Sotavasara.net

Ei kai tässä harrastuksessa ole mitään hävettävää. Jotkut ymmärtävät, jotkut eivät ymmärrä mistä on kyse. Ne jotka alkavat haukua sinua "leluilla leikkimisellä" niin ne eivät ymmärrä harrastuksen päälle hevon humppaakaan, so what elämä jatkuu ja kummatkin voitte olla iloisia.

Leikkiä, peliä, taidetta... whatever. Totuushan on se, että silloin, kun ihminen lakkaa leikkimästä, hän on menettänyt elämän halunsa. Siis tekemästä jotain muuta kuin hyödyllistä. Ihminen pyrkii aina "leikkimään", kun sen perustarpeet on tyydytetty. Leikillä voidaan tarkoittaa niin monia asioita.

Mitä vähemmän tarvetta hengissä säilymiseen, sitä enemmän tarvetta leikkimiseen:)

Henri kirjoitti:Sotakin on leikkiä tuollaisella logiikalla. Isot miehet leikkivät panssarivaunuilla ja muilla leluilla sotaleikkiä.

Toi on kyllä totta. Miehet pitävät "metsästysleikeistä" ja elämästä "rajalla". Silloin, kun kuolema on lähellä, tuntuu elämäkin merkittävämmältä. Sad but true. Kannattaa lukea kirja "Ihmisyys", jos aihe kiinnostaa.

En häpeä tätä antoisaa harrastusta, vaikka tosin en sitä kuulutakkaan ympäri maailmaa, mutta jos joku kysyy niin vastaan myöntävästi.

Tuohon "leikkimistä vai pelaamista" juttuun voisin sanoa, että eikö se ole aika nakki homma, kun peli on board game eli pöytäpeli, niin eikö se tee Warhammereista peliä :P. Toki voitte vääntää siitä omaa mielipidettänne vaikka maailman tappiin saakka, mutta jos peli luetellaan lautapeliksi niin kyllä se silloin on yleisesti pelaamista.

Tapsa kirjoitti:Otetaan vaikka legot. Itse olen "leikkinyt" niillä vaikka kuinka vanhaksi ja pitänyt niistä valtaisan paljon. [OT] Hmm. Olikohan tuota järkeä paljastaa yleisellä nettisivulla? [/OT] Sakkinappuloistakin ja varsinkin sakin pelaamisesta pidän myös. Kysynkin nyt: eivätkö warhammerit ole nerokas sekoitus näitä molempia? Harrastukseen sisältyy niin strategista arvioimista, kuten sakissa, kuin hauskuuttakin, kuten legoissa ja muissa "leluissa".
Warhammerit ovat aikuisten - tai teinien - leluja, joilla leikitään aikuisten leikkejä. Minusta on hienoa, että varttuneemmatkin voivat kuluttaa häpeämättä aikaansa tällaisten asioiden parissa.

Tuo oli kyllä ihan totta. Siis se että Warhammerit ovat aikuisten tai teinien leluja. Mutta säännöt kohoavat hieman normaali leikkien perus tasoa ylemmäksi. Otetaan nyt esimerkiksi lasten sotaleikki jonka säännöt menevät suunnilleen näin "kun suhun osuu, sä joudut laskemaan kymmennen ja saat jatkaa..." ja warhammerissa sinä vaan heität noppaa siihen että osutko ja haavoitatko *loputonta selostusta siitä kuinka lastenleikit ja warhammerit liittyvät toisiinsa*. No joo, itse olen sitä mieltä että lasten lelut eivät kovinkaan paljon eroa warhammereista. Vain säännöt ovat monimutkaisemmat. Mutta se nyt on vaan minun mielipiteeni.

No, en häpeä olla friikki! No ei, en ajattele noin, tämä on vain harrastus muiden joukossa, joten mitä tätä nyt turhaan häpeämään! Ja hauskaa on myös harrastuksen parissa!

Tapsa kirjoitti:Otetaan vaikka legot. Itse olen "leikkinyt" niillä vaikka kuinka vanhaksi ja pitänyt niistä valtaisan paljon.

[OT]Ja tuota ei kannattanut paljastaa netissä. No ei vaiskaan. itsekin leikin legoilla harva se päivä. Nykyään on kyllä jäänyt vähemmälle, mutta silti.[OT/]

Itse asiassa figuilu voisi tietyssä mielessä ollakin hävettävää toimintaa.

!!Lue vielä eteenpäin ennen kuin räjäytät pääsi!!

