40k huonot puolet: kokemuksia

[Silveri]

En näkisi itse ainakaan kovinkaan hedelmällisenä jatkaa tässä ketjussa enempää figujen hinnasta. Tästä aiheesta on keskusteltu jo niin monessa ketjussa aiemminkin ja yleinen johtopäätös on ollut, että "ne maksakoon jotka haluavat maksaa, figuja saa myös käytettynä paljon halvemmalla ja muitten pelien pelaaminen useissa tapauksissa tulee halvemmaksi". Noniin, nyt tämä asia on käsitelty tässäkin ketjussa, joten palataanko takaisin alkuperäiseen aiheeseen?

[Haddock]

Ihan akateemisesta mielenkiinnosta, kuinka monta kertaa olet pelannut 40k:n kolmos-, nelos- tai vitos-edikkaa?

Kolme pelikertaa muistuu mieleen. Eiköhän se vähemmälläkin olisi selvinnyt, monia paljon parempia pelejä kun on tullut pelattua yhtä monta kertaa tai ei senkään vertaa.

Näin monta systeemiä kokeilleena voisin vielä lisätä vinkkinä kaikille uutta peliä harkitseville että aika paljon voi kumminkin päätellä pelkästään säännöt lukemalla, joten muistakaahan lukea ne säännöt ja mietiskellä sen jälkeen tuntuuko peli omaan päähän sopivalta. Näin internetin aikakautena monet sääntöjärjestelmät kun ovat ihan ilmaiseksi luettavissa (GWn pääpelit poislukien, ellei laittomuuksiin ruveta), itse sitä kumminkin tietää parhaiten mikä juuri itselle sopii parhaiten ja mikä taas ei.

[The Captain]

Jos huonoista kokemuksista puhutaan niin minusta se figujen kasaaminen on se kaikkein kauhein asia.

Ei liene pelkästään 40K:n ominaispiirre?

[Scoundrel]

Näin monta systeemiä kokeilleena voisin vielä lisätä vinkkinä kaikille uutta peliä harkitseville että aika paljon voi kumminkin päätellä pelkästään säännöt lukemalla, joten muistakaahan lukea ne säännöt ja mietiskellä sen jälkeen tuntuuko peli omaan päähän sopivalta.

itse sitä kumminkin tietää parhaiten mikä juuri itselle sopii parhaiten ja mikä taas ei.

Itsekkin olen useita sääntöjärjestelmiä yrittänyt opiskella sähköisessä muodossa. Ei pelkästään miniatyyripelejä vaan myös roolipelisysteemejä ja vaikka mitä. En kuitenkaan pysty pelkkien sääntöjen lukemisella hahmottamaan pelijärjestelmän "hyvyyttä" tai "huonoutta". Kyllähän sieltä tietenkin löytää hyviä ja huonoja puolia, mutta harvoin yksittäisillä piirteillä on suurta vaikutusta kokonaisuuden toimivuuteen ja yleiseen vaikutelmaan. En uskaltaisi pelkkien sääntöjen lukemisen perusteella mennä tuomitsemaan jotain systeemiä hyväksi tai huonoksi.

Or is it just me?

[Kraztog]

Eniten minua on ihmetyttänyt tulevaisuuden sankareiden juoksentelu miekat ja kirveet kädessä, on vaikka minkälaista laseria ja tykkiä aseena, mutta silti juostaan lekat käsissä suoraan tuleen ja lähitaisteluun. On toki hienon näköistä ja peliteknisesti ihan hauskaa:)

[Barnabas]

Eniten minua on ihmetyttänyt tulevaisuuden sankareiden juoksentelu miekat ja kirveet kädessä, on vaikka minkälaista laseria ja tykkiä aseena, mutta silti juostaan lekat käsissä suoraan tuleen ja lähitaisteluun. On toki hienon näköistä ja peliteknisesti ihan hauskaa:)

Kyllä minulle ainakin kelpaa jokin kättä pidempi, oli se sitten power weapon tai ihan chain saw, jos päälle hyökyy +30 vihaista, rumaa, iso ja karvaista(WTF?) örkkiä, tai muuten vaan jotain mutaatioituneita lima-klimppi-spitaali-"ihmisiä".

