Ukkoutuuko figupelaaminen ?

[Flogger]

Tämä on hienoa, nuorissa on tulevaisuus :) nyt vaan rohkeasti värväätte koulukaveritkin mukaan rientoihin.

[Morze]

>maalaa figuja intissä
>yhtäkkiä kaikki yrittävät myydä vanhoja armeijoitaan

[Tyrisalthan]

Enpä usko että pelkkien aikuisten jutuksi menisi.
Minä ja kaverini olemme esimerkiksi todennäköisesti paikkakunnan (janakkalan) ainoat figupelaajat ja molemmat viistoistakesäisiä.
Näin on ilmeisesti muuallakin. Kyllä niitä nuoria siinä rinnalla näkyy kokoajan (muuallakin kuin gwn storessa pelaamassa 40k) ja useita pelejä pelataan.

Tulkaahan käymään Hämeenlinnassa lipevän pelikerhossa. Osoite on Sammontie 4.
4. päivä alkaen Heinäkuun ajan pelejä joka arkipäivä klo 12 eteenpäin. Alkamassa on fantasy battlen 7. edikan kampanija tiistaisin ja torstaisin. Mukaan pääsee vielä, ja armeijoitakin saa lainaan jos sellaista tarvitsee. Muina päivinä voi sitten pelata 40k:ta, magicia, pöytäropeja, lautapelejä, tai boffata.

[Hello]

Käydään jo Lipevällä pelaamassa. :)

[Rosgakori]

Jaa, mitäköhän tähän nyt sanoisi. Kotipiireissä Hämeenkyrö/Mouhijärvi-akselilla pelit aloitettiin joskusn 13 vuotta sitten, ja silloin kaikki pelaajat oli aikalailla samanikäistä sakkia, pari vähän vanhempaa naamaa oli mukana. Silloin pelattiin yhtenään ja ihan kokoajan. Nyttaitaa olla kaksi enään jotka aktiivisesti näitä "klassisia" figupelejä (GW:n pelit mainly) pelaa, minä ja yksi niistä vanhemmista jannuista. Blood Bowl on semmoinen joka kiinnostaa yhä kyllä melkein kaikkia jossain määrin, mutta jos 10 vuotta takaperin kaikilla oli isot faba-armeijat jotka nyt joko a)homehtuu kellarissa tai b)on myyty pois on selkeästi figupelaamisen muodon tarve muuttunut. Nykyään meidän puolella pienet figupelit kuten Blood Bowl ja juuri lusikkansa nurkkaan heittänyt Hell Dorado kiinnostavat. Itse jaksan kyllä vääntää myös faba/40k-settiä vielä nykyjäänkin, mutta kotopuolesta ei pelikaveria enään tahdo löytyä. Nyt kun suurin osa porukasta on muuttanut pois kotikunnilta ei uutta pelaajasukupolvea tullut ikinä täyttämään tätä ns. tyhjyyttä. Kyllä me sitä jonkin verran koitettiin aikoinaan mainostaa, sekä koulu-että harrastuspuolella mutta tietääkseni uutta figupelaajaporukkaa ei syntynyt. Nyt joku Hämeenkyröläinen/Mouhijärveläinen tulee ja ilmoittaa jostain pelikerhosta ihan varmasti.

Nykyään peliseura löytyy Tampereelta, tarkemmin sanottuna Fantasiapelien kampanjaporukoista. Sielä sukupolvijakauma on hieman vaihtelevampi. Toki samat naamat pyörivät aika paljon mutta on sielä uusiakin pelaajia tullut mukaan. Ja ikäjakauma ainakin äin 40K/Faba-peleissä on jakautunut. On sielä niitä ns. vanhoja naamoja mutta on sielä niitäkin jotka ei saa kaljaa kaupasta vielä. X-Wingin pelaajissa on hauskasti pelaajina (ainakin näin ulkopuolisen näkökulmasta) vähän vanhempaa väkeä ja heidän jälkikasvuaan. X-Wing on aika hyvä porttihuume muihin figupeleihin.

Ukkoutuuko figupelaaminen? Ehkäpä, mutta jotenkin uskon tämän koskevan enemmän turnauspelaajia. Turnauksissa näkee aika lailla samoja vanhoja naamoja, mutta näin tiskin toisella puolella eläneenä figupelejä ostaa ihan kaikenikäinen kansa.

