Sir T0inen kirjoitti:Mistähän sitä lähtisi vastaamaan Xenonille? Ensinnäkin joukkojen koulutustasosta pari huomiota. Kumpikin puoli oli parin vuoden ajan pitänyt "kodinturvajoukkoja" pystyssä. Kummallakin puolella oli siis harjoitelleet joukko-osastot vastakkain. Samaten Saksasta tuli suomalaisia, jotka olivat kouluttautuneet jääkäreiksi. Näillä oli jo rintamakokemusta ja nämä siis tulivat keväällä 1918 Suomeen. Vaikka suurin osa tästä joukosta menikin valkoisten puolelle, niin osa meni punaisten puolelle. Iso ero valkoisten hyväksi tuli johtoportaassa. Suomalaiset, jotka olivat palvelleet tsaarin armeijassa johtivat nyt valkoisten toimia. Lisäksi he saivat jääkäreiden johtoportaan.
En punaisista jääkäreistä tiedä/osaa mitään sanoa, mutta ainakin muutamia tsaarin armeijassa taistelleita taisteli myös punaisten puolella, ainakin kotikunnailtani peräisi ollut alikersantti nöönnöönönöö joka sitten kotiin palatessaan pistettiin tampereella johtamaan suurehkoa osastoa. Luonnollisesti edes sodan käynyt aliupseeri ei luonnostaan ole millään tavalla upseeritason tehtävien tasolla, joten ko. herra veti pikaisen poistumisen "viimeisenä hetkenä" järvenjäältä.
Sir T0inen kirjoitti:
Ulkomaalaisista joukoista: joitain venäläisiä joukko-osastoja oli auttamassa punaisia, mutta näillä ei ollut kunnolla taistelutahtoa ja ne kutsuttiinkin Venäjälle nopeasti auttamaan bolsevikkeja pitämään vallasta kiinni.
Tästäkin varmaan jollain asiaan paneutuneemmalla täydennettävää, mutta lisättäkööt vielä kieliongelmat ja molemminpuolinen luottamuspula joukkojen välillä - noita kahta Tuure Lehen kirjassaan eniten syytti yhteistyön epäonnistumisesta.
Sir T0inen kirjoitti:Aseistus: vaikka käsiaseet ja tykistö olivat samanlaisia kummallakin puolella, niin iso ero tulee erikoisjoukoista. Punaisilla olli etunaan aikansa pelätyimpiä aseita: 2 tykkijunaa. Näistä sen verran, että vaikka liikkumatila olikin rajaittuina vain kiskoihin, niin sodan alkuvaiheessa nämä saivat liikkua vapaasti ja niitä käytettiin vastaiskuihin. Toinen tuhoutui Tampereen piirityksen yhteydessä ja toinen myytiin myöhemmin Puolaan. Lisäksi punaisilla oli joitain panssariautoja käytössä. (Näitä ei osattu hyödyntää) Joitain lentokoneita myös pörräsi taivaalla, kummallaki puolella.
Panssarijunista voisi kirjoittaa vaikka esseen, mutta tyydyn täydentämään vain lukuja - punaisilla oli käytössään huomattavasti suurempi panssarijuna-arsenaali, jo sodan aikana punaisilla valmistui 6 kokonaista panssarijunaa, (Panssarijunat nro:1-6, ensimmäinen valmistui helmikuun 1918 lopussa, viimeinen huhtikuussa),lisäksi yksi jäi keskeneräiseksi (panssarijuna nro:7) ja päätyi saksalaisten käsiin - näiden lisäksi punaisilla on ollut
AINAKIN viisi improvisoitua ("tilapäistä") panssarijunaa sodan aikana. Kaikki -sekä tilapäiset että tehtävään rakennetut - panssarijunat olivat raskaasti aseistettuja, jokaisessa ollen yleensä vähintään yksi tykkivaunu joskin ainakin kaksi improvisoitua panssarijunaa oli valkoisten käsiin jäädessään varustettu vain konekiväärein, vartavasten rakennetuissa junissa niitä oli tätäkin enemmän
(esim. Panssarijuna nro 1 oli varustettu useilla konekivääreillä ja tykeillä - lähteestä riippuen joko 75mm laivastokanuunalla ja 57mm tykillä, tai kahdella 57mm nordenfelt-kanuunalla ja kahdella 47mm Hotchkiss-tykillä, ja Panssarijuna nro 4 taas oli varustettu kahdella 75mm laivatykillä ja konekiväärein - lopuksi mainittakoot savon radalla toiminut Kouvolassa helmikuussa 1918 rakennettu improvisoitu panssarijuna, ilmeisesti aseistettu kahdella 75mm tykillä ja konekiväärein). Toisinsanoen varmistettuja omalähtöisiä panssarijunia oli punaisilla itsellään käytössään ainakin yksitoista, ja lisäksi on mahdollista että improvisoituja panssarijunia olisi ollut enemmänkin. Ja siinähän ei ollut kaikki:
Itänaapurin vallankumous heijastui meillekkin, ja bolsevikit lähettivät panssarijuniaan tukemaan maailmanvallankumousta myös tänne - ainakin kolme (tai kaksi - jotain epäilyjä on esitetty joiden mukaan Partisan olisi ollut voloi Kapitalism, mutta suoranaisen aukottomasti ei ole osoitettu kumpaankaan suuntaan) tehdasrakenteista venäläisperäistä panssarijunaa osallistui taisteluihin (
Ukrainski Revolutsija, aseistuksena useita tykkejä,
Voloi Kapitalism, kahdella pyörivällä tykkitornilla ja konekiväärein aseistettu ja (ilmeisesti)
Partisan joka oli samanlainen kokoonpanoltaan kui voloi kapitalism) - näiden lisäksi useita improvisoituja venäläisperäisiä junia osallistui sotatoimiin, lähdekirja arvioi punaisten eduksi toimineiden panssarijunien kokonaismäärän olleen ainakin 20.
Lähde:
"Panssarijunia Suomessa - Suomalaiset Panssarijunissa", Sillanmäki, Gummerus 2009. Myös
http://www.jaegerplatoon.net/TRAINS1.htm kannattaa tutustua, erityisesti profiilipiirrokset selventävät junien kokoonpanoa.
Panssariautojen lukumäärä on myös hyvä arvuuttelun aihe - neljä punaisilta kaapattiin valkoisten toimesta, eli ainakin sen verran niitä on ainakin käytössä ollut. Lisättäkööt myös, että kyse ei ollut vain taidosta ja sen puutteesta, kyse oli myös siittä että maasto ja vuodenaika olivat panssariautolle varsin epäsuotuisia, minkä lisäksi autoja käytettiin liian hajautetusti.
Lentokoneissa oli juurikin tuo kokemuksen puute, joitakin satunnaispommituksia näillä ilmeisesti oli tehty, mutta kaiketi pääasiassa esikuntaupseerit lentelivät yhteyslentoja ja satunnainen ilmatiedustelu kävi katselemassa mistä nousee nuotionsavu ja mihin nakataan lisää murkulaa.
AnEdit: Typoja fiksattu