikaa usealla osa-alueella niin, ettei enää tarvitse sitä pelisilmää. Riittää että potkii figuja eteenpäin ja sitten viskoo noppaa. On kasissa tosi paljon hyviä puolia, mutta kai se taitoaspekti nyt jäi vähän matkasta omaan makuuni. Pelaan kuitenkin oikein mielelläni kasia, ja vaikka kaipaan seiskaa osittain, niin en kyllä enää pelaisi sitä jos vaihtoehtona olisi kasi.

[mv40k2]

Minuakin kiinnostaa kun peliporukan fokus ollut pitkään 40k:ssa. Onko kellään vertailupohjaa vanhemmista (3-5) nykyedikoihin (6-8)? Preferoiko kukaan noita vanhempia näihin uudempiin edikoihin? Jos niin miksi?

Olen lukenut 3.edikan sääntiksen ja se vaikuttaa 40K:n Rogue Traderilta, eli roolipelimäinen detaljihirvitys. 4-5.edikan sääntis ja armybookit ovat kivan ja tutun tuntuisia 40k 2.ed pelaajalle (ovat samalta ajalta), mutta pelikokemusta ei ole. Sen ajan herokammeria lienee kuten 40K. Ja uudemmista olen vaan plärännyt sääntiksiä, ym.

-mv40k2

[smaxx]

Muistutetaan niitä, jotka kaipaavat seiska tai kutosedikkaa fabasta, että Warhammer Ancient Battle antaa mahdollisuuden sen pelin pelaamiseen historiallisilla armeijoilla ja ilman taiontaa. Jos siis kaipaa sitä matkojen arviointia ja ei nopanheittoon perustuvia chargematkoja, niin tämä peli on olemassa. Pelasin tänään WAB -matsin, rapsaa tuolla : http://www.sotavasara.net/keskustelu/vi ... 1&start=20. Vaikka pidänkin kasiedikasta enemmän kuin seiskasta, niin WAB:in pelaaminen on myöskin todella hauskaa, ennen kaikkea koska voi pelata (ja koota ja maalata) historiallisia armeijoita. Tervetuloa turnaukseen, jos kiinnostaa !

[Diogenes]

Minuakin kiinnostaa kun peliporukan fokus ollut pitkään 40k:ssa. Onko kellään vertailupohjaa vanhemmista (3-5) nykyedikoihin (6-8)? Preferoiko kukaan noita vanhempia näihin uudempiin edikoihin? Jos niin miksi?

Olen lukenut 3.edikan sääntiksen ja se vaikuttaa 40K:n Rogue Traderilta, eli roolipelimäinen detaljihirvitys. 4-5.edikan sääntis ja armybookit ovat kivan ja tutun tuntuisia 40k 2.ed pelaajalle (ovat samalta ajalta), mutta pelikokemusta ei ole. Sen ajan herokammeria lienee kuten 40K. Ja uudemmista olen vaan plärännyt sääntiksiä, ym.

-mv40k2

Itse pidin (4/)5th edikasta todella paljon, tosin näin 15+ vuotta jälkikäteen toki aika kultaa paljon muistojakin :). Kolmonen (ja kakkonen) jäivät lähinnä ihmettelyn asteelle, vaikka kolmosen kirja ainakin vieläkin tuolta näyttäisi löytyvän kaapinperukoilta.

Vitonen tosiaan oli epätasapainoinen ja rikki, mutta kannattaa muistaa että pelikulttuuri ei ollut tuohon aikaan vielä aivan samanlaista tosissaan vääntämistä; mitä vitosta pelasin muutaman turnauksen listojen härski min-maxaaminen ei ollut läheskään samaa luokkaa kuin sitten kutosen aikoihin, kun pelaajamäärissä alkoi tapahtua sekä huomattavaa kasvua että keski-iän laskua :)

Kuutosta pelasi, mutta siinä oli jo menetetty jotakin mielestäni. Seiskaa en ole koskaan kokeillut. Kasi, parin pelaamani pelin perusteella, tuntuu ihan kivalta nostalgia-tripiltä, mutta pakko sen(kin) kohdalla on myöntää että Fabaillessa tuntee pelaavansa tosiaan kasaripeliä 2000-luvulla. Vähän kuin pelaisi jotain UFO: Enemy Unknownia tietokoneella ... edelleen mainioa ajanvietettä, mutta vanhentunutta sellaista :)

[Painkiller]

Itseäni kiinostaisi juurikin vanha edikka, en ole niikään aina sen uudemmän perässä. Tietysti figut on eri asia jos hommailee uudempia, paitsi ite hommaan classikko tyylisen chaos armeijan. Olisko toi 4 edikka sitten miten hyvä pelimekaniikaltaan? Ja onkos tosta 6 edikasta miten tykätty?

[MakeH]

Suomessa Faban kulta-aikaa oli kutosen ja seiskan vaihde. Kyllä kasin tulo minun näkökulmastani söi erittäin paljon pelaajakuntaa eli väittäisin sen tältä pohjalta olevan huonompi. Mielestäni siinä on paljon hyvää, mutte ei ole 6-7 voittanutta.

[smaxx]

Suomessa Faban kulta-aikaa oli kutosen ja seiskan vaihde. Kyllä kasin tulo minun näkökulmastani söi erittäin paljon pelaajakuntaa eli väittäisin sen tältä pohjalta olevan huonompi.

Eli mitä suositumpi jokin asia on, sitä parempi se on ? Et varmaan ihan tuota tarkoita kuitenkaan... Peliskenen kannalta pelaajamäärä on ilman muuta tärkeä asia, mutta toistaiseksi ainakin turnauksiin on ollut tulijoita niin paljon kuin saadaan pöytiä kasaan. Pelaajia on siirtynyt masiinaan, flamesiin, 40K:hon, toisaalta on tullut uusia ja palannut vanhoja jermuja, summa summaarum pelaajamäärä on varmaankin hiukan vähentynyt.