Mikä tekee hammerista pelaamisen arvoisen?

[Merimetsä]

Niin, että mikä?

Säännöt ovat ristiriitaiset. Figut järjettömän kalliita ja vastustajat yleensä ikäviä. (pl. kaveripelit)
Kysymys kuuluukin: Kun kerta olet tällä foorumilla, niin varmaakin pelaat Gw:n pelejä. Miksi näin on? Mistä saat motivaatiosi?

ModEdit: Siiretty yleisiin miniatyyrikeskusteluihin, kun kerta liittyy figuihin. Kahvihuoneessa keskustellaan ei-figu aiheista.
Ja jotta tämä ketju säästyisi lukolta, niin älkää tulkitko tätä gallupiksi, eli ei n+1 vastausta siitä, kuinka kivoja figut on tms. ei siis jo esitettyjen asioiden toistoa jatkuvasti, vaan keskustelua asiasta. -Matti S.

[Hands_of_blue]

Fluffi ja vanhojen figujen hienous sekä keräiltävyys ovat pitäneet 40k:n mukana kuvioissa. Tosin sen pelaaminen on viime aikoina jäänyt parempien pelien (Infinity) ja oikean elämän jalkoihin. Tarkoitus olisi kuitenkin kasata pari armeijaa vielä joskus, että saa pelailtuakin.

Mordheim onkin sitten ihan oikeasti hyvä peli ja muihinkin Specialist gameihin olisi tarkoitus tutustua.

[Lefaa]

Luulenpa, että keräilyvietti siinä on osana syynä, mutta ehdottomasti myös maalaus/konvertointi. Se, että pääsee toteuttamaan itseään ja omia visioitaan, on tyydyttävää, ja koska figuureja voi tehdä "omannäköisiksi" niin monella tavalla, on koukkuun jääminen helppoa.

Ja toisekseen ainakaan Faban säännöt eivät ole mielestäni niin suuressa ristiriidassa keskenään, vaikka aina löytyy jotain pientä purnattavaa jokaiselle. Tämän takia ainakin allekirjoittanut pitää pelaamisestakin kovasti, vielä kun pääsee ulkoiluttamaan vaivalla tekemää armeijaansa. Hieno näky katsoa, kun figuurit, joita olet työstänyt mahdollisesti satojakin tunteja, voittavat matsin.

Ja hinnoista nyt sen verran, että kyllähän ne on järjettömän kalliita, siitä ei mihinkään päästä, mutta oma mielipiteeni ja "puolustuslauseeni" on "Käytä mielummin 30€ Miniatyyreihin kuin 15€ tupakkaan (sanan voi korvata myös monella muulla "paheella")"

[Kolmastoista]

Tosiasiahan on, että kumpikaan 'hammer-peleistä ei ole millään tavalla loistava tai erityinen. Pelien suosio johtuu todennäköisesti siitä, että nämä ovat helposti lähestyttäviä ja suosittuja pelejä. Kun uusi pelaaja astuu mukaan miniatyyripelien maailmaan, kumpi onkaan todennäköisempää: aloittaako hän tunnetun ja helposti kaupan hyllystä saatavilla olevan warhammerin johon löytyy myös reilusti pelikavereita, vaiko pienemmän pelaajaryhmän figupelin, jonka napitkin joutuu hankkimaan netistä? Warhammerin suuri suosio kasvattaa itse suosiotaan, peli(t) itsessään ei ole parempi kuin muut, pikemminkin päinvastoin.

Ja tässä tosiaan siis puhuin alkuperäisen otsikon mukaan FB:stä ja 40k:sta, jättäen muut GW:n pelit huomioimatta.

- Mestari

[Justice]

Noh vastustajien ikävyys johtuu yleensä siitä peliporukasta, itse en ole pelannu ikävää vastusataa vastaan aikoihin(ehkä joskus silloin kun aloittelin viimmeksi). Hmmm ja mikä saa keräämään, noh se on ainakin yksi suuri asia, joka mainittiikin, että figuista saa tehdä oman näköisiä, ja pelaaminen hienossa maastossa, maalatuilla armeijoilla ja hyvässä peliseurassa on aina yhtä mukavaa.

[Silveri]

Säännöt ovat ristiriitaiset. Figut järjettömän kalliita ja vastustajat yleensä ikäviä. (pl. kaveripelit)
Kysymys kuuluukin: Kun kerta olet tällä foorumilla, niin varmaakin pelaat Gw:n pelejä. Miksi näin on? Mistä saat motivaatiosi?