Sidenote: 9th Age on ollut aika hyvä potkustartti saada pelaajia takaisin fabaan, sillä ilmaiset armeijakirjat/sääntökirja PDF:inä on aika hyvä houkutin ylitse kalliiden gw-kirjojen. Ja koska tässä päässä suositaan hieman pienempiä ja kasuaalimpia pelejä, ei armeijaakaan tartte kasata tuhatpäiseksi hetisamantien.

[GhaZz]

Itse näkisin asian näin "ukottumiseen" on monta syytä, yksi näistä asioista ja ehkä suurin asia on tiedonpuute. Olen jutellut paljon nuorten ihmisten kanssa ja huomannut melkein joka kerta, että he eivät ole kuulleetkaan sanaa miniatyyripelaaminen ja mitä se tarkoittaa.

-Miten parantaisin
Tämä vaatii erittäin paljon siltä paikalliselta peliyhdistykseltä/porukalta, joka pyörittää alueen figuilua ja siihen oikeastaan ainoa liike, mitä näkisin on mainostaminen ja tuoda tietoisuuteen harrastus esim. järjestää niitä avoimien ovien päiviä, jossa ihmiset pääsevät opastuksen kanssa tutustumaan harrastukseen. Tätä olemma Salon alueella alkaneet tekemään paljon

Toinen melkein yhtä suuri asia on harrasteen haastavuus, eli tarvitse ITSE rakentaa hahmot ja maalata ne ja ellei ole sitä "peliporukkaa", joka tarjoaa sitä pelipöytää, jossa pelata sitä peliä vielä, niin sekin tarvitsee rakentaa ITSE, kun elämme tätä "hektistä" aikaa, jossa ihmisen status määritetään sen "kiirellisyyden" kautta jää tälläinen harrastus varmasti unholaan. Sitten mitä hahmoja tarvitsee olla, että pääsee pelaamaan koko peliä ja miten sitä pelataan.

-Miten parantaisin
Tässäkin asiassa näkisin, että suurin vaikuttaja on se paikallinen porukka, jonka avustuksella voi päästä helposti peleihin mukaan, kun tietää ensin mitä tarvisee hankkia ja maalauksessa olis kädestäpitäen opastusta miten ne tulisi maalata (esim. meille tuli nuori kaveri kertomaan että oli ostanut kauhean läjän Space Marineja, mutta ei hajuakaan mitä niillä tehdään tai mitä hänellä on.)

Kolmas asia on sitten se raha. Vaikka kaikki harrastukset maksavat, aina jotain, niin tämän hetkisessä maailman tilanteessa, jossa raha on tiukassa, niin tälläisen harrastaminen vaatii ihmiseltä todella paljon ja mitä olen seurannut peliyritysten hinnan nostoja, ei tilanne ainakaan ole parantumassa (olisiko tähän osittain syyllinen se kauan odotettu 3D-printteri)

-Miten parantaisin
Maailman (tai omaa) taloutta on hankala lähteä parantamaan, mutta harrastuksen näkökulmasta, niiden testipelejen vetäminen ja pelien opettaminen ihmisille on suurin asia tässä, siihen että ihminen voisi harrastuksesta kiinnostua.

Neljäs asia on saatavuus, suurin osa suomesta on vailla sitä omaa "kivijalkaliikettä", josta pääsisi harrastukseen tutustumaan ja päällistelemään, niitä kaikkia vaihtoehtoja.

-Miten parantaisin
Tähän ei suoranaista ajatusta ole, mutta laittasin tämän niiden jo olemassa olevien kivijalkaliikkeiden asiaksi miettiä, miten he tavoittaisivat uudet pelaajat ja saamaan heidät innostumaa harrastuksesta. Meillä Salossa oli Salon Harraste suurin innostaja harrastukselle, sitä kautta meille tulvi uusia pelaajia jatkuvasti, mutta kun kyseinen liike siirtyi internetin maailmaan, niin niiden uusien naamojen määrä romahti käytännössä nollaan.

Yhteistyö tietysti oman alueen peliporukan kanssa on todealla tärkeä ja mainostaminen tarvitsee tapahtua molempiin suuntiin.

