Tää viesti on suurimmaksi osaksi off-topikkia koskien pelipöydän kokoa. Aloitan kuitenkin sillä tärkeimmällä ja päätän sanoa, että alan kallistumaan paikan päälle tulemisen suhteen.
Tuon Varangurin, koska se on parhaiten maaleissa. En laadullisesta näkökulmasta tiedä, mutta ainakin yksikkömäärällisesti. En minä kehtaa tuoda leikeltyjä pahviläpysköjä movement trayksi ja päälle laittaa sekalaisen sakin ehkä ja kenties yksikköä kuvaavia ukkeleita.
Ihan tällee btw, miksi minulla ei ole Frostfang, Mounted Korgaans ja Chimera maaleissa? Aloitatteko tekin maalaamaan armeijaa ikään kuin niistä yksiköistä, jotka harvoin näkevät päivänvaloa? Miksei minulla ole Conclaaviakaan maaleissa?
Tämän viestin kirjoittamisessa meni joku tovi, joten en jaksa enää tarkistaa, oliko siihen vastausta jossain vai eikö. Oliko pelipaikan lähellä ilmaista parkkipaikkaa?
Itsellä on eliitti-elffejä (ja samankaltainen lista KoM).
Voisiko se kenkä puristaa juuri tästä asiasta? Täällä Jyväskylässäkin ollaan aina silloin tällöin keskusteltu kentän koosta ja ihan jo Fabankin aikoihin sitä huomasi, että eräänlainen puolella kentällä pelaaminen on hyvin yleistä.
Itse tässä taanoin kiinnitin huomiota, että oma tyyli pelata 4 lähisyksikköä + hirviö + kasa sankareita + kasa trooppeja oli hyvin nopeasti alakynnessä kun vastapuoli peluutti ainoastaan lippumiestä ja sen päälle lähitaisteluun kykeneväisiä yksiköitä. Viime aikoina olen jättänyt vallan troopit kotiin ja pyrkinyt parhaani mukaan vähentämään sankareiden määrää, jotta lähitaisteluun olisi isompi pääluku menossa.
Pelasin haltioilla 6:tta lähitaisteluyksikköä 1000p pelissä. Vastapuolella oli 245p Deathstar, jonka laittoi keskelle pöytää. Potion of Catepillar ja Sp8. Toinen peli samaa kaveria vastaan pelasin Naturella, jossa itselläni oli myös suhteellisen suuri yksikkömäärä ja vastustaja nosti pöydälle lohikäärmeen. Kenttä oli yllättävän pieni ja
Ilen nostamat ongelmat, nostivat päätänsä kun asioita ei voinut enää samalla tavalla vältellä kuin isommalla pöydällä. Aina löytyi seuraava/ia kohteita heti routtia seuranneen turn facingin jälkeen.
Viime viikonloppuna pelattiin Iikan kanssa isolla pöydällä peli, jossa hänellä oli lentäviä ja miehen tuttuun reseptiin liittyen hyvin nopeatempoinen alfastrike armeija. Sp10 pantterisiskoista ja kahdesta lentävästä Elohista huolimatta edes minunkaan hyppysammakkoni eivät kyenneet yhdeltä rintamalta paljoa mennä tukemaan jotain muuta taistelualuetta välittömästi, koska välimatkat olivat niin suuret. Kenttä oli "liian iso", että vaikka jossain saatiinkin murrettua, piti vähintään seuraava vuoro käyttää toiselle taisteluareenalle kävelläkseen. Se oli messevä peli kaiken kaikkiaan, jossa taisteltiin kolmessa eri paikkaa: Vasemmalla, keskellä ja oikealla.
Meillä on täällä täkäläinen goblin pelaaja, joka ottaa mieluummin hirviöiden hinnalla goblineita. En nyt äkkiseltään tiedä miten riittää pienessä pöydässä tilaa sellaiselle armeijalle.
Sitä minä viestilläni haluan vain kertoa, että isosta pöydästä saa aivan liian ison helposti listansa rakentamisella, jos haluaa. Kerran olen pelannut sellaisen pelin, jossa vastustaja tuli kahdessa rintamassa ja olo oli mahtava sen vuoksi. Koskaan aikaisemmin armeijakirjojen koko aukeaman mainoskuvat kahdesta taisteluun lähtevästä joukkiosta, jossa depo on epäonnistunut joskus pahastikin, ei ole toteutunut samalla tavalla.
Mutta minä en voi olla ajattelematta ettäkö pienempi kenttä tai tunnin death clok ei kannustaisi tekemään armeijaa, jossa voima ei tule väen paljoudesta vaan eliittipitoisista yksiköistä, jotta iskuvoima saadaan nuppineulan kokoiselle alueelle ja yksiköiden vähyys on riittävän pieni, jotta kerkeää pelata nopeasti kellokuoleman pelossa.
Soturin ei tarvitse vuodattaa verta voittaakseen taistelun.
- Sinitähti
