Sotavasara.net

"Ruusunen, Ruusunen, pistää pikku piikkinen"- sanoi Purppura Juurikuolema ponia hirttäessään.

...Samaan aikaan viiden muun ponin syödessä Purppuran Juurikuoleman jokaista sukulaista linnan takapihalla.

...vaan silloin kemiallinen puolustus alkoi toimia ja biologian tunnilla nukkuneet ponit alkoivat kieriskellä tuskissaan. Samalla Raivo Kakkara huusi:
"Kasvimyrkky, ystävämme, hevon maksan hoiti.
Koita tätä, paksukallo, paraneeko vointi!"
ja hukutti ponit napalmiin.

Kauhean väkivaltaiseksi meni tarina. Hylätty! Mutta hauska riimi.

ei verta kuitenkaan tarinassa ilmennyt :D onko tuleeks tästä sit kiertoilmauksia vilisevä, mielikuvilla, sanaleikeillä yms leikkivä tarinakisa joissa todellinen juttu paljastuu itse tekstin takaa? :D
ihan ku täällä taso riittäis moiseen...

Jaa että väkivallaton tarina. Siis kuten jo sanottiin, niin nythän puhutaan pääosin 40k:hon tai fabaan sijoittuvista tarinoista. Mutta joo olishan se oma haasteensa, mutta silti vähän meh. Voihan sen tarinan heittää halinalleiluksi, mutta kyllä se jonkinlainen fiilis 40k:hon pitäisi silti jäädä. Esmes tuo Snowtroopperin idea tarinasta jossa tappelu tapahtuu off-screen olisi todella hyvä idea, ja menisi ainakin haasteen kirjaimen mukaan, vaikka nyt ei täysin säännön henkeä noudata.

Joo, no se idea oli tosiaan (saatan tämän kisan ulkopuolelle kirjoittaakin) pari dialogia; ensimmäisessä Kaartin sotaherra ja marsu-upseeri puhelevat, ja sitten seuraa "taistelun jälkeen" puhelu, luonnollisesti marsujen rapatessa on roiskunut, tai hahmojen taustaakin piti jonnin verran avata.

Mutta onko se väkivaltaa, jos kirjoittaa "arkinen päivä Imperiumissa" tarinan, ja holovisiosta näkyy tai voxcasterista kuuluu sotauutisia joita ei kuvata? Korkeintaan kommentoidaan tyyliin "Holosta alkoi uutislähetys. Melkeinpä pelkkää kerettiläisten uusinta mustaa ristiretkeähän ne olivat. Imperiumi näytti etenevän vastustamattomasti kohti Käpälämäkeä, ainakin päätellen siitä, että uutisissa mainitut voittoisien taisteuiden planeetat olivat päivä päivältä kauempana Cadiasta: Horst mietti, että jos kerran sektorikomentajan suulla kerrottiin, että tilanne näyttää tosi pahalta, sen täytyi todella olla sitä. No, se tietäisi ainakin lisää tilauksia tehtaalle, ja vuorolisien kanssa siitä tulisi mukava lisätienesti. Toiselta kanavalta oli kuitenkin alkamassa Verimalja-ottelu, joten Horst napsautti kaukosäädintä."

Snowtrooper kirjoitti:Mutta onko se väkivaltaa, jos kirjoittaa "arkinen päivä Imperiumissa" tarinan, ja holovisiosta näkyy tai voxcasterista kuuluu sotauutisia joita ei kuvata? Korkeintaan kommentoidaan tyyliin "Holosta alkoi uutislähetys. Melkeinpä pelkkää kerettiläisten uusinta mustaa ristiretkeähän ne olivat. Imperiumi näytti etenevän vastustamattomasti kohti Käpälämäkeä, ainakin päätellen siitä, että uutisissa mainitut voittoisien taisteuiden planeetat olivat päivä päivältä kauempana Cadiasta: Horst mietti, että jos kerran sektorikomentajan suulla kerrottiin, että tilanne näyttää tosi pahalta, sen täytyi todella olla sitä. "

Tuohan kuulostaa hyvältä. Jos tota haluaa vähän vielä ryydittää, niin kannattaa käyttää voimasanoja, kuten Kehvatsu ja Voe Mavonsilimät, joulukuun ja Toljanterin kunniaksi.

