Sotavasara.net

Sääntöjen kehittelemisestä ja täten pyörän keksimisestä jälleen kerran uudelleen en ole erityisen innostunut, mutta skenaario/kampanja/joukko-organisaatiotyyppinen lähdekirjanen voisi toimiakin. Historiallisella puolella kun on WWI-tason sääntöjä kohtuullisesti jo nyt ja jokaisella on oma suosikkinsa, niin lähtisin enemmän tästä suunnasta liikenteeseen ja ottaisin ehkä mieluiten kirjaan erillisiä lukuja pelimekaniikan muokkaamisesta vastaamaan enemmän näitä taisteluita kullekin pelille erikseen (WHH Great War, Crush the Kaiser, Through the Mud and The Blood, Square Bashing, Great War Spearhead) ja sitten vielä yleisiä ohjeita mitä pitäisi tehdä jos haluaisi jollain muulla säännöstöllä pelata ja ehkä mistä figuja voisi tilailla/konvertoida.

Pääpaino kirjassa tosin pitäisi olla kampanjassa, skenaarioissa ja joukkojen kuvailussa.

Jos tuollainen kirja olisi olemassa, niin ostaisin heti.

Silveri kirjoitti:Sääntöjen kehittelemisestä ja täten pyörän keksimisestä jälleen kerran uudelleen en ole erityisen innostunut

Ottaen sisällissodan uniikkiuden (kukaan ei osannut mitään) huomioon, pidän sitä mielenkiintoisena pähkinänä purtavaksi realististen, mutta mielenkiintoisten sääntöjen osalta. Uskon itse myös tarkoitusta varten räätälöityihin sääntöihin enemmän, kuin house rule kollaasiin.

Toinen vaara on olettaakseni pelkäämäsi muista peleistä leikattu ja liimattu säännöstö. Toinen huonosti sotaan soveltuvat sääntöratkaisut (jos esim. joukkojen aktivoituminen on kuten warmasterissa menee monta vuoroa ilman että mitään tapahtuu).

Olen miettinyt että ehkä joukkoja voisi yrittää käskyttää, mutta epäonnistuttaessa ne toimivat reaktion pohjalta (joka määräytyisi tilanteen ja ehkä arpa-onnen mukaan).

Itse siis olisin tosiaankin mukana sisällissota projektissa vain sääntömielessä.

En sitä kiistä että figupelaajan vinkkelistä tehty lähdekirja olisi hyvin antoisaa luettavaa.

smaxx kirjoitti:Edelleenkin pidän vuoden 1918 sotaa heikkona teemana figupeliin. Osittain siksi, että se on niin surullinen aihe, osittain siksi etten oikein saa siitä mielikuvaa kovin mielenkiintoisena pelinä. Sen vähän perusteella, mitä olen aiheesta kirjoja lukenut, niin mielekäs mallintaminen tuntuu haastavalta. Osapuolet olivat kuitenkin niin amatöörejä sotimisessa, että sen pitäisi näkyä vahvasti pelissä, ja se taas ei ehkä johda hyvään pelikokemukseen. Voin kyllä olla ihan väärässä, en väitä olevani aiheen asiantuntija (vaikka joku ihan perusteellisen kuiva kuvaus sodan kulusta on tullut pläräiltyä...).

Rakentelumielessä ja figujen kannalta se olisi kyllä jonkun verran kiinnostava, ja figuja voisin kuvitella hankkivani ja maalavani, aikakausi ja se historia kiinnostaa kyllä itsessään. Jos tosta figupeliä tekisi, niin pelillisesti se varmaan kaipaisi isoja massoja, eli jotain 6,10 tai 15mm skaalaa. Nyt kun on päässyt vähän makuun noiden hättiäisten maalaamisen kanssa niin tommonen voisi hiukan kiinnostaa. Jos ei ole muita projekteja päällä (milloinkas niitä olisi, heh heh).