Tai vastaavasti jos näen ryhmän kalanaamoja, jotka kompastelevat mutta ampuvat silti tehokkaasti, niin tottakai mennään iholle.

[Haddock]

Itsekkin olen useita sääntöjärjestelmiä yrittänyt opiskella sähköisessä muodossa. Ei pelkästään miniatyyripelejä vaan myös roolipelisysteemejä ja vaikka mitä. En kuitenkaan pysty pelkkien sääntöjen lukemisella hahmottamaan pelijärjestelmän "hyvyyttä" tai "huonoutta". Kyllähän sieltä tietenkin löytää hyviä ja huonoja puolia, mutta harvoin yksittäisillä piirteillä on suurta vaikutusta kokonaisuuden toimivuuteen ja yleiseen vaikutelmaan. En uskaltaisi pelkkien sääntöjen lukemisen perusteella mennä tuomitsemaan jotain systeemiä hyväksi tai huonoksi.

Roolipelejä olen itsekin kahlannut ihan liikaa läpi. Uskoisin kuitenkin että semmoinen "tätä tekee mieli pelata" tai "tämä ei miellytä minua" - fiilis sääntöjen lukemisen jälkeen tuskin kovin usein muuttuu peliä kokeiltaessakaan. Ainakin itseni kohdalla semmoinen alkutuntuma ei muistaakseni koskaan ole muuttunut suuntaan tai toiseen peliä pelatessa. Korkeintaan vahvistanut jo ennalta saatua mielipidettä, kun jo luetun järjestelmän piirteet havaitaan myös käytännössä (jossa homma yllättäen toimii samalla lailla, sehän on sääntöjen pointti). En tietenkään väitä että moisella voisi objektiivisesti määritellä järjestelmän laatua, omaa mielipidettähän tässä painotin.

Tietysti joku ilkeä henkilö voisi huomauttaa että olen väärässä, sillä tämä vaatii oletuksena sitä että jokainen ihminen olisi älykäs, ajatteleva toimija joka osaa muodostaa oman mielipiteensä, mikä taas ei voisi olla kauempana totuudesta.

[Grimgor ironhide]

Lukiessa tätä ketjua kysyn itseltäni, -Kannattaakohan minun alkaa pelaamaan 40k vai pysyä FaBa:ssa?
En itse pysty antamaan vastausta itselleni sen jälkeen kun olen lukenut tämän.. Auttaisitteko?

Pelasimme kavereiden kanssa Apocalypse pelin, 10k vs 10k ja ehdimme pelata 2 vuoroa/joukko ja sitten peli oli ohi.. Joo kauanko peli sitten kesti? Aika kauan, mutta vain 2 vuoroa.. -.-'

[Rakath]

No jaa - jos tekee ketjun "faban huonot puolet" niin kylläpä sinnekin tulisi aikamoista paatosta. Itse en ainakaan pidä Fabaa mitenkään 40k:ta parempana pelinä. Kummassakin on ne omat, todella huonot puolensa.
(Joista syistä en itse Fabaan suostu enää koskemaan ollenkaan, mutta se ei kuulu tähän ketjuun).

Mutta tuota. Jos tykkää pelata scifi-figupeliä GW:n tyypillisesti reikäisillä säännöillä, niin kannattaa 40k:hon tutustua. Faban ja 40k:n pelaaminenhan ei ole toisiaan poissulkevia juttuja, joten ei siitä Fabasta tarvitse mihinkään "siirtyä". Sitäpaitti jos halvalla haluaa päästä, kaaosdemoniarmeijoissahan on samat figut kummassakin pelissä.

Apocalypse-pelit ovat nyt muutenkin pikkasen eri juttu, kun 20.000 pisteen pelissä sitä tuhovoimaa mahtuu mukaan. Varsinkin jos seassa on Super Heavyjä.

[Sipuli2]

Apocalypse-pelit ovat nyt muutenkin pikkasen eri juttu, kun 20.000 pisteen pelissä sitä tuhovoimaa mahtuu mukaan. Varsinkin jos seassa on Super Heavyjä.

