Yögobbo kirjoitti:Pointti siis lähinnä, että turnausjärjestäjä/peliporukka voi aina muokata säännöistä mieleisensä riippumatta GW:n FaQ:ista tai edes perussäännöistä. Turnaukseen osallistujan sitä vastoin voi olla paha pyristellä turnausjärjestäjän säännöstöä vastaan :)
Tosin turnausjärjestäjä on aina sika, joka aivan erityisesti ja varta vasten vihaa potentiaalista osallistujaa ja tämän armeijaa kun koskee mihinkään. (Riippumatta osallistujasta tai armeijasta.) Henkilökohtaiset kaunat kertyvät ja internetissä huudetaan. Nottinghamin prinssin julistukset taas otetaan vastaan vähän niin kuin maanjäristykset, tornadot ja muut luonnononnettomuudet. Voivotella saa, mutta sieltä ne tulevat silti, eikä perusjantterilla ole niihin mitään sanomista.
Useimpia pelejä kai myös olisi toivottavaa pelata lähtökohtaisesti perussetin mukaan, koska kaikki talon erikoiset pitää neuvotella ja tiedottaa erikseen. Lisä-jesari tarkoittaa aina lisää säätöä ja hämmentää suuresti esimerkiksi uusia pelaajia, jotka kirjan luettuaan luulivat tietävänsä miten homma toimii.
Herohammerin huono maine saattaa olla kotoisin esimerkiksi siitä, että fabaa kuitenkin tavallaan markkinoidaan laatikkopohjaisena armeijapelinä. Jos yksikön suorituskyky korreloi suunnilleen sen pistehinnan kanssa, en enää puhuisi armeijapelistä jos sankarit hoitavat 75% hommasta. Tuollaisella voimaosuudella voitetaan joskus pelejä jo yksinään, vaikka viimeinen neljännes jätettäisiin pois. You and why army.
Toisaalta kun varsinainen armeijapeli eli Warmaster sekä kaikki sankari-skirmishit on yksi kerrallaan siivottu pois GW:n valikoimasta, nykyisin yhden tuotteen pitää hoitaa kaikki roolit. En enää tiedä, mikä faban todellinen profiili on tai pitäisi olla. Sankari-skirmishien ystäville kyllä on nykyään muita tuotteita pilvin pimein, mutta niiden olemassaoloa ei GW taida tunnustaa.
Mitään kummempaa ongelmaahan näissä prosenttiosuuksissa ei edes pitäisi olla, jos pelin sisäinen balanssi olisi riittävän hyvä ja hajauttaminen tuottaisi sellaisia synergiaetuja, että esimerkiksi satasella sankareihin panostaminen olisi huono idea. Valitettavasti näin hienostunut balanssi tai suunnittelu ei ole koskaan tainnut olla GW:lle kovin keskeinen tavoite. Muistaakseni vitosessa useimmat armeijat tapasivat mennä sankariprosentti tapissa, koska jostain lohharilordeista tai tempuntekijöistä sai tuunattua taikaesineillä niin kovia, että ne tekivät ketsuppia vastaavasta määrästä perussolttuja. Jos taas kävisi niin että sankarit olisivat järjestään perussolttua paskempia, olisiko mitään väliä vaikka niitä saisi ottaa sata prossaa? No, teeman ja eräänlaisen realismin kannalta kyllä, ks. ed. kommentit pelin profiilista.
Hyvä pointti kyllä että vaikkei turnausjärjestäjä sanelisi absoluuttista comppia, skenaarioilla voi vaikuttaa siihen, onko kolme supersankaria ja yksi hangaround-jousimiesyksikkö puskassa toimiva kokoonpano sodankäyntiin. Jos pelaajat alkavat sitten vaatia pelkkiä pitched battleja että oma sankarisetti toimisi oikein, minusta nähden saa jo vähän osoittaa sormella ja nauraa. Suosittelen jälleen vaikka shakkia, jos vaihteleva skenaario ei millään mahdu omaan visioon sodankäynnistä.
Peikkojen äly on hitaanlainen ja ne epäilevät kovasti kaikkea mikä on niille uutta.