Vaikka sisällissota aiheena on yleisesti ottaenkin varmaan mielenkiintoinen, niin itse en koe siihen sellaista vetoa että haluaisin lähteä sitä pelaamaan ja hirveästi panostamaan. Pelillisesti kiinnostaisi ehkä joku Aunuksen retken mallinnus 28mm skaalassa... Pelit missä voi pelata suomalaisilla neukkuja vastaan on paljon motivoivempia. Eikä niitä 1918 sodan venäläisjoukkoja lasketa :)

Olen samaa mieltä. Suomen sisällissota ei mielestäni tarjoa oikein mitään uutta mihinkään muuhun konfliktiin verrattuna. Hevosmiehiä, pulttilukkokivääreitä ja jeesuksen aikaisia kanuunoita, jee. Toisekseen hyvin harva siitä tietää oikeastaan mitään ja loppuja tuskin suuremmin edes kiinnostaa. Näen ongelmana sen että varsinkaan skirmish skaalassa tämä ei toimisi ollenkaan ja kun figut lähestyy 6mm kokoluokkaa niin työnnellään käytännössä sadoittain epämuodostuneita tinan murusia ympäri kenttää. Noh kyllähän se strateginen aspekti saattaa jossain määrin voimistua, mutta jos haluaa nimenomaan figuuripelin luoda niin itse ainakin pitäisin aikalailla alarajana figujen koolle 15mm.

En kyllä olisi huolissani kenenkään mielipiteistä itse aiheen osalta. Jos joku herneen nenään vetää niin siinähän tekee.

Jos nyt joku tämän päättää joskus toteuttaa niin ihan mielenkiintoista ja mukavaa olisi väkerrellä pelipöytää esim vanhasta Tampereesta, muuten ei kyllä järjin itse peli ideana kiinnosta. Ellei joku tee Suomen "Wild west" henkistä Itä-Tampereen Kyttälän mutaisiin slummeihin sijoittuvan pelin missä muutama känninen proletaari tappelee, ammuskelee toisiaan ja ottaa kuppia. Sekaan voisi tietysti laittaa vaikka maagisia aseita, jotain random encountereita, kuten eläviä kuolleita hevosia, kapinoivia prostituoituja, Mikael Agricolan haamu ym. mukavaa. ;P

Xenon kirjoitti: kun figut lähestyy 6mm kokoluokkaa niin työnnellään käytännössä sadoittain epämuodostuneita tinan murusia ympäri kenttää. Noh kyllähän se strateginen aspekti saattaa jossain määrin voimistua, mutta jos haluaa nimenomaan figuuripelin luoda niin itse ainakin pitäisin aikalailla alarajana figujen koolle 15mm.

Nyt tuli paha skaalaprovo 6mm-pelaajalle. En tartu.

Mazikainen kirjoitti:

Xenon kirjoitti: kun figut lähestyy 6mm kokoluokkaa niin työnnellään käytännössä sadoittain epämuodostuneita tinan murusia ympäri kenttää. Noh kyllähän se strateginen aspekti saattaa jossain määrin voimistua, mutta jos haluaa nimenomaan figuuripelin luoda niin itse ainakin pitäisin aikalailla alarajana figujen koolle 15mm.

Nyt tuli paha skaalaprovo 6mm-pelaajalle. En tartu.

No juu ei käännetä tätä sotimiseksi minkään skaalan paremmuudesta/huonoudesta. Tuo on vain oma mielipiteeni, jos ajatellaan että lähdetään luomaan figupeliä. Toki jokainen saa olla omaa mieltä asiasta.

Kuusmilliskäännynnäisenä tunnistan asenteen :) Ihan samalla lailla kyseenalastin homman, että eikö yhtähyvin voi pelata pahvilaatoilla kuin 6mm figuilla. Mutta ei se niin mene, ja onneksi lähdin kokeilemaan, ihmeesti niillä 6mm ukoilla vaan on figun luonne ja persoona :) Hevoset, tykit ja jalkaväki erottuu, ne pystyy maalaamaan, ja homma on figupelaamista. En nyt ole 28mm tai 15mm silti hylkäämässä. Onhan se kiva kun samalla 40€:lla, millä saa 10 GW:n uusinta jalkaukkoa saakin 100 15 millistä tai 500 kuusmillistä ukkelia... (luvut tarkistamattomia ja korkeintaan suuntaa antavia)

Minulla on projekteja 6/10/20/28 -skaaloissa ja kaikilla on omat hyvät ja huonot puolensa. Karkeasti ottaen jos skaalat jakaa pieniin (3-10), keskisuuriin (15-20) ja suuriin (25+) skaaloihin niin suuria ja keskisuuria käytän ryhmästä komppaniaan -kokoisissa kahakoissa ja sitten pikkuskaaloja kun halutaan oikeasti kuvata joukkokohtauksia. Vaan eri skaalojen meriiteistä nahistelu on sitten kokonaan oma ketjunsa.