Nimittäin figuilua voi mielestäni harrastaa myös väärin. Juuri näitä kamalia raharikkaita (lue: isin/äitin rahoilla eläviä) teinejä jotka eivät oikeastaan hanki figuja mistään paremmasta syystä kuin se, että ne ovat kivan näköisiä/niitä on pakko omistaa (eräänlainen kulutusyhteiskunnan huipentuma). Sitten kun nämä ovat hankkineet ~300? arvosta figuja ja ehkä sutineet pari kappaletta todella karmiviksi, innostus lopahtaa ja figut unohtuvat jonnekin kaapin perukoille. Tästä ei oikeastaan pidä syyttää näitä teinejä, vaan vanhempia jotka mahdollistavat tämän. Häpeäkseni joudun myöntämään, että itsellenikin on meinannut käydä näin (tosin omia rahojani käytin), mutta nykyään olen kohtalaisen aktiivinen harrastaja.
Tosin onneksi tällaiset harrastajat ovat kaiketikin aika harvassa.

Jees, ikää 22 ja ekat figut ja maalit ostin joskus yli 10 vuotta sitten. Ensimmäiset maalatut äijätkin jostain HeroQuestin ajoilta =) Ei tätä voi häpee enää mutta en kyllä yläasteella olis kailottanu kaikille että minäpä leikin rautaäijillä ;-)

Eraphion kirjoitti:Jos nyt tarkkoja ollaan niin carbon on hiili =) Hiilikuidulle oli joku pidempi sana..

Njoo, jos tarkkoja ollaan. Mutta tuskin se shinai silti on tehty hiilestä.

Miten moni muuten tekee maastoa itse? Onko se yhtä hävettävää kuin itse pelailu ja örkkien varpaankynsien maalailu?

ei, ja väärä harrastus jos häpeet tätä. Maaston teko in ihan hauskaa, helppoa eikä niin "naurettavaa"

Enpä tiiä. Tosin kyl mä vähän en diggaa paperil ja saksil pelaamisesta.
Mutta tiimariin en mene. Se on yksi ja varma asia. Sinne en minä senttän kehtaa mennä.

Ei itelle ole juuri tapahtunut että joku olisi dissannut Warhammerin pelaamisesta, vaikka lähipiirissäni useampi tietää siitä. Tosiaan aloitin hammerien pelaamisen vasta lukiossa. Kun ylä-asteessa pelasin aktiivisesti MtG-tä porukassa näkyvällä paikalla välitunneilla tuli kyllä sitä sun tätä kuultua, esim. luokan bimboblondi kysyi mistä niitä edes saa, ja vastauksen jälkeen tuli kommentti tyyliin "miten v***ssa voi olla olemassa kauppa jollekin noin turhalle?"

Toisaalta palaute hammereista on ollut suhteellisen positiivista - ulkopuoliset on tullu ihailemaan figuja y.m.

Eipä tässä kauheasti häpeiltyä ole tullut.
Pari kertaa joku on kysellyt vähän tarkemmin ja kuultuaan mistä on kyse, on vaikuttanut peräti innostuneelta.

Tapsa kirjoitti:Kysynkin nyt: eivätkö warhammerit ole nerokas sekoitus näitä molempia? Harrastukseen sisältyy niin strategista arvioimista, kuten sakissa, kuin hauskuuttakin, kuten legoissa ja muissa "leluissa".

No näinhän se on. Paitsi silti warhammereissa on myös vahvana perustana tuuri. Strategiaa ei tarvita välttämättä ollenkaan, luottaa vain tuuriinsa.

Nobody kirjoitti: No näinhän se on. Paitsi silti warhammereissa on myös vahvana perustana tuuri. Strategiaa ei tarvita välttämättä ollenkaan, luottaa vain tuuriinsa.

Se taas tuo sitä taktisuutta tavallaan sekin... Riskeeraako toivomalla yli keskimääräistä noppatulosta, vai pelaako varman päälle eikä odota edes keskimääräistä?

Cython kirjoitti:Pari kertaa joku on kysellyt vähän tarkemmin ja kuultuaan mistä on kyse, on vaikuttanut peräti innostuneelta.

Aluksi se on näin sitten kun yhä suurempi joukko on harrastusta vastaan niin sitten "dissaus" alkaa ja sitten yritetään vakuuttaa että ei pidetä jääkiekosta vaan pikku ukoista jotka muut laskevat leluiksi (no on ne leluja mitä muutakaan ne ois )

Ei sitä pidä hävetä.. omalla luokallani 75% pojista pelaa 40Kta ja Fabaa, sekä naapuriluokiltakin melko moni... onhan niitä naurajiakin, mutta pelaajia on jo sen verran paljon, että ei ne enä uskalla tulla aukomaan meidän pikku-ukoista.

Nurgle Master kirjoitti:Mutta tiimariin en mene. Se on yksi ja varma asia. Sinne en minä senttän kehtaa mennä.

Hah, tiimarista saa yhtä ja toista halpaa hyödyllistä kamaa Esim. koktailtikkuja, kaikenmaailman palloja ja metallilankoja sunmuita konffaukseen. Kaikenlisäksi halvalla.

Olen samaa mieltä. Koko kaupan saa tyhjäksi 5€ setelillä . Mutta kyllä sieltä saa kaikkea hyödyllistä konffaukseen, itse on ainakin joskus tullut ostettua.