Sotavasara.net

jupu_mies kirjoitti:Niin mutta ilman warlordia

Nojoo, mutta yleensä (lue: aina) ne on sen kenraalin LDn alla.

jupu_mies kirjoitti:Niin mutta ilman warlordia

No niin mutta niin mutta...

Ei warlordin puuttumisesta mitään puhuttu. Kannattaa varmaan mainita tommoset pikkujutut niissä viestissään eikä pitää niitä selviönä. Slavet kun yleensä tuppaa olemaan kenun kantamalla justiinsa ton LD10:n takia..

Itse ainakin käytän grey seeriä joka on tehokkaampi mutta 1 huonompi ld. Niin eli vain ld 9 minun normaali tapauksesas :P

"Toimivin taktiikka"- aiheesta piirileikkiin "lolloin taktiikka". Ja kaikki tämä vain muutamassa käyttäjässä!

IRIADedit: Otetaan vaikka osaa. Suurhaltioillani käyttämän taktiikan olen nimennyt "tulvaksi" ja se perustuu vastustajan ajamiseen ahtaalle pääasiassa erilaisten valintojen suhteen, aivan kuin iso tulva ajaisi häntä nurkkaan koko ajan. Geneerisen kuuloista, eikö totta?

Tyyli/taktiikka Suurhaltioillani on hyvin reagoiva, ja se perustuu lähinnä siihen että yritän saada vastustajan lose-lose tilanteeseen. Tällaisia ovat esimerkiksi tilanne, jossa speariboksi swordmasterit flankkivartioina seisoskelevat vastustajan blokin edessä samalla kun ammun kyseistä lootaa paskaksi. En itse kauhean usein tykkää ottaa aloitetta muuten kuin dragonilla. Mielestäni siihen sisältyy usein liikaa riskejä, ja minä pidän Korkeahaltioilla reagoivan tyylin lisäksi myös riskittömästä pelaamisesta. Tästä syystä lasken usein depon aikana todennäköisyyksiä päässäni tilanteille, joita voin kuvitella kehittyvän pelissä. Tätä auttaa vastustajan yksiköiden ja niiden sijaintien näkeminen.

Yritän pitää kiinni tyylistä ja tuosta tilanteiden kautta tulevasta niskaotteesta koko pelin ajan. Pakotan vastustajaa niiden avulla valinnoissaan ahtaamalle. Vähiä järkeviä valintoja erilaisissa tilanteissa omaavaa pelaajaa on helpompi lukea ja hänen tekojaan on helpompi ennakoida. Näin pystyn paremmin reagoimaan taas valmiiksi tuleviin tilanteisiin pakottaen häntä koko ajan vaikeampiin tilanteisiin. Lopuksi pyrin antamaan "armoniskun" vastapuolen suurimpaan kiintopisteeseen (esim. se kovin blokki, viimeinen yksikkö joka näyttää olevan kohtalaisen kuivilla, vastapuolen lohari jonka harteille on uskottu loppupelin pelastaminen) jonka murtumiselle on eniten negatiivista vaikutusta vastustajan suunnitelmaan tai sen pelastamiseen. Tämän jälkeen vastustajan nouseminen on kohtalaisen vaikeaa, ja tulos on melkein väistämättä selvä.

Taktiikkaan kuuluu vahvasti erilaisten häröilijöitten (skirmarit, scoutit) tai erilaisten arvaamattomien faktorien (loitsijat, mahdollisia kenkkuiluesineitä omaavat napit) eliminoiminen mahdollisimman varhain. Olen vahvasti vakuuttunut että voittaminen on helpointa silloin kun se on mahdollisimman varmaa.

Listani tai pelityylini ei sovellu hyvin tilanteisiin, jossa vastapuolen armeija on vähintään yhtä staattinen ja joudun ottamaan itse aloitteita ja mahdollisia riskejä.

Toivottavasti herätti edes jossain ajatuksia.

IRIADedit2: Delffeillä pelaan/pidän mielekkäänä sitten paljon aggressiivisempaa pelaamista, mutta niillä listani onkin enemmän siihen toimiva (paljon fastia, lentäjiä ja nopeita, iskukykyisiä yksiköitä). Suurhaltioilla tällaiseen taktiikkaan soveltuvaa listaan on mielestäni melko vaikea kasata.

Toimiva kääpiötaktiikka: pistä kaikki yhteen kulmaan ampumaan!