Xenon kirjoitti:Suomen sisällissota ei mielestäni tarjoa oikein mitään uutta mihinkään muuhun konfliktiin verrattuna. Hevosmiehiä, pulttilukkokivääreitä ja jeesuksen aikaisia kanuunoita, jee.

Jos näin kyyniselle tiivistyslinjalle lähdetään, tarjoaako mikään historian konflikti juuri muuta uutta kuin läjän karttoja ja skenaarioita? Ei niissä tuhansissa muissakaan minusta laserpyssyjä yhtäkkiä keksitty. Hevosilla mentiin kuin jo muinaiset roomalaiset, mutta niin niitä vain pelataan.

Dolmot kirjoitti:

Xenon kirjoitti:Suomen sisällissota ei mielestäni tarjoa oikein mitään uutta mihinkään muuhun konfliktiin verrattuna. Hevosmiehiä, pulttilukkokivääreitä ja jeesuksen aikaisia kanuunoita, jee.

Jos näin kyyniselle tiivistyslinjalle lähdetään, tarjoaako mikään historian konflikti juuri muuta uutta kuin läjän karttoja ja skenaarioita? Ei niissä tuhansissa muissakaan minusta laserpyssyjä yhtäkkiä keksitty. Hevosilla mentiin kuin jo muinaiset roomalaiset, mutta niin niitä vain pelataan.

No mielestäni se ei silti muuta sitä tosiasiaa että Suomen sisällissodassa oli ainoastaan kaksi osapuolta. Toista tuki venakot ja toista saksalaiset ja ripaus ruotsalaisia. Voisin näin mutulla asiasta suuremmin tietämättä veikata että molempien osapuolten varustus oli melko samankaltaista ja iso osa joukoista oli tavallisia kansalaisa joiden sotataidot ylipäätään olivat varmaan melko rajalliset.

Mitenkä tästä saisi siis tehtyä kollektiivisen pelin, jota jaksaa vielä aikojenkin päästä pelata. Miten sitä voisi mahdollisesti laajentaa ja tehdä jatkossa mielenkiintoisemmaksi tai miten rakennettaisi turnaus skene tämän ympärille? Joka peli käytäisi kaiketi likimain kaavalla punaiset vastaan valkoiset? Saa olla melkoisen paljon variaatioita, erilaisia joukkoja, skenaarioita ja listoja noilla kahdella porukalla että peliä jaksaisi pelata useamminkin. En vain oikein jaksa uskoa että tästä saa tarpeeksi monipuolista settiä pidempiaikaiseksi peliksi.

Ei tässä nyt mitään laserpyssyjä tarvitsekaan keksiä, mutta jos nyt verrataan vaikka niihin muinaisiin roomalaisiin niin oli siellä minusta huomattavasti jännempiä tapahtumia, yksiköitä, sotia käytiin yhden sun toisenkin valtion kesken jne. Puhumattakaan jos lähdetään vertaamaan maailmansotiin esimerkiksi.

Mutta toki jos joku tässä sisällissodassa näkee potentiaalia ja tekee aiheesta pelin niin tulen mielelläni kokeilemaan. Ja jos se on hyvä niin nostan hattua ja jos sitä samaa peliä joku jaksaa vielä muutamankin vuoden päästä pelata niin syön sanani.

Mistähän sitä lähtisi vastaamaan Xenonille? Ensinnäkin joukkojen koulutustasosta pari huomiota. Kumpikin puoli oli parin vuoden ajan pitänyt "kodinturvajoukkoja" pystyssä. Kummallakin puolella oli siis harjoitelleet joukko-osastot vastakkain. Samaten Saksasta tuli suomalaisia, jotka olivat kouluttautuneet jääkäreiksi. Näillä oli jo rintamakokemusta ja nämä siis tulivat keväällä 1918 Suomeen. Vaikka suurin osa tästä joukosta menikin valkoisten puolelle, niin osa meni punaisten puolelle. Iso ero valkoisten hyväksi tuli johtoportaassa. Suomalaiset, jotka olivat palvelleet tsaarin armeijassa johtivat nyt valkoisten toimia. Lisäksi he saivat jääkäreiden johtoportaan.