Specialist Gamesit eivät mainittuja asioita ole, siksi esim. Epic: Armageddonista pidän ja sitä vielä pelailen. Mortikka oli aikanaan kiva, BB on hauska, mutta ei oikein näihin innostus ole kantanut. Faban ja kytkoon pelaamisen (aika pitkälti edellä mainituista syistä) olen luovuttanut, joskin Genestealer Cults -armeijan perustamista olen miettinyt ihan puhtaasti sen asenteellisuuden vuoksi (magus ja patriarkka löytyy jo).

Hell Dorado tässä vaiheessa tuntuu lupaavimmalta peliltä jatkossa. GW:n 2 isoa eivät vain jaksa peliteknisistä syistä enää innostaa, kun paremmastakin tietää.

[ampusiili]

Niin ja jos ne pelikaverit ovat mukavia, niin niidenkin takia into pelailuun säilyy. Voi pelailla tai väkertää maastoa sun muuta jos tulee tylsää.

Tietenkään ei se kaikille sovi, jotkut tykkää esim. rassata ja ajella mopoillaan.

[Kolmastoista]

Minä ainakin ymmärsin, että tässä on puhe siitä, miksi pelaat juuri GW:n pelejä, ja erityisesti juuri hammeria, ei sitä, miksi pelaat figupelejä. Jos ymmärsin väärin, korjatkaa.

[RaivokasMagma]

Hammeri oli ensimmäinen figu peli josta kuulin ja kiinnostuin siitä oitis. Silloin en tienyt säännöistä mitään ja minusta figuureissa oli silloin munaa ja ne olivat tyylikkäitä.

Nyt nykyään about viiden vuoden jälkeen harrastan hammereita(en ole pelannut yhtään peliäkään vielä) vieläkin. Ja figuureissa on vieläkin munaa. Ehkä se keräily ja helppo saatavuus on pitänyt minut kuvioissa mukana. Niin ja itse Warhammer kuulostaa niin munakkaalta(ei omeletilta), tosin kun verrataan näihin muihin.

[Dolmot]

Mikä tekee hammerista pelaamisen arvoisen?

Hyvä kysymys. Mietin sitä pitkään ja hartaasti muutama vuosi sitten. Lopputuloksena lopetin pelaamisen. Vastaan siis "ei mikään".

[Kolmastoista]

Mikä tekee hammerista pelaamisen arvoisen?

Hyvä kysymys. Mietin sitä pitkään ja hartaasti muutama vuosi sitten. Lopputuloksena lopetin pelaamisen. Vastaan siis "ei mikään".

Tässäpä tämä tulikin hyvin tiivistettynä. Jos joku löytää 'hammerista jotain parempaa kuin vaihtoehtoisista, paremmista figupeleistä, hän tulee ihmeessä ja kertoo sen.

[Hartman]

vastustajat yleensä ikäviä. (pl. kaveripelit)

Outoa. Olen pari vuotta jo pelaillut, enkä muista kertaakaan saaneeni turnauksissa tai peliporukassa pelatessani vastaan yhtäkään semmoista vastustajaa, jonka olisin kokenut ikäväksi tai epäurheilijamaiseksi.
...
Tai kenties arvostelukykyni vain pettää ;)

Näistä GW:n "isoista" sen verran, että ainakin 40K on simppelien sääntöjensä vuoksi mielestäni sujuva, nopea ja viihdyttävä pelata (ottaen etenkin huomioon, että tämä on isoja figujoukkioita varten suunniteltu peli). [40K:n] Fluffi (ja käytän sanaa positiivisessa merkityksessä) jakaa varmasti mielipiteitä harrastajien keskuudessa, mutta omasta mielestäni kyseinen pelimaailma on todella, todella upeasti rakennettu kokonaisuus, toisin kuin faban mielikuvitukseton ja kliseinen vastaava (jälleen kerran korostan, että kyseessä on allekirjoittaneen oma näkemys, enkä pyri provosoimaan fabasta tykkääviä). Joskus tosin tuo synkkyyden ja angstisuuden yletön hehkuttaminen menee reilusti mauttomuuksiin, mutta jättäen sen huomiotta, en löydä sanottavampaa valitettavaa.

