Fulgrimin Areena III - Areena päättynyt

[Servant]

Aiemmin luvattua -->

"Thirst, Z'phrye felt it strongly. Since the summoning, in which the demon had completely possesed the host manifesting in true form, it had known the thirst of blood. The Space Marine had been of little help, being merely a dry shell. In battle, the demonhost had experimented with this realm outside the sea of warp. The possibilities seemed endless. A thought - a result. So it had changed its form, reformed it, drawing the wounds together. Recently, Z'phrye had found that it could make the blood of things boil. Exploding parrots became a usual sight near the Arena.."

[Half-breed]

Jei, Coridus pitää hahmostani, toivottavasti se näkyy noppatuurissa, tosin tämä aiheuttaa hieman paineita, sillä taustan pitää olla hyvin kirjoitettua. Kokoro/Miki on myös oikeasti pure sister armeijani jäsen, ainoastaan tavaroiden kanssa on ollut hieman säätämistä.

Kokoro käveli ulos areenalta. Kaaoksen palvelija oli ollut helppo vastus hänelle, mutta sen jälkeen kun hänen sielunsa oli yhdistynyt hänen äitinsä sielun kanssa oli hän ollut täysin pysäyttämätön. Hänen henkivartioryhmänsä odotti häntä areenan uloskäynnin luona. "Taas yksi voitto Keisarin palvelijoille kaaoksesta ja yksi petturi tapettu." Kokoro sanoi näille. "Kyllä ja millainen voitto se olikaan, petturilla ei ollut mitään mahdollisuuksia." eräs siskoista vastasi. Areenan hoitohenkilökunta tuli Kokoron luokse "Tarvitsetteko apuamme haavanne kanssa?" eräs heistä sanoi "Haava, mistä te puhutte? Ei petturi minuun mitään haavaa saanut." Kokoro totesi. "Katsokaa vaikka." Kokoro näytti reiän hänen panssarissaan ja totisesti hänellä ei ollut haavaa, vain arpi siinä kohdassa missä haavan olisi pitänyt olla. "Keisari suojelee heitä jotka häneen uskovat." yksi siskoista supisi. Kokoro lähti kävelemään areenan uumeniin, siskojen ryhmä seurasi hänen perässään. Hoitohenkilökunan jäsenet tunsivat taakan laskevan heidän harteiltaan katsellessaan Kokoroa. Tämä oli erinlainen osanottaja kuin muut.

[willownen]

...Mutta aina voi ajatella että ehkä henkilö ei ole kuitenkaan laiska, vaan huono kirjoittamaan tai liian pelokas laittaakseen tarinaansa kaikkien katsottavaksi.

Noniin, näin se selitys toisilta onnistuu, ja toisilta ei. Eli Iron-Father sanoi hyvin miten asiaan suhtaudun. Edellinen viestini on helposti ymmärrettävissä vihamieliseksi joitakin tarinoita kohtaan. Se ei siis ollut tarkoitus. Kuten siis sanottu: Ennenkuin opettelen itse kirjoittamaan pitkiä ja/tai "hyviä" tarinoita, en valita muiden teoksista.

Edit: Muutin taas.

[Quarion]

"Hehhhehheeee...", Gharaz hekotti kammottavasti kaikki murheensa unohtaneena. Hoiperrellen hän nousi ylös ja jätti jälkeensä kasan tyhjiä pulloja ja vahvan viinan lemun. Sivummalla olleet katselivat kummaksuen mustan hahmon vaappumista areenalle päin. "Heheheee. Kuolemaa. Tappoja. Tuskaa", hän huuteli hilpeästi istuutuessaan areenan reunalle seuraamaan taisteluja. Välillä nukahtaen ja toisinaan hilpeästi hikaten tuo olento keinu edes takaisin tiiraillen uteliaasti muita paikalla olijoita.
Hetken päästä hilpeys oli laantunut ja jättänyt jälkeensä vain kamalan päänsäryn. Hiljaa ja varuillaan hän tarkkaili ympäristöä ja ravisteli päätään yrittäen terästää aistejaan. Hänen yhä humalaiseen mieleensä tunki väkisinkin kammottava ajatus, pian olisi hänen vuoronsa...

[Yrittäisit Edes]

Fluffin laatu ei ole kiinni sen pituudesta(joka toki auttaa asiaa), mutta laatu on se, joka ratkaisee(eli minä en ainakaan lukeudu tuohon joukkoon[insert somekind of smiley here]).
Minunkin hahmoni on olemassa Demoninmetsästäjien armeijassa, tosin grand-masterina(tai tulevana sellaisena), kuin myös hahmo jota, olen taustatarinallisesti etsimässä areenalla(Arianorov(Areena II)).