Ulkomaalaisista joukoista: joitain venäläisiä joukko-osastoja oli auttamassa punaisia, mutta näillä ei ollut kunnolla taistelutahtoa ja ne kutsuttiinkin Venäjälle nopeasti auttamaan bolsevikkeja pitämään vallasta kiinni. Pohjanmaalla sijainneet varuskunnathan valkoiset olivat ensi töikseen riisuneet aseista. Valkoisten puolella oli vapaaehtoisia ruotsalaisia auttamassa, mutta virallisesti Ruotsi oli muuten puolueeton, paitsi että koittivat viedä Suomelta Ahvenanmaata lähes samoilla syillä kuin Venäjä nyt Krimiä. Se haaveilu loppui, kun Saksa lupautui valkoisten avuksi ja ilmoittivat samalla pitävänsä Ahvenanmaalla sotaharjoituksen. Kaikki ulkomaiden joukot oltaisiin ammuttu vihamielisinä tunkeilijoina. Tällöin Ruotsi veti joukkonsa pois saarilta.

Aseistus: vaikka käsiaseet ja tykistö olivat samanlaisia kummallakin puolella, niin iso ero tulee erikoisjoukoista. Punaisilla olli etunaan aikansa pelätyimpiä aseita: 2 tykkijunaa. Näistä sen verran, että vaikka liikkumatila olikin rajaittuina vain kiskoihin, niin sodan alkuvaiheessa nämä saivat liikkua vapaasti ja niitä käytettiin vastaiskuihin. Toinen tuhoutui Tampereen piirityksen yhteydessä ja toinen myytiin myöhemmin Puolaan. Lisäksi punaisilla oli joitain panssariautoja käytössä. (Näitä ei osattu hyödyntää) Joitain lentokoneita myös pörräsi taivaalla, kummallaki puolella.

Ja jos nyt joku on nukkunut siellä koulun historiatunnilla, niin lisätään, että alle puolen vuoden taistelujen jälkeen punaiset oli ajettu ulos Suomesta ja tahti jatkui rajan yli Karjalaan, jossa sitten tulikin pysähdys.

Sir T0inen kirjoitti:Mistähän sitä lähtisi vastaamaan Xenonille? Ensinnäkin joukkojen koulutustasosta pari huomiota. Kumpikin puoli oli parin vuoden ajan pitänyt "kodinturvajoukkoja" pystyssä. Kummallakin puolella oli siis harjoitelleet joukko-osastot vastakkain. Samaten Saksasta tuli suomalaisia, jotka olivat kouluttautuneet jääkäreiksi. Näillä oli jo rintamakokemusta ja nämä siis tulivat keväällä 1918 Suomeen. Vaikka suurin osa tästä joukosta menikin valkoisten puolelle, niin osa meni punaisten puolelle. Iso ero valkoisten hyväksi tuli johtoportaassa. Suomalaiset, jotka olivat palvelleet tsaarin armeijassa johtivat nyt valkoisten toimia. Lisäksi he saivat jääkäreiden johtoportaan.

En punaisista jääkäreistä tiedä/osaa mitään sanoa, mutta ainakin muutamia tsaarin armeijassa taistelleita taisteli myös punaisten puolella, ainakin kotikunnailtani peräisi ollut alikersantti nöönnöönönöö joka sitten kotiin palatessaan pistettiin tampereella johtamaan suurehkoa osastoa. Luonnollisesti edes sodan käynyt aliupseeri ei luonnostaan ole millään tavalla upseeritason tehtävien tasolla, joten ko. herra veti pikaisen poistumisen "viimeisenä hetkenä" järvenjäältä.

Sir T0inen kirjoitti: Ulkomaalaisista joukoista: joitain venäläisiä joukko-osastoja oli auttamassa punaisia, mutta näillä ei ollut kunnolla taistelutahtoa ja ne kutsuttiinkin Venäjälle nopeasti auttamaan bolsevikkeja pitämään vallasta kiinni.

Tästäkin varmaan jollain asiaan paneutuneemmalla täydennettävää, mutta lisättäkööt vielä kieliongelmat ja molemminpuolinen luottamuspula joukkojen välillä - noita kahta Tuure Lehen kirjassaan eniten syytti yhteistyön epäonnistumisesta.

Sir T0inen kirjoitti:Aseistus: vaikka käsiaseet ja tykistö olivat samanlaisia kummallakin puolella, niin iso ero tulee erikoisjoukoista. Punaisilla olli etunaan aikansa pelätyimpiä aseita: 2 tykkijunaa. Näistä sen verran, että vaikka liikkumatila olikin rajaittuina vain kiskoihin, niin sodan alkuvaiheessa nämä saivat liikkua vapaasti ja niitä käytettiin vastaiskuihin. Toinen tuhoutui Tampereen piirityksen yhteydessä ja toinen myytiin myöhemmin Puolaan. Lisäksi punaisilla oli joitain panssariautoja käytössä. (Näitä ei osattu hyödyntää) Joitain lentokoneita myös pörräsi taivaalla, kummallaki puolella.