Tai laiskoille/tehopelaajille 3-4 spreijattua ja leikeltya pahvilaatikkoa joilla on vessapaperin rulla mega tykkeina (tai ainakin USAssa oli sillein :D). Apocalypsesta voisi tehda ihan oman ketjun huonoista puolista. Apoc on periaatteessa hauskaa, mutta siina taytyy olla osittain valikoiva peliporukasta jotta pelissa pysyy jarki ja hauskuus.

[Silveri]

Apoccia en ymmärrä. Saman tien voisi pelata epicciä, jonka säännöt nyt ainakin toimivat ja saa käyttää vielä isompia titaaneita ja tuhovoimaisempia aseita.

Apocalypse on vain markkinointikikka lisätä forge worldin tuotantoa ja GW:n omaa pikku-ukkomyyntiä. En usko, että tulee kovin pitkälle kantamaan ja suurin osa pelaajista lienee jo kuopannut ajatuksen.

40k:n fluffi on omalaatuista ja figutkin ovat ihan mukiinmeneviä suurimmaksi osaksi. Ihan kuriositeettina, mitenköhän peli toimisi, jos vuorosysteemiä muutettaisiin siten, että kukin pelaaja liikuttaa yhtä yksikköä kerrallaan, jonka jälkeen vastapuoli liikuttaa yhtä yksikköä - ja näin jatketaan, kunnes movement phase on käyty loppuun. Sen jälkeen vuorotellaan ampumisessa. Haluaisivatko vapaaehtoiset testata ja kertoa miten toimii? Tasapainotus olisi todennäköisesti pahemmin pielessä, mutta pelin luonne muuttuisi melko ratkaisevasti.

[Hammerheart]

Apoccia en ymmärrä. Saman tien voisi pelata epicciä, jonka säännöt nyt ainakin toimivat ja saa käyttää vielä isompia titaaneita ja tuhovoimaisempia aseita.

Äh. Siinä on se sama juttu kuin 1000:n pisteen Confro-mätöissä tai 20000:n pisteen Epicci-matseissa. En sinusta tietenkään tiedä, mutta minulle yksi muistettavimpia pelejä vitosedikan Fabaa oli se Korsossa pelattu nelinpelimegamättö, jossa oli jotain aika tosimonta pistettä. Siinä on vaan jotain alkukantaisen hienoa, kun figuja on pöydällä ihan älyttömästi normaaliin peliin verrattuna ja vuorot kestää tuntitolkulla. Muutenkin se edustaa tuota 40k:n beer'n'pretzels -linjaa parhaimmillaan. 40k:n IGOUGO systeemin tarkoitushan on siinä, että toisen vuorolla ehtii rauhassa nauttia jonkin hienon belgialaisen vehnäoluen raikkaudesta, kun se puhkeaa kukkaan kielen takaosassa. Vuoroaktivaatioilla ei ehdi, kun on niin kiire päästä taas liikuttamaan omia ukkeleitaan.

[Rakath]

Kesällä pelasimme 4. laitoksen jäähyväispelinä 6 pelaajan Carnagen. Apocia ei viitsitty alkaa säätämään, kun ei ollut yhtään superheviä kenelläkään, ja minusta ne ovat juuri SE juttu Apocissa.

Vuorojärjestystä muutettiin hieman, ihan kokeilun vuoksi. Jokainen pelaaja ensin liikutti kaikki yksikkönsä, sitten kaikki ampuivat, ja lopuksi lähisteltiin. Tuo toimi mukavasti rennossa kaveripelissä, ja pääsi useammin itse pelaamaan.
Ei kylläkään toimittu yksikkö kerrallaan, vaan "minä liikutan kaikki unittini - sinä liikutat kaikki unittisi. Minä ammun kaikilla uniteillani - sinä ammut kaikilla uniteillasi..." jne.