"Lictor nousi pinkeästi viemäriaukosta ja Dreo näki elämänsä filminauhan vilahtavan silmissään. Ponnettomasti hän nosti kätensä suojakseen, mutta iskyn sijasta otus tarrasikin häneen. Silloin Dreo huomasi lictorissa jotain outoa. Sen silmät eivät olleet samanlaiset kekäleet kuin opetusvideoissa, vaan suorastaan hellyyttävät koiranpennun mulkosilmät. Raajat eivät olleet leikkaavia teriä vaan taipuisat tarttumakoukut. Lisäksi otus kehräsi. Se halasi häntä! Alkujärkytyksestä toivuttuaan Dreo tutustui olentoon tarkemmin. Hän naamio lictorin ihmismutantiksi ja sitten mentiin alamaailmaan kaljalle. Lictor sai biomassaa ja Dreo uuden ystävän."

Morze kirjoitti:"Lictor nousi pinkeästi viemäriaukosta ja Dreo näki elämänsä filminauhan vilahtavan silmissään. Ponnettomasti hän nosti kätensä suojakseen, mutta iskyn sijasta otus tarrasikin häneen. Silloin Dreo huomasi lictorissa jotain outoa. Sen silmät eivät olleet samanlaiset kekäleet kuin opetusvideoissa, vaan suorastaan hellyyttävät koiranpennun mulkosilmät. Raajat eivät olleet leikkaavia teriä vaan taipuisat tarttumakoukut. Lisäksi otus kehräsi. Se halasi häntä! Alkujärkytyksestä toivuttuaan Dreo tutustui olentoon tarkemmin. Hän naamio lictorin ihmismutantiksi ja sitten mentiin alamaailmaan kaljalle. Lictor sai biomassaa ja Dreo uuden ystävän."

päivän paras :D

Hetki ... mun tarinassa ei tule olemaan yhtään fragia, ei verta, eikä muutakaan vastaavaa. Eli varma voitto :D

Huhheijakkaa että menikin penkin alle proseminaariesitys.. Ohjaajan ensimmäinen kommentti oli "Toivottavasti olette tutustuneet työhön etukäteen" (viitaten siihen ettei esityksestäni saanut mitään selvää). Kai pieni univaje ja puutteellinen valmistautuminen esitykseen (kaikki aika meni kirjoituksen viimeistelyyn) tekivät tehtävänsä. Nyt, paitsi että olen rättiväsynyt ja puhki niin joudun lisäksi uhraamaan osan lomastani työn täydentämiselle. Mutta se on kai uhraus mikä on vain tehtävä työn hyväksi.

Half-breed kirjoitti:Jaa että väkivallaton tarina. Siis kuten jo sanottiin, niin nythän puhutaan pääosin 40k:hon tai fabaan sijoittuvista tarinoista. Mutta joo olishan se oma haasteensa, mutta silti vähän meh. Voihan sen tarinan heittää halinalleiluksi, mutta kyllä se jonkinlainen fiilis 40k:hon pitäisi silti jäädä. Esmes tuo Snowtroopperin idea tarinasta jossa tappelu tapahtuu off-screen olisi todella hyvä idea, ja menisi ainakin haasteen kirjaimen mukaan, vaikka nyt ei täysin säännön henkeä noudata.

Tarinan hyvyys ei korrelloi millaan tavalla väkivallan, tai oikeastaan minkään muunkaan itsetarkoituksellisen motiivin kanssa. :p Väkivallalla, kuten kaikella muullakin, pitää olla funktio, jotta se olisi kiinnostavaa. Random örkkiraidi tarinassa vain sen takia, että henkilöt pääsevät lahtaamaan morsoja on kivaa känni-D&D:ssä, mutta ei oikeasti tarinassa jonka olisi tarkoitus olla kiinnostava. Pari vuotta takaperin voitin tämän kisan tarinalla joka kertoi bretonnialaisests ritarista joka kuoli sukupuolitautiin - ja tarinan ainoa taistelu oli täysin symbolinen. Tämä siis yhdeksän muun tarinan seasta joissa mariinit ja kilpikonnat murhasivat raivolla toisiaan. Pointti on vain siinä, kuinka tarinan kertoo.

pöh, hyvä tarina vaatii, irti leikattuja raajoja, räjähtäviä massoja, verisadetta taivaalta, kalloröykkiöitä, ulvovia moottorisahamiekkoja, karjuvia örkkejä, liekinheittimiä, kirveitä, voimanyrkkejä, tönkköjä repliikkejä, pakollisen alastonkohtauksen, masturboivia karhuja, oksentavia sammakoita, röykkiöittäin ruumiita ja lopuksi viellä iltanuotion ympärillä turinointia ja mässäilyä.

edit: niin ja maailmoja tuhoavat superkoneet ja planeettojen räjähdyksetki on ihan jees...jos muita tuomiopäivän koneita ei löydy...

