Sotavasara.net

Menee ehkä ihan hitusen Lion Rampantista ohi, mutta osapuolten tasaväkisyys tai näkemys omista voimakertoimista voi olla myös harhakuvitelma (ikävän harvoin peleissä huomioitu juttu). Käytännössähän kukaan täysijärkinen komentaja ei haasta tasaväkistä tai määrällisesti ylivoimaista armeijaa taisteluun ellei komentajalla ole suhteellisen vakaa käsitys siitä että voimakertoimien avulla oma joukko on vahvempi, tai ainakin kykenevä suoriutumaan annetusta tehtävästä. Sinänsä itsestään selvää, mutta kun siirrytään merelle, tilanne muuttuu. Tasaväkiset ottelut ovatkin yht'äkkiä lähes arkipäivää ja erot kumpuavat jostain muusta.

Meritaisteluissa kun tilanne on suhteellisen hallittu, ennakoitavissa ja tasapainoinen, 'voimasuhteiden harhakuvitelmasta' tulee kohtuullisen merkittävä tekijä. Ainakin purjelaivakaudella molempien osapuolten on hyväksyttävä se että voimasuhteet ovat omaksi eduksi, koska perääntyminen on suhteellisen helppoa (poikkeuksia toki oli paljonkin). Käytännössä siis toinen komentaja reippaasti yliarvioi omat kykynsä ja komentoketjun toimivuuden (Byng), tai aliarvioi vastustajan tavanomaista reippaammin (Battle of Lissa).

Pointti kai on se että sen sijaan että rukataan voittoehtoja tai joukkoja tasaväkisemmäksi, hyvän pelisysteemin ja skenaarion pitäisi huomioida eri osapuoliin kohdistuvat voimakertoimet, ja niitä säätelemällä saavuttaa realistiset asetelmat.