Ihme kyllä yhtään isompaa ongelmatilannetta ei tullut, ja kaikki pelaajat taisivat pitää tätä paljon IGOUGO-systeemiä parempana.
Joskin perinteiset kikat eivät enää toimineet. Esimerkiksi lennätin Land Speederin heavy flamerilla tiiviin örkkiunitin viereen. Normaalistihan olisin heti päässyt grillaamaan örkit hengiltä, mutta nyt oli ensin örkkipelaajan vuoro liikuttaa ennen ampumista. No, sehän levautti örkkinsä niin leviälle kuin pystyi ennen kuolemantulen hönkyytä.
Täytyi siis miettiä ihan eri tavalla liikutteluja ja taktiikoita, kun vihollinen pystyi heti reagoimaan omaan liikkeeseeni omalla liikkeellään.

6x1500pt peliä ehdittiin 5 kierrosta pelata illassa, ja todella mukavaa oli. Kun uudestaan pelataan Apoc/Carnagemättö, niin sama kierrosjärjestelmä on varmasti käytössä.

[The Captain]

Apoccia en ymmärrä. Saman tien voisi pelata epicciä, jonka säännöt nyt ainakin toimivat ja saa käyttää vielä isompia titaaneita ja tuhovoimaisempia aseita.

Apocalypse on vain markkinointikikka lisätä forge worldin tuotantoa ja GW:n omaa pikku-ukkomyyntiä. En usko, että tulee kovin pitkälle kantamaan ja suurin osa pelaajista lienee jo kuopannut ajatuksen.

Apocalypse vetoaa niihin kaheleihin, joilla on liikaa rahaa ja joiden mielestä yksi ISO lentskari on siistimpi juttu kuin 20 pientä lentskaria. Lähinnä sitä siis harrastavat tyhmät amerikkalaiset, sotahullut saksalaiset ja sekalainen joukko Butchery Cupeihin hurahtaneita finskejä...

Minusta Apocalypsen tarkoitus ei olekaan pelata hyvää peliä, koska pelitasapaino on päätetty jo suunnitteluvaiheessa säästää johonkin toiseen julkaisuun. Lähinnä pointti on tarjota isoille pojille mahdollisuus leikkiä isosti isoilla figuillaan.

Aina välillä se on jopa ihan hauskaa.

[Haddock]

Apoccia en ymmärrä. Saman tien voisi pelata epicciä, jonka säännöt nyt ainakin toimivat ja saa käyttää vielä isompia titaaneita ja tuhovoimaisempia aseita.

Sitä minäkin olen kokoajan ihmetellyt. Ehkä jotkut kahelit joilla on liikaa aikaa ja rahaa tosiaan voivat saada siitä jotain järkevää irti, mutta siinä on kolme isoa ongelmaa (jos ei sääntöihin puututa).

1) Kenttä on hävyttömän pieni figujen kokoon nähden. Jotenkin hommasta menee kaikki tyylikkyys kun pelikenttä on peitetty figuilla, napit jotka eivät mahtuneet minnekään (tai joita ei ehditty deployata) tulevat kentälle kun muut liikkuvat alta pois ja vihulainen on miltei kosketusetäisyydellä alusta lähtien. Viisi leman russia kentällä on tyylikästä. Viisi leman russia ängettynä tiiviisti johonkin koloon kun muualle figumassan keskelle ei mahtunut menee jo yli.

2) Figut ovat yksilöitä. Fabassa joku megapeli vielä menisi, kun siinä kuitenkin liikutellaan movement traytä eikä yksittäisiä nappeja, mutta semmoinen määrä örkkejä/tyranidejä/kaartia kuin apocalypsepeli vaatii? Luulisi että jo deploymentissä lentää pyyhe hyvin äkkiä kehään, saati sitten kun niitä pitäisi liikutella. Mikä varmasti on yksi pääsyy siihen minkä takia apocalypsepeliraportit yleensä päättyvät kakkos/kolmosvuorolla, kun kello on paljon eikä kukaan jaksa enää. Jo 40kn peruspelissäkin isojen laumojen siirtely on vähän ongelma, kun pelihän alunperin suunniteltiin noin 20 napin nahisteluksi.

