Sotavasara.net

Pohjamaalaaan figut, sen jälkeen tulee pakonomainen tarve maalata loppuun.

Blacklion kirjoitti:Itse nyt ei oikein maalaaminen nappaa. Tosin pystyn kyllä maalaamaan, mutta ei ole sellaista intoa että heti kun pääsee koulusta niin menisi maalaamaan. Kysynkin teiltä: mistä saatte inspiraatiota maalata?

Kun ajattelen muutamaa sataa(ja tuokin taitaa vähätellä määrää) maalaamatonta figua tulee mieleen että kannattaisi alkaa maalata

Pitäisikin tänään testata uutta väriteemaa high elf armeijalleni(jonka maalaustasoon en tosiaankaan ole tyytyväinen. Niin paha että pakko maalata uusiksi). Jos vaikka ropeconiin saisin valmiiksi(olisikin eka kerta pitkästä aikaan high elffeillä turnauksessa).

Minulla inspiraatio iskee yleensä samaan aikaan kun saan käsiini uuden WD:n. Se nimittäin antaa hirveästi hulluja ideoita joista minä teen vielä hullumpia. Tosin normaalisti maalaan väh. 2-3 kertaa viikossa.

Se auttaa kummasti, kun maalit ja siveltimet ym. on priimakunnossa. Esim tuskin tekee mieli kovin paljon maalata jos kaikki maalit on tahmeita ja ainut fine detail brush jakautuu kahteen osaan... Sen sijaan kun on hyviä maaleja, pari hyvää sivellintä ja hienoiksi koottuja figuja niin se suorastaan pakottaa maalaamaan!

Kesällä oli pitkä ajanjakso, jolloin jaksoin hädin tuskin vilkaista figujani. Nyt kun olen taas ruvennut maalaamaan, en oikeastaan tarvitse inspiraatiota. Otan vain itseäni niskasta kiinni, istun pöydän ääreen ja otan pensselin esiin.

Itse maalaan aina silloin tällöin muutaman Gobbon jaksoissa. Usein perjantai-iltaisin minulla on kokonaisia kolmen gobbon kausia, joiden aikana tehdyt gobbot ovat niitä kaikkein hienoimpia eturivin gobboja. Tykkään tosin enemmän liimata kuin maalata. On aina hauska repiä uusi rykmentti paketistaan ja iskeä se alustoille ja rykmenttiin puolessa tunnissa, pitää hetki taukoa ja sukia äijät pohjamaaleihin. Varsinaiset maalit ovat aina olleet heikko kohtani.

Pyrun aina saamaan kaikki maalattua turnaiuksiin että miinuksia ei tulisi ja onhan se mukava katsella niitä maalattuna kun ei tarvise ajatella että vielä nuo pitäis....
nyt työn alla on DE ja TAU seuraavaan jcl:lään mutta TAUsta kyllä tulette näkemään vain mustaa ja muovin väriä:D

Jaa'a minä saan intoa siitä että me pidämme turnauksia jossa pitäisi olla maalattuja figuja tai sitten kun näen yksinkertaisesti hienon figun.

minä pidän maalaamisesta (taidan olla ainoa joukossa ). Se vain on niin hienoa kun saa maalattua miniatyyrin valmiiksi ja vaikka maalaaminen on vaivalloista (ja niska kärsii) pidän siitä silti (varsinkin kun samalla kuuntelee jotain hienoa musiikkia). Valitettavasti aika on hieman eri mieltä harrastusteni suhteen eikä minulla oikein ole aikaa maalaila. Kesällä sain n. 600pistettä valmiiksi.

Jaa no ei haweye ole ainoa laatuaan ! Minä myös pidän maalaamisesta ja toivon aina pääseväni maalaamaan! Musiikki on aina hieno lisä maalaamiseen ja jos sitä harrastaa kaverin kanssa niin sekin tekee maalaamisesta vieläkin kivempaa, vaikka tulos tuskin on niin hyvä !
Inspiraatio tulee siitä, kun vihaa katsella vastustajan maalaamattomia ukkoja (useimmiten ne on ainakin spreiattu) ja tiedän, että he pitävät siitä että vastustajan ukot ovat maalattuja ja sitten ne tiirailevat ukkojasi kuin ne olisivat kultaa (no sitähän ne ovatkin...ainakin rahassa;)) ja kehuskelevat niitä ja se antaa inspiraatiota!

