”Herää, Dru, herää. Se oli vain uni.” tuttu ääni puhui. Se oli Rigor, ainoa mies johon Druchius luotti. ”Nämä uneni käyvät kerta kerralta todellisemmaksi?” Druchius sanoi hämmentyneenä. ”Ne ovat vain unia, olemme molemmat nähneet niitä ja ei ihme, me olemme nähneet liikaa” Rigor yritti rauhoitella, todellisuudessa Rigor tiesi nähneensä vain kerran unen paon jälkeen, sekään ei ollut painajainen.
Nämä sotilaat, taistelijat ja salamurhaajat, jotka muinoin taistelivat druchiin riveissä, olivat nyt yksin. Heidän johtajansa olivat pettäneet heidät ja kuin ihmeen kaupalla he olivat päässeet pakoon. He olivat omantunnon uhreja. He olivat kyseenalaistaneet druchiin julmat verenvuodatukset ja orjakaupan. Nämä nuoret taistelijat joita salamurhaaja Druchius ja hänen oikea kätensä Prinssi Rigor johtivat, olivat nyt virallisesti maanpaossa. He olivat taistelleet viidakoissa slannin ikäviä liskoja vastaan. He olivat taistelleet vaaleita serkkujansa vastaan, he olivat taistelleet kaaoksen harvoja joukkoja vastaan ja he olivat kääntäneet selkänsä Khainelle. Heidän perheensä olivat murhatut kostoksi ja heitä ajettiin takaa. Ei sen takia että siinä olisi mitään perää, mutta pettureita ei katsota hyvällä silmällä.
”Meidän tulisi jatkaa matkaa.” Rigor sanoi ja viittasi länteen.
”Länteen.. Pois kotoa.” Druchius kuiskasi.
”Ei se ole enään kotimme, ainoastaan vihollisemme koti, meillä ei ole enää mitään siellä, toivottavasti ymmärrät sen.” Rigor sanoi.
Niin he purkivat telttansa ja valjastivat ratsunsa ja ratsastivat länteen, kohti tuntematonta.
PS. Ei ole tarkoitus olla hyvää tekstiä saatika siten omaperäistä ja virheitä varmasti löytyy. Kirjoitan vain fluffia eräälle 'ikuisuus-projekti-dark-elf-armeijalle' jota johtaa Darth Druchius (Kyllä tähtien sodasta tulee) salamurhaaja vailla vertaa(!), no nuo herrat eivät mitään sithejä ole, mutta he perustavat sithin ritarikunnan. Oih, kuinka romanttista.
1. Kohti tuntematonta
2. Sith
3. Sithin kosto (