Ivan saapui juuri alas areenan oville vieviin portaisiin, kun kuuli hilpeää naurua, sadatusta ja muita epämääräisiä huutoja. Ivan kääntyi ja näki kuinka tuo tumma hahmo käveli kohti katsomoa hoiperrellen melkein törmäten oven karmiin, mutta hoipersi juuri karmin tieltä pois välttäen yhteen törmäyksen.
Humalainen vastus on äärimmäisen helppo tai äärimmäisen vaikea, siltä osin ettei voi tietää mitä se tekesi.

"Päivän aate. Hän, joka menettävi raajan jatkaa eloaan, hän joka menettävi päänsä ei."
Chevalic mumisi kävellen portaikkoon. Kokoro Ito saapui, häntä vastaan. He tervehtivät toisiaan kohteliaasti, vaihtoivat muutaman sanan Kokoron ottelusta ja jatkoivat omiin suuntiinsa...

[Hän itse]

Apulainen Nerko käveli lääkepullon kanssa käytävällä. Taistelut ovat pitäneet hoilenpitoryhmiä kiireisinä, jokapuolella oli ärtyisiä mahtipontiasia superolioita. "Perhanan Snobit" Nerko itsekseen ärähti. Kävelessään kauniissa subtrooppisessa puutarhassa hän näki jotakin puiston penkillä. Jotakin epämäärästä ja metallista. "Eikö ne tappelijat osaa lukea hitto, aseet pidetään kaapissa taistelujen välillä, keisarauta..." Nerko äksyi kävellessään penkille. Hän otti riuskan otteen rätistä metallisen läjän päältä. Kylmät kasvot tuijottivat takaisin. "Mitä ihmet-? "Hei poika, mikä on? Olet kuin kuolleen nähnyt", kylmän tasainen ääni lähti koneen rautaisista huulista. Kone ei puhunut kuin normaali otus tekisi, sen puhe oli ilman ääneitä, kylmän monotominen. "Jaah, tuota, sitä vaan, että...", nerko yritti änkyttää takaisin. Mitä hittoa minä sanon? Kuin muutkin hullut tämäkin varmaan repii minut palasiksi vain siksi että herätin hänet! Mitä perhanaa nyt teen. Kone vilkaisi Nerkon olan yli. "Jaahas, kaipa pitäisi mennä siistyitymään, kohta on aika." Mitä? Nerko katsoi taakseen, ilmoitustaulusta näkyi kolmannella sijalla "MysteriousMachine Versus WildWolf". Heh, perhanan Yerko, aina keksimässä typeriä nimiä tappelijoille saadakseen draamaa aikaan. Nerko kääntyi takaisin katsomaan odottavaa kuolemaansa, mutta kone olikin jo kävellyt hänen ohi. "E-Et siis tapakkaan minua?" Nerko uikutti. "Hä? Miksi ihmeessä? En minä mikään Khornen hullu ole." Kone hymähti, vai voiko koneet hymähtää? Jotakin sinne päin varmaan. Nerko lysähti helpotuksesta tuolille. Hyvä etten kohdannut mitään Kaaoksen hullua todella, se olisi ollut epämielyttävää, ne hullut repii ihmisiä siitäkin jo palasiksi jos edes katsoo niitä silmiin. Pullo käsissä alkoi jo lämmetä valossa. Ainiin, tämä lääke! Nerko ryntäsi juoksuun.

Kone riisui rääsynsä pois huoneessaan ja laittoi ehjän kaavun tilalle joka tarvittaessa huppuineen peitti koko koneen olemuksen. Ei tarvitse uudestaan pelotella työskenteleviä ihmisiä. Heh.


Fluffia ei voi sinänsä luoda pakolla. Se tulee ulos inspiraationa. Joskus on hankala vääntää minkäälaista tarinaa kun joskus se menee kuin vesi vaan.

[leevizer]

"Nerdafer katsoi Doodookakan ruumista hiljaa. Hän mietti kaikkea mitä hän oli ennen tehnyt, ja miksi oli olemassa pimeäeldareita ja hyviä eldareita. Hänelle ei oltu koskaan kerrottu miksi. Hän mietti kaikkia tarinoita joita oli kuullut keikoilla, ja hänen muistiinsa palautui heti sen kohtalokkaan retken tapahtumat. Pelonväreet rupesivat kiirimään pitkin hänen selkäpiitään, ja hän lähti pois."