En valitettavasti voi vertailla `kytkoota kilpailijoihinsa, koska en luiskaotsaisena teinijunttina ole pelannut sen lisäksi juuri muuta kuin Necromundaa ja BFG:tä.

[Warchef]

Yhdessäolo, 2 edellistä fänätikkiä oli mukavia, mukavat vastustajat ja ei mitään järkyttäviä sikailulistoja, ennen vuodenvaihetta paikallisen liikkeen turnaukset jotka ainakin hetkeksi loppuivat joissa oli pitkälti sama porukka jotka tunsi toisensa ainakin jotenkin ja pieni kilpailuhenki. Figujen maalaus. Kyllä niitä keksii ja ei pelaa mitenkää sikaillen ja muuten että säännöissä olisi jotain ristiriitaisuuksia. Kyllä mä ainakin pidän näistä.

[NuuNuuWarrior]

Juuri tämä edellä mainittu omanlaisien (maalaus, konversiot) figujen toteuttaminen ja niillä pelaaminen. Ja figujen kanssa näpertely. Pelaaminen, kesällä ei tule muuten nähtyä kavereita, niin aina sentään nähdään hammerin merkeissä! Itse en harrasta mitään "juustottamista", vaan ihan hyvän maun merkeissä pidetään hauskaa pelatessa fabaa. :)

[TheEmu]

Mikä tekee hammerista pelaamisen arvoisen?

Hyvä kysymys. Mietin sitä pitkään ja hartaasti muutama vuosi sitten. Lopputuloksena lopetin pelaamisen. Vastaan siis "ei mikään".

Tässäpä tämä tulikin hyvin tiivistettynä. Jos joku löytää 'hammerista jotain parempaa kuin vaihtoehtoisista, paremmista figupeleistä, hän tulee ihmeessä ja kertoo sen.

GWllä toimii figujen toimitus aika hyvin verrattuna muihin figufirmoihin, ainaki omien kokemusten pohjalta. Maksimiaika mitä GWn kamaa oon joutunu odottamaan on joku viikko-pari, toisin kuin esmes. PPllä, jonka Zealotteja jouduin odottamaan 4kk. Tämä toisaalta johtunee suuresta markkina-asemasta.

Parhaimmat puolet IMO GWn peleissä on juurikin tuo em. toimitusaikojen lyhyys, sekä pelikaverien runsaus. Kyllähän se aina on mukava pelata eri vastustajia vastaan. Toisaalta esim. Warmachinessa saman kaverin kanssa pelaaminen ei haittaa niin paljon, koska erilaisia listoja voi oikeasti peluuttaa. Pelien suosion johdosta sitten taas turnauksia on useammin, mikä on kanssa siistii. GWn figut on kanssa ihan kivan näkösiä, mut muilla valmistajilla on vähintään yhtä nättejä. Peleinä Faba tai 40k ei oo mitään ihmeellistä.

TheEdit: Lisätääs vielä, kun tuli mieleen. GWn peleissä ärsyttää ihan suunnattomasti päivitystahti, miks täytyy vuorotellen päivittää aina yks armeija kerrallaan. Sit jotkut armeijat on kymmenkunta vuotta vanhoja. Privateer Pressin ja käsittääkseni Corvus Bellin systeemi, että armeijoille lisätään tasatahtiin uusia juttuja on IMO paljon toimivampi.

[P. Ruuhijärvi]

Vähän samalla linjalla mennään. Itse pidän harrastuksen vapaudesta. Armeijaa olen kyhäillyt n. puoli vuotta, mutta vieläkään en ole kunnon peliä pelannut thanks to me hidas maalaus. Helppo lähestyttävyys tekee 'hammereista helpon aloitettavan, mutta onhan niitä parempiakin.

[The Captain]

Mikä tekee hammerista pelaamisen arvoisen?

Hyvä kysymys. Mietin sitä pitkään ja hartaasti muutama vuosi sitten. Lopputuloksena lopetin pelaamisen. Vastaan siis "ei mikään".

Tässäpä tämä tulikin hyvin tiivistettynä. Jos joku löytää 'hammerista jotain parempaa kuin vaihtoehtoisista, paremmista figupeleistä, hän tulee ihmeessä ja kertoo sen.

Helppo saatavuus niin figuille (joka lähikaupasta saa GW:tä) kuin peliseurallekin (joka kylässä on muutama muksu, joka keräilee waarhammereita). Jossain vaiheessa tämä vain ei enää riitä, vaan itse pelinkin tasolta alkaa jo vaatia jotain.