Unohdit kiintiömustan! Ja uhrautuvan kaverin! Lisäksi sen ilmiselvän tyypin on oltava petturi.

Ei saa unohtaa kömpelöä romanssia, ja kaikki on tietenkin tehtävä vakavalla naamalla.

Ei hitto kun sain paljon ideoita tarinaan, tänks.

Gilaelin kirjoitti:

Half-breed kirjoitti:Jaa että väkivallaton tarina. Siis kuten jo sanottiin, niin nythän puhutaan pääosin 40k:hon tai fabaan sijoittuvista tarinoista. Mutta joo olishan se oma haasteensa, mutta silti vähän meh. Voihan sen tarinan heittää halinalleiluksi, mutta kyllä se jonkinlainen fiilis 40k:hon pitäisi silti jäädä. Esmes tuo Snowtroopperin idea tarinasta jossa tappelu tapahtuu off-screen olisi todella hyvä idea, ja menisi ainakin haasteen kirjaimen mukaan, vaikka nyt ei täysin säännön henkeä noudata.

Tarinan hyvyys ei korrelloi millaan tavalla väkivallan, tai oikeastaan minkään muunkaan itsetarkoituksellisen motiivin kanssa. :p Väkivallalla, kuten kaikella muullakin, pitää olla funktio, jotta se olisi kiinnostavaa. Random örkkiraidi tarinassa vain sen takia, että henkilöt pääsevät lahtaamaan morsoja on kivaa känni-D&D:ssä, mutta ei oikeasti tarinassa jonka olisi tarkoitus olla kiinnostava. Pari vuotta takaperin voitin tämän kisan tarinalla joka kertoi bretonnialaisests ritarista joka kuoli sukupuolitautiin - ja tarinan ainoa taistelu oli täysin symbolinen. Tämä siis yhdeksän muun tarinan seasta joissa mariinit ja kilpikonnat murhasivat raivolla toisiaan. Pointti on vain siinä, kuinka tarinan kertoo.

No en minä edelleenkään sano, että kyseessä pitäisi olla Örkit vs mariinit goreshow. Siinä tarinassa ei vain ole sitä 40k fiilistä jos se kertoo tasa-arvo planeetalla elävistä halinalleista, jotka on kaikille kivoja ja halivat kaikkia. Kyllä siinä tarinassa pitää olla se pelin fiilis mukana, tai sitten se ei ole siihen pelin maailmaan sijoittuva tarina. Siis en minä kiellä väkivallattoman tarinan tekemistä. Kyllähän sitä voi tarinan tehdä Empiren maajussin päivästä pellolla, mutta jos jättää kaikki jutut väliin missä maajussi näkee sotilaiden partioivan Beastmanien varalta, tai sitten jantteri näkee jossain vilaukselta ikävän mörön tai kaaoksen valtaaman puun, tai jos maajussi ei elä feodaaliyhteiskunnassa niin se faban fiilis ei vain ole siinä tarinassa mukana.

Ootsä Halffis liittyny johonki lahkoon, sun jutut tällä foorumilla kun tuntuu aina vaan keskittyvän jonkun fiiliksen tai sielun puuttumiseen tai menettämiseen?

I Ride in a Dragon kirjoitti:Ootsä Halffis liittyny johonki lahkoon, sun jutut tällä foorumilla kun tuntuu aina vaan keskittyvän jonkun fiiliksen tai sielun puuttumiseen tai menettämiseen?

Puhut kuin sieluton ihminen! Liity välittömästi Hattivattien ritareihin ja saatat vielä lunastaa paikkasi Suuren Seitsenhelttaisen pitopöydässä Vaar Hothotin jälkeen, etkä joudu Ikrin autioille lumi- ja tuliaavikoille viettämään ikuisuuttasi!