Ropecon ohjelmaa järjestäytyneestä lauta- ja roolipelitoiminnasta

[Pavetron]

Hei vaan! (Toivon, että tämä viesti sallitaan, ylläpito poistakoon, jos ei sovi tänne)

Voisin itsekin mainostaa Ropecon ohjelmistoani ja se mukailee erinomaisesti tämän vuoden teeman toista puolta, järjestystä. Toivon, että järjestäytyneestä lauta- ja roolipeli toiminnasta kiinnostuneet, osalliset ja entiset osalliset kokevat ohjelmani osallistumisen arvoiseksi :)

Olen tuottanut opinnäytetyöni lauta- ja roolipelitoimijoiden järjestäytyneisyydestä ja tarpeista (julkaisin linkin siitä tänne aiemmin mutta tässä se jälleen kerran http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604295534). Sen perässä olen laatimassa pohjaa hankkeelle, jonka tavoite olisi kartoittaa ja kehittää suomalaista lauta- ja roolipelijärjestötoimintaa.

Pidän esitelmän opinnäytetyöstäni lauantaina klo 10-11 salissa 207. Otan vastaan kommentteja sekä käyn mielelläni keskustelua . Tätä voi pitää lämmittelynä iltapäiväni ohjelmaan.

Pidän lauantaina siis myös työpajan. Klo 13-15 salissa 205 Järjestäytyneen lauta- ja roolipelitoiminnan kehittämisaivoriihessä haluan esitellä hankkeeni karkeat raamit ja osallistaa järjestäytyneessä toiminnassa mukana olevia ja kokeneita ihmisiä tämän hankkeen valmisteluun. Työskentely tapa riippuu osallistuja määrästä, josta minulla ei ole tietoa vielä.

Ottakaa työpaja myös mahdollisuutena verkostoitua alan ihmisten kanssa :)

[ile]

Oonkin jo vähän aiemmin silmäillyt tuota opinnäytetyötäsi. Se on kiinnostava, vaikka otokset ovatkin kovin pieniä kertoakseen ilmiöstä yleisemmin.

En varmaankaan ole Ropeconissa lauantaina, joten heitä tähän jotain pientä, joka on sulle ehkä jo peruskauraa.


Mihin järjestäytymistä tarvitaan?

Figupeleissä on useita järjestäytymiseen ohjaavia piirteitä:
- Suomessa kodit ja keittiönpöydät ovat ahtaita: on kiva, jos on tila, jossa voi pelata ja säilyttää ukkoja.
- Pelataan kilpaa turnauksissa, joista voi jopa saada palkintoja. Säännöt on hyvin selkeät, joten vieraiden kohtaaminen on helppoa.
- Figuihin ja maastoihin käytetään rahaa, joten joku jäsenmaksu ja kokoontumisajojen kustannukset eivät tunnu.
- Osallistutaan myös kansainväliseen skeneen.

Korttipeleissä on samansuuntaista meininkiä. Lisäksi kortteja usein vaihdellaan. Säännöt on hyvin selkeät, joten vieraiden kohtaaminen on helppoa. Osallistutaan myös kansainväliseen skeneen.

Lautapeleissä synenergiaa löytyy siitä, että yksittäiset pelit ovat kalliita, mutta pelien käyttöönoton kynnys on matala. Voidaan järjestää lautapelikirjasto, jolloin osalliset pääsevät pelaamaan moninkertaista määrää pelejä. Tietenkin myös vaihteleva peliseura on kiva. Säännöt ovat hyvin selkeät, joten vieraiden kohtaaminen on helppoa.

Roolipelirintamalla on hiljaisempaa. Perinteet ovat peliporukkakohtaisia, ja pelaaminen yleensä voi edellyttää pitempiaikaista paneutumista ja toistuvia pelikertoja samassa, pienessä porukassa. Säännöt ovat usein vähemmän ehdottomia ja ne voivat olla aika raskaita. Niitä on myös ziljoona, jokaiselle omansa. Monet tekevät omat pelinsä. D&D:tä, Pathfinderiä ja joitain muita laajemmalle levinneitä pelejä lukuun ottamatta säännöt eivät usein ole tutut, joten vaivaa joutuu näkemään. Keskeisin järjestäytymisen syy on peliseuran etsiminen tai pelien kehittely yhdessä. Jos on jo hyvä porukka ja peli, ei järjestäytymistä tarvitse oikein mihinkään.

Larpeissa jännästi yhdistyy roolipelaaminen ja tarve isommille poppoille. Perinteitä ja kokemusta on jo, kaupungeissa toimii erilaisia kiltoja/yhdistyksiä. Kansainvälinen skene on jo tosi aikuista ja kunnianhimoista. Ollaan larppitaiteilijoita, larppitutkijoita ja larppiguruja, ja moni on oikeasti töissä peli- tai opetusalalla.


Miltä alueelta kerho saadaan parsittua kasaan.

Haja-asutusalueilla tarve kerhoiluun voi olla suurempi, mutta etäisyyksien vuoksi järjestäytyminen on helposti aikasyöppö. Ajokortittomilla ei välttämättä ole mahdollisuuksia lähteä sinne, missä kerho olisi. Tarvitaan usein aivan poikkeuksellisen motivoitunut henkilö ja kuukausien tai vuosien työ, että järjestäytymistä tapahtuu. Sittenkään sillä ei välttämättä ole jatkuvuutta.

Pääkaupunkiseutu ja isot yliopistokaupungit ovat ihan toisenlaisia paikkoja, ja niissä tyypillisesti jo on jopa useita kerhoja. Pelaajia on paljon ja välimatkat ovat lyhyitä, joten on helppo kokoontua. Kun skeneen tulee uusia toimijoita, jatkuvuuskin on melko helposti taattu.

Figupelit ja larpit saattavat hyötyä kansallisen tason koordinoinnista. Ajoittain sitä harrastetaankin. Korttipeleistäkin on suomenmestaruuksia. Eri roolipelijärjestöille on puuhailtu kattojärjestöä jo 30 vuotta, mutta ajatus ei oikein ota tuulta alleen.


Mitä toiminnalla yritetään muuttaa?

Oma lukunsa on sitten nuoriso- ja valistustoiminta, jolla on jotain muita taka-ajatuksia kuin pelkästään pelailla ja pitää hauskaa. Halutaan ehkä sosiaalistaa nuoria (miehiä), pitää heidät poissa kaduilta, antaa heille mukava oma paikka. Sisältö ei välttämättä ole tärkein juttu, kun toimintaa ajavat tällaiset tavoitteet. Rahoitustakin voi saada kunnalta tai miksei opetusministeriöltä.


Ropecon ja jotkut muut conit toki todistavat, että kyllä massat liikkuvat, kun joku vain jaksaa järjestää kivan tapahtuman. Sellaisessa kuitenkin osa on järkkäreitä ja osa asiakkaita. Asiakkuus ei ehkä ole sellaista järjestäytymistä, jota tässä oli tarkoitus pohtia.


Ettäs sellaisia mietteitä... :)

-ile

[Furinji]

Pakko peukuttaa ja kehua, että tämä on aivan mahtava ohjelmanumero ja tulevaisuudessakin näkisi mieluusti jotain ohjelmanumeroa yhdistystoiminnan ja muun järjestäytyneen touhun ympäriltä. Itseltäni jää ikävä kyllä tämä välistä, mutta meiltä on täältä Porista muita Pöllökarhujen edustajia tulossa ohjelmaa katsomaan.

[Fiend_]

Olen Malifaux turnauksessa valitettavasti tämän ajan mutta aiheena erittäin kiinnostava kyllä.