GWllä toimii figujen toimitus aika hyvin verrattuna muihin figufirmoihin, ainaki omien kokemusten pohjalta. Maksimiaika mitä GWn kamaa oon joutunu odottamaan on joku viikko-pari, toisin kuin esmes. PPllä, jonka Zealotteja jouduin odottamaan 4kk. Tämä toisaalta johtunee suuresta markkina-asemasta.

On minulla mennyt liki puoli vuotta GW:n kamojenkin odottelussa. PP:n tuotteiden osalta jälleenmyyjän oikealla valinnalla voi vaikuttaa suuresti toimitusnopeuteen, kun GW:ltä suoraan Online storesta tilattaessakin menee toimituksessa 2D100 päivää.


Ja onhan GW:llä joitakin tosi nättejä pelinappuloita, joiden kanssa on kiva nypertää. Ikävät pelikaveritkin ovat suureksi osaksi myytti, mutta todettakoon, että sillä omallakin asenteella voi vaikuttaa siihen, kuinka ikävä se vastustaja on. En minäkään viitsi olla yhtä aurinkoa, jos vastapelaaja kaiken aikaa ruikuttaa, nillittää säännöistä tai tulkitsee epäselvyyksiä omaksi edukseen, mutta toisaalta olen kyllä pelannut ihan hauskoja ja nautittavia pelejä näitä kuuluisia turnausmulkkujakin vastaan.

Korvien välistähän se kaikki on kiinni.

[Silveri]

Pelien suosion johdosta sitten taas turnauksia on useammin, mikä on kanssa siistii.

Tämäkin on lähinnä aktiivisuudesta kiinni. Parhaimpina aikoina Confroturnauksia järjestettiin kerran kuukaudessa, tosin yleensä tiheys oli parin kuukauden välein. Osallistujamäärät tosin olivat pienempiä, mutta eipä peliä niin älyttömän moni pelannutkaan.

Ei turnausten määrä niinkään riipu pelaajamäärästä kuin järjestäjien innosta. Tosin kieltämättä GW-turnauksia on pelaajien määrästäkin johtuen useammin, mutta toisaalta niitten järjestäminen onkin sitten huomattavasti isomman työn takana.

[Roizo]

Itsellä ainakin miniatyyripelien kuningas on muidenkin kokeiltujen pelien (mm. warmachine/hordes, specialist gamesin pelit) jälkeen edelleen warhammer 40 000 ja syyt on tässä:

- Upeat miniatyyrit ja niiden muokkaamis-ja maalausmahdollisuudet. Esim. Kaaospelaaja voi tehdä laidasta laitaan muokkauksia ja väriteemoja. Teema-armeijoita näkee varsinkin turnauksissa ja yhtä hienoja ja omaperäisiä kokonaisuuksia en ole muissa peleissä juuri huomannut.

- Taustatarina on mielenkiintoinen ja universumi niin laaja, että sinne saa mahdutettua kaikenlaista avaruustaisteluista pieniin kahakoihin asti. Ihmiskunta ei ole puhtaasti hyvä tai paha, kuten asia on tosielämässäkin. 40K:n universumiin liittyvät pelit ja kirjat ovat myös hyvää viihdettä ja tuovat lisämaustetta itse peliinkin.

- Pelisysteemi on yksinkertainen ja nopea oppia. Toki siellä on virheitä ja epäloogisuuksia, mutta tärkeintä on pelata kavereiden kanssa reilun pelin hengellä ja peli toimii moitteettomasti. Kiistatilanteita on hyvin harvoin lopulta kaveripeleissä.

- Pelit kestää sopivan kauan ja kentällä on suhteellisen paljon porukkaa. Monet miniatyyripelit koostuvat pienistä joukkioista ja niiden välisistä taisteluita/kahakoista, joissa yksittäiset hahmot nousevat tärkeiksi. Minua kiinnostaa laajemmat taistelut 1500 pisteestä alkaen ja esim. apocalypse/epic-pelit, joissa on kunnon sodan makua.

[Kolmastoista]

Eipä tällä niin väliä, mutta tosiaan aikaisemmalla kysymykselläni tarkoitin peliä itseään (pelimekaniikka, sääntöjen keveys yms.), en niinkään näitä GW:n valta-asemasta johtuvia etuja.