WTF? minä voitin? Mitä hittoa? en voi uskoa tätä. Luulin että saisin tuolta kunnolla turpiini, ja pidin ainoana toivonani sitä, että Doodookaka kuolisi yliannostukseen, mutta Nerdafer onkin kovempi kuin luulin (tai sitten naurava (haahhahhaa) jumala on puolellani)

Ja kun nyt tuli puheeksi, antakaa anteeksi fluffini. Sutaisin sen vain kiireellä. Tässä olisi parempi fluffi:

"Nerdafer pisti haarniskansa päälleen. Hän muisteli kaikkea mitä oli tapahtunut hänen tarkk-ampujana ollessaan. Sitä kuinka hän tuhosi maanvalloittajan, sai vakavat vammat, ja rakastui yhteen ryhmäläisistään. Hän hymyili. sitten hän muisti sen kohtalokkaan retken kuolonmaailmassa nimeltä Catachan. Nerdafer oli ollut ryhmineen suojassa Salamahaukan (eli thunderhawkin) raunioissa, kun yhtäkkiä läheltä metsiköstä heitettiin tuholataus (demolition charge, huono käännös) ja kaikki sumeni. kun Nerdafer heräsi, kaikki hänen ympärillään olivat kuolleet. Nerdaferkaan ei pystynyt liikkumaan. Hän aikoi juuri antaa periksi ja kuolla, kun hän näki rakastamansa naisen ruumiin. hänen sielunsa ja sydämensä lehahti tuleen, ja hän päätti kostaa hänen puolestaan keinolla millä hyvänsä! Kun hänet löydettiin niin hän vaati rakkaansa sielukiveä itselleen säilytettäväksi, ja ryhtyi syöksyväksi haukaksi joita hänen rakkaansa oli aina ihaillut. Ja hän oli kuullut, että juuri se samainen olento. Joka oli heittänyt tuholatauksen silloin olisi siellä, fulgrimin areenalla. ja hän lähti sinne heti. Kostamaan rakkaansa puolesta. Hän ei välittänyt kuolisiko hän tai mitä hänelle tapahtuisi. Hän kostaisi ja sillä sipuli!"

[Coridus]

Ei sitä fluffia ole pakko kokoajan suoltaa täydellisesti. Välissä saa olla taukojakin kirjoittamisen suhteen, kunhan pysyy hyvänä taso.

Otetaan vaikka esimerkkinä tämä areena. Mulla oli jo säännöt valmiina aikoja sitten. Ainoa ongelma minkä takia en aloittanut tätä oli tuo alkufluffin puute. Mitään en tuntunut saavan aikaan, joten päätin että tästä eteenpäin edellisen areenan voittaja saa muokata seuraavan areenan omalle taistelijalleen sopivaksi. Terminator voitti Krebainilla, joten hän teki tästä viidakkoplaneetan. Käy minulle, paremmin kuin hyvin. Varsinkin kun se on vielä hyvin kirjoitettu, tuo alkupätkä.

Seuraava taistelu tulee kun joku heittää mulle Wyrdboyn psyykkiset voimat.

[Hän itse]

Psychic Vomit: Unable to contain the
Ork energies any longer the Wyrdboy
vents it forth in a stream of green
psychogenic energy. Place the flamer
template with the narrow end touching
the Wyrdboy. Each model even
partially under the template suffers an
automatic Strength 4 hit.

Gork’ll Get ’Em: The Wyrdboy’s belief
in Mork and Gork is so complete that it
causes a manifestation of their power.
This takes the form of a large green fist
or foot descending from above. This
counts as a shooting attack. The Ork
Wyrdboy must be able to see his
target, and rolls to hit as normal.
Range 72" Strength 8 AP - Assault 1, Blast

Siinä on molemmat, taitavasti copypastattu.

[Valttu-san]

Commander Moonlight odotti omaa otteluaan. Eldar-haukka Nerdafer oli voittanut Doodookakan, joka oli kuulemma suuri soturi, ja Nurglen demoni hosti tai mikä nyt olikaan oli hävinnyt myös. Jos kerran edes joku Tau Imperiumista pääsi jatkoon, pitäisi minunkin päästä, hän ajatteli. Vastassa oli kuitenkin demoni, jotka ovat tiettävästi tehokkaita lähitaistelussa.