-Ville

[smaxx]

Villelle pinnat ja papukaijamerkit :) Meilläkin on tuota yhteiskunnallista kontaktipintaa laajennettu kaikenlaisilla edustushommilla, seuraavaksi ollaan Suuressa Snadissa esillä, sitten on ollut tutustumispäiviä ja vaikka mitä :) ja aina niistä jotain seuraa, jos ei muuta niin itsellä on kivaa. Kertsillä on myös vapaasti käytettävissä armeijoita, eli kynnyksen pitäisi olla matala.

[Morze]

Tietysti jos haluaisi tosissaan nuoria värvätä, pitäisi järjestää erikseen nuorten kerhoa ja rekrytä kouluilla. Nopat ry:n nuorisojaosto? Voisi aloittaa järjestämällä nimenomaan nuorille suunnatun esittelyillan, jota sitten spämmättäisiin kaikilla asiaan liittyvillä kanavilla.

[Silveri]

Nuorisolle markkinointi on se aina oma haasteensa. Pitää vaan vähän miettiä mikä on milloinkin "in". Mä en oikeasti enää ole vakuuttunut faban/aosin kyvystä toimia nuorison sisäänheittopelinä, kun fantasia ei näytä enää olevan yhtä "in" kuin 90- ja 2000-luvuilla. 40k toiminee vielä jotenkin, mutta sekin vaatinee vähän päivitystä. Infinityllä voisi ehkä olla jopa paremmat markkinat menestyä sisäänheittopelinä, mutta kun siitä puuttuu se kivijalkapuoli (ehkä Lahden PKP:ta lukuun ottamatta). Infinityssäkin on tosin se maasto-ongelma (tai luulisin niin, mutta itse en Infinityä pelaa).

Parhaat lähestymiset tarjoavat kuitenkin mielestäni FoW ja Boltti, koska niillä on tarjonta laaja, konsepti ei ole mitenkään sidoksissa ajanjaksoon (WW2 on jotenkin vielä hahmotettavissa oleva paketti), figut ovat vielä kohtuuedullisia ja maastoakaan ei tarvita ihan järkyttäviä määriä ainakaan alkuun. Ei taida vaan vedota nuorisoon ihan samalla määrin (joskin BF:n TANKS on ihan loistava sisäänheittotuote).

[Mazikainen]

Tietysti vähän jäävi itse sanomaan että mikä nuorisoa mahdollisesti vetäisi mukaan mutta se mitä olen kuullut niin keräilykorttipelit ja lautapelit kuuluvat nuoremmille edelleen maistuvan. X-Wingillä on hyvä lähteä houkuttelemaan liukkaaseen rinteeseen ja Infinity näyttää minun silmään sellaiselta peliltä joka vetoaa tämän päivän nuoreen paremmin kuin Haltiat ja örkit, jotka ovat enemmän meille joille Tolkien muodosti merkittävän osan lapsuuden kuvitteellisesta maailmatarjonnasta.

[Vonrichthofen]

Jos miettii nuorten fokusta, on pitkälti metsässä kun reagoi johonkin trendiin. Trendi luultavasti on unohtunut kun tuote on valmis.

Toisaalta, joku Pokémon go teemalla tehty 40k/infinity jengi keräisi varmasti katsojia.

Pelaamisen riemu välittyy esimerkkien kautta, keskiarvo grognard ei välttämättä herätä ehdotonta ihailua, joten nuorempi jaosto voisi olla parempi valinta mahdollisen värväyskampanjan nokkahenkilöksi, nainen olisi luonnollisesti plussaa.

Näin markkinoinnin näkökulmasta; Minkä ongelman figupelaaminen ratkaisee? Tai, mitä hyötyä figupelaamisesta on?

Tuohon vastaus ja ollaan pitemmällä.

[smaxx]

Näin markkinoinnin näkökulmasta; Minkä ongelman figupelaaminen ratkaisee? Tai, mitä hyötyä figupelaamisesta on?

Tuohon vastaus ja ollaan pitemmällä.

Tämä ? :

[Vonrichthofen]

Eh? Jos pelkäät ottaa kontaktia vastakkaiseen sukupuoleen, käy rohkeasti maalaamaan muodokkaita dark elffejä!

Jos vanhemmat ovat kohderyhmä niin viesti muuttuu toki. Silloin kanavakin on eri.