Ei se vaadi inspiraatiota. Armeijan maalaus on aika mekaanista hommaa vaan.
Ottaa itseään niskasta kiinni ja laittaa hyvää musiikkia soimaan, ja vaikkaa päättää ettei lopeta maalaamista ennenkuin levy loppuu. Tällä menetelmällä on maalattu kohta puolen vuoden sisällä 3 turnauskokoista armeijaa

Minua inspiroi jos kone kaatuu tunnin aikana enemmän kuin kolme kertaa. Tai on vaan helevetin tylsää. Esim. mökillä ollessa iskee kauhia into.

Silloin tällöin vain iskee hurja maalausvimma. Ei siihen yleensä mitään ihmeellistä syytä ole. Juuri tällä hetkellä tosin maalaan goblineja vain tekemisen puuttessa ja kokeilen mitä typerimpiä väriyhdistelmiä. Onnistuin suhraamaan toissapäivänä rumimman figuni (siis värivalinnoiltaan) ikinä. Se on aivan naurettavan näköinen gobbo...

Minulla maalausinto tulee sykleittäin. En ole kuitenkaan tarkkaillut että löytyisikö siitä joku sääntö. Näin voisi ennakoida ja raivata muut menot parin viikon ajalta pois.
Totuushan on se ettei maalaaminen maalaamalla lopu. Aina sitä ostaa uusia ja aloittaa uusia projekteja ja vanhatkin odottaa kaapissa.
Turnaukset yms. ovat aika hyviä inspiroijia, kun näkee armeijansa voittavan (tai häviävän, jolloin voi syyttää maalaamattomuutta) niin alkaa kutkuttamaan ja syöksyy sorvin ääreen.

Yhtenä inspiraationa voisi mainita kaverit, kun itsekseen tulee aika harvoin maalattua.
Toisena voisi mainita koeviikon tai sitä edeltävän valmistautumisviikon. Silloin tulee aina keksittyä kaikkea mahdollista, ettei kokoajan tarvitsisi olla lueskelemassa.
Nyt on kyllä hiljaista pidellyt maalaamisen suhteen pari kuukautta, mutta parin viikon päästä on taas koeviikko, joten saa nähdä saisiko siitä taas innostuksen päälle.

Olipa kerran eräs kesäinen maanantai aamupäivä 26.7.2004. En ollut maalannut mitään merkittävää noin 5 kuukauteen. Kävimme parin kaverin kanssa palauttamassa videota takaisin vuokraamoon ja matkalla "eksyimme" lähellä olevaan Pelimesta nimiseen kauppaan, josta löytyy myös figuja.

Sitten kaupassa päätinkin tuosta noin vaan ostaa yhden pakkauksen Night Gobliineja, kun ne näyttivät niin veikeiltä. Ja sitten innostuinkin kunnolla ja seuraavan 12 päivän aikana en tehnyt mitään muuta kuin maalasin aamusta iltaan örkkejä silmät kierossa ja kun kaikki oli valmista olikin perjantai ilta 6.8 klo.(noin)17.00. Maalauksen tuloksena oli ehkä kaikkein hienoiten maalatut figuni: 500p Orcs & Goblins- ameija.

Seuraavana aamuna odottikin ensimmmäinen koitos "urheille" örkeille, Pelimestan turnaus. No sitten lähdin innolla pelaamaan ensimmäistä kertaa örkeilläni, joiden maalaamiseen uhrasin kesäloman viimeiset viikot ja tietysti odotukset olivat korkealla. No kuitenkaan pelit eivät sujuneet yhtä hyvin kuin maalaus; sijoituin muistaakseni turnauksen toiseksi viimeiselle sijalle . Mutta tämä ei loppujen lopuksi haitannut yhtään, koska olin saanut niin hyvän inspiraation maalata ja olin saanut pitkästä aikaa jotain aikaiseksi.

Tätä voisi kai jo kutsua inspiraatioksi?

absolutely

Jostain hienoista figuista, mutta yleensä on vaan pakko maalata vaikkei oliskaan inspiraatiota, jotta sais armeijan valmiiksi.

En mistään... Siinähän se ongelma onkin kasapäin maalamattomia figuja hyllyllä.. ollut jo vähän aikaa

Ne tutut, eli kun pitäisi tehdä jotakin muuta (yleensä jotakin tärkeää ja kouluun liittyvää), äärimmäinen tylsyys, uusien figujen hankinta innostaa maalaamaan muutaman, ja tietenkin kimppamaalaus on hauskaa, joka innostaa lähes aina. Ihmettelen, miksi kimppamaalaus on muka niin hauskaa. Maalata nyt kaverin kanssa tuppisuina selät vastakkain ja otsa kurtussa. Miten tuo eroaa yksinmaalaamisesta?
Jos yksikään edellä mainituista ehdoista ei täyty, en varmasti maalaa mitään.