Muuten, kuinkas usein niitä pelejä pelaat, Coridus? Meinaa mennä unet odottaessa omaa ottelua.[/i]

[leevizer]

Commander Moonlight odotti omaa otteluaan. Eldar-haukka Nerdafer oli voittanut Doodookakan, joka oli kuulemma suuri soturi, ja Nurglen demoni hosti tai mikä nyt olikaan oli hävinnyt myös. Jos kerran edes joku Tau Imperiumista pääsi jatkoon, pitäisi minunkin päästä, hän ajatteli. Vastassa oli kuitenkin demoni, jotka ovat tiettävästi tehokkaita lähitaistelussa.

ottelusi meni jo:http://www.sotavasara.net/keskustelu/vi ... c&start=80
[/quote]

[Servant]

"Z'phrye enjoyed this so called realm of order - everything was possible. To preserve its powers the entity had ceased to completely eradicate the surroundings, though a bird or two exploded every now and then. Vicissitudo was now having fun with the other participants. A seductive female drew the attention of most of the humans in the area. Mimicing a statue, Z'phrye resembled the holy Emperor.

Most of the time demon host just levitated above the ground, still and in its original chaotic form. The Warp was ever on its mind - though it had decided to enjoy the vacation for as long as it could."

[Coridus]

Yhdestoista Taistelu:

Musashi - Greez
Areenalle astelee seuraava taistelija. Tuon soturin silkka läsnäolo tuntuu rauhoittavan ympäristöä, jopa hänen askeleensa kaikuvat laskelmoitua liikettä. Nähdessään keskellä areenaa kohoavalla kivipaadella tulipunaisen kukan, Musashi kävelee sen luo. Hän koskettaa tuon kukan kasteen peittämiä lehtiä yhdellä pitkällä sormella, vetäen sitä terälehteä pitkin. Jotenkin hän tuntee ymmärtävänsä areenaa paremmin. Yhtäkkiä sinertävä lintu puussa kirkaisee, ja Musashi tuntee sen yrittävän varoittaa häntä. Nopealla pyörähdyksellä Musashi väistää vasemmalle, ja katselee kuinka taivaasta laskeutuva nyrkki osuu suoraan kiveen. Nyrkki haihtuu ja muuttuu usvaksi, eikä kukka sen osumakohdan alla vahingoittunut ollenkaan. Musashi henkäisee ääneen, ja ryntää vastustajaansa kohti. Greez kiskaisee mahtavat lihakirveensä ilmaan, ja valmistautuu iskemään ne alas Musashin kalloon. Nopealla pyörähdyksellä Musashi väistää ensimmäisen iskun, ja juoksee vastustajansa ohi pistäen samalla kaksiteräisellä miekallaan. Hän ei ehdi ottaa kahta askeltakaan, ennen kuin Greez kaatuu maahan, mustan veren virratessa vapaasti tuon otuksen kaulavaltimosta. Musashi astelee kuolevan vastustajansa luo, ja pyyhkii miekkansa sen vaatteihin. Samanlaisella rauhallisuudella hän astelee ulos areenalta.

Maaginen nyrkki huti, ja kahden vuoron aikana täysi teurastus.

Ganyokh - Korma
"Saalistaja on jo areenalla. Mutta kumpi on saalis?" Kauhistuttavalla karjaisulla Korma ryntää areenalle, niin nopeasti kuin terminaattorihaarniska sallii. Häntä vastaan kivipaaden takaa loikkaa Ganyokh, valmiina tappamaan vaistonsa varassa. Jättiläismäinen hilpari Korman käsissä leikkaa ilmaa pitkillä vedoilla matkan lyhetessä näiden kahden väliltä. Gaynokhin kynnet laskeutuvat juuri kun taistelijat törmäävät, ja Korma huutaen iskee avoimeen paikkaan. Kuitenkin hän huomaa että hänen kätensä eivät enää tottele, ja sihisten demoninen ase ei saa haluamaansa uhria. Katsoessaan alaspäin Korma huomaa kuinka hänen vastustajansa kynnet ovat uponneet syvälle hänen panssariinsa. Nostaessaan katseensa takaisin ylös hän huomaa tuijottavansa suoraan pedon aukaistua kitaa. Viimeisen kerran hän karjaisee uhmaavasti, mutta ääntä ei tule. Ganyokh repäisee voimakkailla hampaillaan Korman kaulan auki, repien hänen päänsä melkein irti.

Yksi woundi läpi, mutta luutnanttiin tuo riittää.

[laurentius]

jes se on henki pois..tuliko instant death?... onnea vastustajalle toivotavasti pääset pitkälle...