Onko lapsesi nörtti? Ei uutta breivik/Myyrmanni keissiä kiitos, tuo hänet pelaamaan noppiin figuilla, ei tarvitse olla yksin nörtti!

Tässä on isosti huonona puolena se, että kun vanhempi maksaa lapsensa harrastuksesta, syntyy erikoisia ajatuksia vastuista ja palvelun laadusta.

Haluatkos vastata raivoisalle äipälle, jonka kultapuppe häviää kaikki pelinsä, koska emme pelaa reilusti tms?

[ile]

Näin markkinoinnin näkökulmasta; Minkä ongelman figupelaaminen ratkaisee? Tai, mitä hyötyä figupelaamisesta on?

Käsityötä livenä oikeiden, elävien ihmisten kanssa, samalla mukavasti jutustellen ja kokemuksia jakaen?

Opena huomasi, että liki kaikki rauhattomat pojat kaipaavat jotain tällaista, elleivät sitten halua urheilla. Oikeasti käsillä näpertely samanhenkisessä porukassa ja vähän pelin jännitystä päälle on se juttu, jota nää nuoret etsii esim. kännykän näpertelystä. On sellainen varma osuus pojista, että jos mitään asiaa voi opettaa rakentelemisen, sommittelemisen ja pienen pelaamisen varjolla, se toimii kuin häkä ja pitää tunnelman keskittyneenä, innostuneena ja rauhallisena.

Sosiaalinen paine ja kännykän näpräämisen helppous vaan ohjaavat näitäkin tyyppejä pois toiminnasta, joka on vähintään yhtä palkitsevaa ja luultavasti paljon palkitsevampaa.

Nimenomaan figupelaaminen on sosiaalista ja auttaa pikku-ukkonäpertelijöitä jakamaan harrastuksensa.


Onko meillä pelisedillä sitten joku päämäärä ja intressi nuorten integroimiseksi tähän harrastukseen?

Kännyköiden ja digipelien aikakaudella on tosi vaikea ohjata lapsia tällaisen harrastuksen pariin muuten kuin koulun/opettamisen varjolla tai vanhempien avulla. Itsekin keskityin figuiluun osin vanhempien tuen vuoksi, vaikka tietokonepelit oli 80-luvulla tosi kova juttu. Isojen poikien/setien pienoismallikerhot eivät mua kiinnostaneet. Pari-neljä samanikäistä kaveria polkupyörmatkan päässä oli se jengi. Kerran vuodessa jonnekin messuille hienoja juttuja pällistelemään, Pienoismalli-lehdestä muutama kiinnostava juttu vuodessa. Sehän riittää "skenen" linkiksi. Näppituntumani on, että myös figupelaaminen elää edelleen pienten mies- ja setäpiirien harrastuksena paljon laajempana, kuin mitä näillä foorumeilla ja kerhoissa näkyy. Ja välittyy tuleville sukupolville perheen ja tuttavapiirin kautta.

Kerhoilulla ja viestinnällä voi innostaa vanhemmat, jotka sitten innostavat lapsia.

Mitä joku N&T Helsingissä voi sitten tehdä? Konkreettinen päämäärä vois olla esitellä figupeliharrastusta pääkaupunkiseudulla 5000:lle aikuiselle 10 vuoden sisällä, eli n. 1,5:lle päivässä tai tuhannelle viidessä tapahtumassa. Se luultavasti tuottaisi ainakin 50 peliharrastuksesta tosissaan kiinnostunutta nuorta, eli seuraavan peliharrastajien ja -kerhoilijoiden sukupolven. Kiinnostuneille pitäisi sitten järjestää N&T isä&poika päiviä, joissa lasten osuus on kuitenkin niin suuri, etteivät he koe pyörivänsä vanhempien jaloissa, vaan hallitsevansa tilaa.

Joutuu kyl sietämään hillittömän määrän huonosti koottuja ja maalattuja ukkoja ja pikkuriitoja ikuisuusaiheista. En tiedä, miten tää yhteisö kestää moista. Muistan sen porun, joka syntyi about 2010, kun teinit urakalla postasivat maalauksiaan tälle foorumille. Paskaa maalausta ja tason lasku oli herrojen pelisetien kommentti. En ihmettelisi, jos kyseiset nuoret keksivät sillä kertaa muuta tekemistä. Paljolti saman fiiliksen synnyttää myös se, että kokenut pelaaja joko voittaa nopsaan ja/tai lähtee selittämään pelin hienouksia vasta-alkajalle. Seinä nousee pystyyn ja kiinnostus kuolee.