Panssarijunista voisi kirjoittaa vaikka esseen, mutta tyydyn täydentämään vain lukuja - punaisilla oli käytössään huomattavasti suurempi panssarijuna-arsenaali, jo sodan aikana punaisilla valmistui 6 kokonaista panssarijunaa, (Panssarijunat nro:1-6, ensimmäinen valmistui helmikuun 1918 lopussa, viimeinen huhtikuussa),lisäksi yksi jäi keskeneräiseksi (panssarijuna nro:7) ja päätyi saksalaisten käsiin - näiden lisäksi punaisilla on ollut AINAKIN viisi improvisoitua ("tilapäistä") panssarijunaa sodan aikana. Kaikki -sekä tilapäiset että tehtävään rakennetut - panssarijunat olivat raskaasti aseistettuja, jokaisessa ollen yleensä vähintään yksi tykkivaunu joskin ainakin kaksi improvisoitua panssarijunaa oli valkoisten käsiin jäädessään varustettu vain konekiväärein, vartavasten rakennetuissa junissa niitä oli tätäkin enemmän (esim. Panssarijuna nro 1 oli varustettu useilla konekivääreillä ja tykeillä - lähteestä riippuen joko 75mm laivastokanuunalla ja 57mm tykillä, tai kahdella 57mm nordenfelt-kanuunalla ja kahdella 47mm Hotchkiss-tykillä, ja Panssarijuna nro 4 taas oli varustettu kahdella 75mm laivatykillä ja konekiväärein - lopuksi mainittakoot savon radalla toiminut Kouvolassa helmikuussa 1918 rakennettu improvisoitu panssarijuna, ilmeisesti aseistettu kahdella 75mm tykillä ja konekiväärein). Toisinsanoen varmistettuja omalähtöisiä panssarijunia oli punaisilla itsellään käytössään ainakin yksitoista, ja lisäksi on mahdollista että improvisoituja panssarijunia olisi ollut enemmänkin. Ja siinähän ei ollut kaikki:
Itänaapurin vallankumous heijastui meillekkin, ja bolsevikit lähettivät panssarijuniaan tukemaan maailmanvallankumousta myös tänne - ainakin kolme (tai kaksi - jotain epäilyjä on esitetty joiden mukaan Partisan olisi ollut voloi Kapitalism, mutta suoranaisen aukottomasti ei ole osoitettu kumpaankaan suuntaan) tehdasrakenteista venäläisperäistä panssarijunaa osallistui taisteluihin (Ukrainski Revolutsija, aseistuksena useita tykkejä, Voloi Kapitalism, kahdella pyörivällä tykkitornilla ja konekiväärein aseistettu ja (ilmeisesti) Partisan joka oli samanlainen kokoonpanoltaan kui voloi kapitalism) - näiden lisäksi useita improvisoituja venäläisperäisiä junia osallistui sotatoimiin, lähdekirja arvioi punaisten eduksi toimineiden panssarijunien kokonaismäärän olleen ainakin 20.
Lähde: "Panssarijunia Suomessa - Suomalaiset Panssarijunissa", Sillanmäki, Gummerus 2009. Myös http://www.jaegerplatoon.net/TRAINS1.htm kannattaa tutustua, erityisesti profiilipiirrokset selventävät junien kokoonpanoa.

Panssariautojen lukumäärä on myös hyvä arvuuttelun aihe - neljä punaisilta kaapattiin valkoisten toimesta, eli ainakin sen verran niitä on ainakin käytössä ollut. Lisättäkööt myös, että kyse ei ollut vain taidosta ja sen puutteesta, kyse oli myös siittä että maasto ja vuodenaika olivat panssariautolle varsin epäsuotuisia, minkä lisäksi autoja käytettiin liian hajautetusti.

Lentokoneissa oli juurikin tuo kokemuksen puute, joitakin satunnaispommituksia näillä ilmeisesti oli tehty, mutta kaiketi pääasiassa esikuntaupseerit lentelivät yhteyslentoja ja satunnainen ilmatiedustelu kävi katselemassa mistä nousee nuotionsavu ja mihin nakataan lisää murkulaa.