Ja tässä toinen:
Aseta kentälle unitit riviin, joka toine blokki ampujia ja joka toinen sotilaita. Väleihin tai kulmiin sotakoneita. Jos vihu hyökkää pyssyihi, vieressä oleva (tai olevat!) sotilasunitit tulee sivuun, ja päinvastoin. Toimii joskus, riippuu vihusta.

Skarsnik96 kirjoitti:Toimiva kääpiötaktiikka: pistä kaikki yhteen kulmaan ampumaan!

Huono taktiikka, vastustaja ei tarvitse kuin yhden stone throwerin tai vastaavan niin se voi niitata vajaa 15 käpsää kerralla. Ja huonolla tuurilla jos vastustaja pääsee eturivin käpsien kanssa klosikseen, muut kääpiöt ovat motissa siinä takana, joten ne eivät näe jolloin eivät voi ampua...

Etkö ole aapo kuullut gunline nurkassa systeemistä? Perkeleen ärsyttävä.

Aapo95 kirjoitti:

Skarsnik96 kirjoitti:Toimiva kääpiötaktiikka: pistä kaikki yhteen kulmaan ampumaan!

Huono taktiikka, vastustaja ei tarvitse kuin yhden stone throwerin tai vastaavan niin se voi niitata vajaa 15 käpsää kerralla.

No se ensimmäi gunlinenurkkausjuttu oli ny iha läppä vaan. Pari kertaa oon kokeillu sitä, muttei se oikke toiminu.

Vähän viisastuttuanit, tälläistä:
Welffeillä ammu,ammu ja ammu vielä kovempaa. Lopulta dryadeilla tai jollain muulla kimpuun ja murretaan vastustaja kokonaan.

Sitte vielä tälläinen:
Raskasta työtä tekemään joku n. 20 napin ryhmä. Ryhmän kuoltua kimppuun jollain pienimmillä ryhmillä. Tietysti ammuntaa siihen väliin.

Mistä muualta näitä taktiikoita muuten lötää kuin sotusta?

welfi kirjoitti:Mistä muualta näitä taktiikoita muuten lötää kuin sotusta?

Sotilasakatemioista, ja yleensä sotilaskoulutuksesta, taktiikkakirjallisuudesta, pelejä seuraamalla, pelaamalla yms.

Half-breed kirjoitti:Sotilasakatemioista, ja yleensä sotilaskoulutuksesta, taktiikkakirjallisuudesta, pelejä seuraamalla, pelaamalla yms.

Äsh. Niimpä tietysti!

Paras tapa kehittää taktiikkaa on vain pelata, ja pitää vaikka kirjaa pelin aikana tapahtuneista asioista ja syntyneistä tilanteista. Tällöin niistä voi opetella sitten vastaisuuden varalle mahdollisia ratkaisuja ja kehittää sitä omaa itselle sopivaa ja mielekästä pelityyliä sen sijaan että copypastettaa ja itkee kun ei toimi kun ajat dragonilla suoraan regebunkkeriin. Senhän piti olla niin juusto.

Servant kirjoitti:Lisäilenpä itsekin jotain.

Peruuttelu: Erittäin ärsyttävä taktiikka. Koska unitti voi kääntyä 180 astetta, talsia pari tuumaa taakse(/sivulle) ja kääntyä takaisin.

Ai miten?? eikös 180 asteen kääntymiseen mene puolet movementista :S

xchilloutx kirjoitti:

Servant kirjoitti:Lisäilenpä itsekin jotain.

Peruuttelu: Erittäin ärsyttävä taktiikka. Koska unitti voi kääntyä 180 astetta, talsia pari tuumaa taakse(/sivulle) ja kääntyä takaisin.

Ai miten?? eikös 180 asteen kääntymiseen mene puolet movementista :S

Turn kuluttaa neljänneksen liikkeestä, riippumatta siitä kääntyykö 90 vai 180 astetta. Eli käytännössä yksikkö voi liikkua taakse tai sivulle puolet normaalista liikkestään. Tietysti 90 asteen turn saattaa muuttaa yksikön muodostelmaa, koska turnissa käännetään täydet rivit, ja vajaa rankki siirretään yksikön uuteen takaosaan.

Hmm, pitkän vaitiolon jälkeen kirjoitellaan taas tänne...