Korman henki leijui tyhjyydessä. Hän näki vierellään kaksi muuta henkeä. Stan Jales ja Stwen Blackmoon.
Tyhjyyten heidän eteensä ilmestyi Khorne, veren herra.
-Anna anteeksi, herramme, että petimme teidät. Anomme uutta mahdolisuutta. Stan ja Stwen pyytävät.
-Annan teille uuden mahdolisuuden. Mutta jos petäte minut toistamiseen vakuutan, että päänne pääsevät valtaistuimeni parhaaille paikoille. Khorne karjui.
-Kiitos, herramme, voitte luottaa meihin. he vastasivat ja katosivat.
-No Korma anotko armoa vai mitä haluat?
-Oi Khorne. Lupasitte meille voimaa, taitoa ja voiton, mutta kukaan meistä ei niitä saanut. Olette antaneet suuria lupauksia ja pettäneet ne. Voiteko kutsua itseänne jumalaksi? Näin kun tuo keisarinvalitu Ito taisteli. En koskaan ollut nähnyt parempaa. En usko teidän ansaitsevan palvojia. Olette heikko. Korma puhui ja hänen äänestään saatoi aistia vihaa.
-Aiotko sinä pettää minut. En usko. Sanasi ovat valetta ja pelkkää turhaa valitamista. Tuosta hyvästä saat kuolla. Khorne huuhdahti ja nosti suuden kirveen.
Hän oli juuri osumassa kun korma katosi.

Korma hätkähti. Äsken hän oli ollut pimeässä ja hän yhtäkkiä ilmestynyt niin valoisaan paikkaan, että ihan silmiin sattui. Valosta alkoi kuulumaan puhetta.
-Sinut on armahdettu, korma. Sydämesi on puhdas. Olen anteeksi antanut kaikki rikoksesi ja keretiläisyytesi. Oletko valmis ottamaan takaisin Keisarisi lahjan ja armon?
-Kyllä. Olen valmis. Korma vastasi
-Hyvä. Olet puhdas sieluinen ja annan sinut mennä. Olkoon rauha kanssasi.
-Kiitos keisarini. Ja anteeksi. Korma sanoi ennen kuin hävisi hiljalleen tuulen.

Viime hetken käänös toivon Itolle voitta ja Keisarin siunausta.

[Darkmage7280]

jes se on henki pois..tuliko instant death?... onnea vastustajalle toivotavasti pääset pitkälle...

Kiitos, kiitos. Yritetään

Ganyokh raateli aikansa kaatuneen Khornen palvojan ruumista, kunnes portti avautui sihahtaen areenan reunalla, ja peto asteli siitä läpi. Pimeys ympäröi sen, mutta edessä näkyi valoa. Ja ääniä. Sihisten pesuelordi seurasi ääniä.

"Minähän sanoin, minähän sanoin!" pimentoeldari raakkui katsomossa. "Sanoinhan että toimitin kunnon tavaraa tälläkin kertaa!"

"Siltä näyttää", ihmismies murahti ja kaiveli rahapussiaan esille.

"Maksakin kunnolla, tuossa otuksessa on potentiaalia päästä vaikka kuinka pitkälle."

"Toivotaan", ihminen murahti.

[Jurpo]

Hyytävä tuuli kieppuu Musashin rispaantuneen hakaman ympärillä. Villiörkki oli oli ollut psyykkisesti kyvykäs! Ehkä se oli ollut lajinsa mutantti, mutta se ei ollut kunnioitettava vastus.

Musashi muisti kuinka oli syöksynyt vihollistaan kohti, sivaltanut kaksoismiekallaan ja pysähtynyt täydellisen suorituksen jälkeen. Kaulavaltimo oli katkennut täsmällisesti ja vaikutus oli selvä.

Ei ollut kovinkaan vaikea voitto. Seuraavalla kierroksella Musashi kohtaa voittajansa.

[QQ3]

Coridus milloinkas saamme lisää taisteluita?

[Half-breed]

Coridus milloinkas saamme lisää taisteluita?

Kaipa uusia tulee tänään. Älkääkä tulevaisuudessa hermoilko noiden taisteluiden kanssa, Coriduksella on myös elämä sotun ulkopuolella, jota hän (varmaan) haluaa elää.

[QQ3]

En minä hermoile ja käsitän kyllä corduksella oman elämän olevan. Kunhan tiedustelin

[Iron-Father]

No vatahan eilen niitä otteluita käytiin. Ei kai sellaisesta päivän parin odotuksesta vielä harmia ole. Jännitys vaan siinä tiivistyy. (hyvä minun sanoa kun aina valitan) Mutta tuota ottelijoiden listaa voisi päivittää niin näkisi ketkä ovat mukana ja ketkä ei, eipä silleen että se olisi välttämätöntä. Jännityksellä nyt tulevia otteluita odottamaan.