AnEdit: Typoja fiksattu

Xenon kirjoitti: No mielestäni se ei silti muuta sitä tosiasiaa että Suomen sisällissodassa oli ainoastaan kaksi osapuolta. [klip] Voisin näin mutulla asiasta suuremmin tietämättä veikata että molempien osapuolten varustus oli melko samankaltaista ja iso osa joukoista oli tavallisia kansalaisa joiden sotataidot ylipäätään olivat varmaan melko rajalliset.

Saanko kysyä, mitä historiallisia pelejä pelaat?

Vastaava asetelma on nimittäin lähestulkoon kaikissa historiallisissa peleissä. Silti esimerkiksi Amerikan sisällissota ja Englannin sisällissota ovat kirkkaasti suosituimpien historiallisten peliaiheiden listalla, vaikka niisä joukot hädintuskin erottaa univormusta (ylipäätään historiallisella puolella yleensä pelataan aikakautta eikä niinkään tiettyjä sääntöjä).

Historiallisen pelin mielenkiinto tulee historiasta. Sieltä löytyy lähes ehtymätön lähde taisteluita pelattavaksi, variaatio tehdään tilanteilla ja tavoitteilla, ei armeijalistoilla.

Vastaavasti mielikuvituspeleissä varioidaan joukkoja mutta hinkataan niitä sääntökirjan kolmea virallista "skenua" aina vaan uudestaan. Minusta sellainen pelaaminen on tosi tylsää.

(Unohdetaan tähän väliin "historialliset" turnauspelit, joissa viikingit tappelee faaraon armeijan kanssa atsteekkien odottaessa vuoroaan)

Edit: typo

Musta valtavan paljon mielenkiintoisempi aihe kotimaiseen peliin olisi Talvisota. Siihen on joukkoja saatavissa 15mm (flames, jos ne ny on 15mm) ja 28 millin skaalassa, ja peleihin on jo säännöt olemassa (flames, bolt action, chain of command muiden muassa). Jos haluaisi tehdä jotain figuja, niin mikään ei estä tekemästä jotain aiheeseen liittyviä yksiköitä lisää.

Eli voisi tehdä skenaario- tai kampanjakirjoja, joita voisi sitten pelata noilla säännöillä.

Talvisota kesi 105 kunnian päivää, ja siitä saisi vaikka millaisia tarinallisia kampanjoita eri kokoisiin kähinöihin. Ilmoittaudun heti pelitestaajaksi :)

Vaikka tosta aiheesta on hiljattain tehty lautapeli, ja on tullut sääntistä ja figuja, niin aihe on kaikkea muuta kuin loppuun kaluttu, vasta on raapastu pintaa.

Hauskaa miten tätä samaa puuroa on kierretty jo puolitoista vuotta tässä threadissa. Mitä jos aloitettaisiin uusi ketju jostain uudesta tärkeästä aiheesta kun tähän Kansalaissota / joukkorahoitushommaan on varmaan kaikki mielipiteensä sanoneet muutamaan otteeseen? ;)

Mazikainen kirjoitti:Mitä jos aloitettaisiin uusi ketju jostain uudesta tärkeästä aiheesta

Ideoita sitten tiskiin vaan. Osallistun mieluusti niiden alasampumiseen...

Eipäs päästetäkään hedelmällistä ketjua kuolemaan. Foorumeilta spotattua:

Scheltrum will be at Salute on STAND TJ23 this year and have some new releases to tempt your fancy:

Cossacks in greatcoats
Finnish Guard
Ukrainian Blue Strelitz Rifles & Support
Militia HMG
Ragged Revolutionaries

"Interwar"-otsikon alta tämä löytyi joten ehkä jotain sisällissota-aiheista asiaan voisi sisältyä. Skaalaakaan ei vaivauduttu mainitsemaan. Kakskasia ne enimmäkseen ovat tehneet, mutta jokunen 15-linja on seassa joten tiedä tuota. Firman omilla sivuilla mainostetaan tuoreimpana uutisena vuoden 2012 Salutea eli sieltä ei paljon vinkkiä irtoa. Ehkäpä vain odotamme lauantaita.

Jaa, vihdoinkin kuveja, Carronade-showsta Falkirkista.

kasakoita
ukrainalaisia
vallankumouksellisia
päättömiä suomalaisia
sotavaunu

albumilinkki

Ei tämä nyt ihan täyttä timanttia näytä olevan skulptinsa puolesta, mutta kenties silti käyttistä johonkin tarkoitukseen. Pidetään mielessä.