Ehkä kerhot on perustettu just siksi, että olis se man-cave ja kova taso ilman kohkaavia nuoria. Eli tällainen kerhoilu tuskin on kovin proaktiivista nuorison värväämisen suhteen.

Iso ongelma on yhden tai edes vain parin-kolmen hittipelin puute. Tai ehkä X-Wing ja jotkut muut keräilylelupelit vois yhdistää jengiä. Nykyään kun jokaisella on oma peli ja oman estetiikan figut, ei peliseuraa ja just samasta innostunutta harrastuporukkaa löydy sen helpommin, vaikka pelaajapopulaatio sinällään olisi suurikin. Airfix/Matchbox/Revell + kotisäännöt oli itse asiassa aika toimiva pienin yhteinen nimittäjä. :-D

-ile

[Ruukkukasvi]

[Tämä ? :

Hupaisinta vitsissä oli se että pelit ja fantasiaharrastukset mukamas pitäisivät nuoret poissa toistensa kimpusta, ja piirtäjä on harrastuksesta ilmeisen pihalla jos oikeasti niin luulee. Kyseisissä kuvioissa minäkin olen useisiin tyttöihin alun perin tutustunut, vaimo mukaan lukien. :)

Larppaaminen varsinkin on - tai sanotaanko vain niin että minun kokemukseni mukaan on harvoja yhtä tehokkaita keinoja saada tytöt kiinnostumaan harrastuksesta kuin "bofferitreeneissä paidatta pullistelevat budokat".

[ile]

Tytöt sai myös houkueltua myös perinteisiin roolipelipöytiin. Mutta sotapelipöytään tai pienoismalliverstaalle en onnistunut heitä houkuttelemaan.

-ile

[Vonrichthofen]

Eli perusongelmana on että tuote halutaan markkinoida, muttei varsinaisesti myydä. Eli on mukavaa saada uutta verta, mutta pysykööt poissa mustavöisten treeneistä.

Pasilan Warhead tarjoaa ehkä paremmat puitteet junnupäivälle, kerran viikossa oma päivä lapsille ja niille, jotka lapsia kestävät, eräänlainen juniori-divari. Siirto ylös kun saa tarpeeksi leveliä. Näin voisi filtteröimällä saada kompromissin aikaan.

Hittipelit ovat mobiili/ps4 etc. Jos haluaa paikallisen hitin, pitäisi mielestäni tehdä jonkinlainen entry-tasoinen liiga tms. Ja panostaa siihen, kun peli koukuttaa, on helpompaa siirtyä kovempiin aineisiin.

[smaxx]

Larppaaminen varsinkin on - tai sanotaanko vain niin että minun kokemukseni mukaan on harvoja yhtä tehokkaita keinoja saada tytöt kiinnostumaan harrastuksesta kuin "bofferitreeneissä paidatta pullistelevat budokat".

Ainakin larppaamisessa toi vitsi meni todellakin mönkään :)

[smaxx]

Ehkä kerhot on perustettu just siksi, että olis se man-cave ja kova taso ilman kohkaavia nuoria. Eli tällainen kerhoilu tuskin on kovin proaktiivista nuorison värväämisen suhteen.

No ei mitenkään kohdennetusti. Saa siellä kerholla nuoria olla, mutta markkinointi, eli Model Expossa, Ropeconissa ja Suuressa Snadissa esilläolo on täysin kohdentamatonta mihinkään ryhmään.

[Vonrichthofen]

Ja miksi me varsinaisesti lapsia värvätään? Uusia pelaajia toki, mutta eiköhän se tietty osa sieltä löydä tiensä jossain välissä harrastukseen. Itse pelailin bloodbowlia ja ihmettelin 80-luvun battlen figuja ja citadel journalia, mutta rakentelin ekaa faba jengiä vasta täysi-ikäisenä (varastettiin btw, go figure).

Internetin ihmemaa on kanava numero uno, ja tosiaan aikaisemmin mainitut maalausjäljen haukkujat ovat mielestäni ehkä se pahin este innostukselle.