High Elf-taktiikka, joka on todettu toimivan 50% tapauksista (taktiikka voi toimia muillakin armeijoilla, ei ole testattu):

-Otetaan jokin raskaammista ratsuväkiyksiköistä (erityisesti Dragon princet käyvät tähän tarkoitukseen loistavasti, vihollinen kun yliarvioi niiden tehon aika usein) ja asetetaan se juuri ja juuri chargekantamalle vihollisesta, mahdollisimman suojaan tulitukselta. Mikäli yksikköä ei voida ampua lainkaan, vielä parempi. Prinssien sivustalle asetetaan jokin melko kovaa iskevä jalkaväkiyksikkö (swordmasters, white lions?) joka tulee kylkeen mikäli ratsuväkeä päin hyökätään jollain. Ja asetelma jätetään hetkeksi siihen (n. 2 vuoroa maksimissaan). Mikäli vihollinen liikkuu pois kantamalta, asetelmaa korjataan niin että vihollinen on taas kantamalla, juuri ja juuri.

Samaan aikaan viedään jokin melko mitäänsanomattomampi yksikkö (esim. spearmenejä tai ellyrian reavereita) kulkemaan kaukaa laitaa pitkin kohti vihollista. Tämän yksikön liike kannattaa toteuttaa vähän kuin hutaisten, ei tunnuta keskittyvän sen toimiin yhtään, koitetaan viestiä vastustajalle että yksiköllä ei ole mitään merkitystä. Samalla kuitenkin tämä vähäisempi yksikkö asetetaan valmiiksi hyökkäämään jonkin yksikön sivustaan/ kiertämään koko armeija, esimerkiksi takana olevien sotakoneiden tai maagien kimppuun. Lopulta, kun yksikkö on melkein asemissa, raskas ratsuväki toteuttaa chargen. Tässä vaiheessa on äärimmäisen tärkeää että näyttää esittävän kuinka chargella olisi ratkaiseva merkitys taistelussa (tosiasiassa sillä ei ole suurtakaan merkitystä). samalla tukenut raskas jalkaväki lähtee kiertämään toiseen suuntaan, mieluiten kevyemmän yksikön suunnalle.

Seuraavalla vuorolla kevyt yksikkö toteuttaa äkillisen hyökkäyksen selustaan/kylkeen, ja raskas jalkaväki koittaa saapua tukemaan operaatiota. Puolissa testatuista peleistä taktiikka on toiminut ja kevyempi joukko on päässyt täysin esteettä jonkin helpon mutta kalliin joukon kimppuun. Erityisesti jos ensimmäistä raskas ratsuväki+jalkaväki-muodostelmaa voi toteuttaa kaksi tai useampaa kertaa, yhä parempi.


Muutenkin taktisesti on hyvin tärkeää johtaa vastustajaa pelaajanakin harhaan tietyllä asteella. Ei nyt tarkoiteta että koitetaan kusettaa kaveria kaiken aikaa kaikessa, mutta pieni tekaistu riemunhymy siellä ja olematon tuskanirvistys täällä takaavat vihollisen olevan varpaillaan. Esimerkki: vastustaja on hyökkäämässä paikkaan, missä hänen kallis yksikkönsä joutuu kauheaan alakynteen. Hymyn sijaan tekaise kasvoille jännittynyt, suorastaan kauhistuneen turhautunut ilme, aivan kuin olisit jättänyt puollustukseesi aukon jonka hän olisi huomannut. Toinen esimerkki: Vihollinen aikoo hyökätä kohtaan, jossa häviät varmasti. Itsevarma hymy, pään kevyt nyökyttely ja selvä ajattelu kuinka vastustaja häviää saattavat saada hänet epäröimään, ajattelemaan "onkohan se sittenkään viisasta". Psykologinen sodankäynti pöydän yli on melkein yhtä tärkeää kuin itse taistelu.

Tietysti, jos haluaa vain nauttia pelistä täysin rinnoin ja saada molemmille haastetta, kannattaa tuo jälkimmäinen ohje heittää pois mielestä. Se on tarkoitettu vain mikäli nautit psykologisesta pelistä ja voimakkaammasta taktikoinnista, ja jos kaverisi voivat antaa anteeksi pienen "huijaamisen"...

muna kovaks ja päälle

Pikku kirjoitti:muna kovaks ja päälle

Siis iuh mikä taktiikka siis ällöttävää!!!111 YÄKS

St. Jimmy kirjoitti:

Pikku kirjoitti:muna kovaks ja päälle

Siis iuh mikä taktiikka siis ällöttävää!!!111 YÄKS

Kyseisellä taktiikalla saa paljon kaatoja.

Hei oikeesti jotai rajaa tohon nimee.

Warchef kirjoitti:Hei oikeesti jotai rajaa tohon nimee.

Nyt nimeen on vedetty selvä raja. Parempi?