3) Figut ovat liian isoja jotta niitä jaksaisi maalata sopivan määrän. Oletan että aika monelle tyranidipelaajalle sen endless horden (mikälie 120 gauntin erikoispoppoo) maalaaminen tuottaa "ei ikinä enää" - parkaisun kun/jos homma on ikinä valmis, jonka jälkeen armeijan jalkaväki on lähestulkoon siinä. Epicissä taas vastaavan lauman saa väreihin suhteellisen kivuttomasti illassa tai parissa. Mikä taas johtaa siihen, että kun epikin isommassa pelissä voi jopa nähdä tuhatpäisen väkijoukon kentällä, apocalypsepelit tuppaavat enempi olemaan 3000-5000 pisteen 40k-porukoita joiden lisäksi loppupisteet on ängetty ihan täyteen kalliita charruja, eliittejä, heavy supportteja ja niitä superhevi-vimputtimia.

suurin osa pelaajista lienee jo kuopannut ajatuksen.

Hyvinkin mahdollista. Apocalypsen ilmestyessä siitä luki vaikka minkälaista innostunutta viestiä ja kaikki tuntuivat suunnittelevan peliä, nyt harvemmin tulee mitään vastaan. Ehkä aina välillä joku muutenkin megabattlea suunnitteleva kaivaa kirjan hyllystä ja pyyhkäisee pahimmat pölyt päältä. Vaatiihan semmoinen jo ajallistakin panostusta, figusälppeen paikalle rahtaamisesta puhumattakaan. Pienin titaanikaan kun ei ihan mihin tahansa kapsäkkiin mahdu.

[Sipuli2]

Jos vuorosysteemiä muutettaisiin siten, että kukin pelaaja liikuttaa yhtä yksikköä kerrallaan, jonka jälkeen vastapuoli liikuttaa yhtä yksikköä - ja näin jatketaan, kunnes movement phase on käyty loppuun. Sen jälkeen vuorotellaan ampumisessa. Haluaisivatko vapaaehtoiset testata ja kertoa miten toimii? Tasapainotus olisi todennäköisesti pahemmin pielessä, mutta pelin luonne muuttuisi melko ratkaisevasti.

Kaverin kanssa jostain syysta pelattiin tuolla tavalla eka vuosi 40kta joskus kauan sitten. Peli oli huomattavasti miellytavampi minun mielelesta, mutta suurin ero oli, etta melkein aina pystyy teha helpon vastaliikken fleimareita, blast aseita ja assaultteja vastaan. Siina ei myoskaan ollut sita ongelmaa, etta voittaa kun kaverilla ei ole enaan mitaan milla ampua takaisin. Suosittelen kokeilemaan, mutta homma on ehka hauskempaa alkuun pienemmilla armeijoilla.

400s viestini :D

[The Captain]

Jo 40kn peruspelissäkin isojen laumojen siirtely on vähän ongelma, kun pelihän alunperin suunniteltiin noin 20 napin nahisteluksi.

Niin, silloin vuonna 1987. Nykysäännöt ovat "jonkin verran" virtaviivaisemmat, joten yksittäisen nappulan toimintaan ei kulu enää ihan niin paljon aikaa kuin silloin ennen.

[Haddock]

Aivan, mutta sadan örkin yksitellen siirtely (tai sen katsominen) on silti tuskastuttavaa räpellystä ja tässä voi hyvinkin olla kyse vasta normaalista 1500 pisteen pelistä. Sitten osaa niistä saattaa joutua siirtämään uudestaan ampuma- ja lähistelyvuorolla. Plus mahdollinen consolidate sen jälkeen. Vaikka osuminen, haavoitus ja seivit virtaviivaistettaisiin yhdeksi heitoksi, ei se muuttaisi yksittäisten figujen siirtelyä yhtään sen toimivammaksi.

[Scoundrel]

Aivan, mutta sadan örkin yksitellen siirtely (tai sen katsominen) on silti tuskastuttavaa räpellystä ja tässä voi hyvinkin olla kyse vasta normaalista 1500 pisteen pelistä.

Kuitenkin juuri tämä nappien yksittäinen siirtäminen verrattuna FaBan yksikkökohtaiseen liikkumiseen sai minut alunperin kallistumaan 40k:n puolelle. Se ei tietenkään ollut ainoa syy, mutta iso tekijä joka tapauksessa.

[Bartholen]

Lienee turha sanoa näiden viimeisimpien viestien jälkeen, että miksi kaavailen max. 30 figun 1500 pisteen örkkilistaa...