Sotavasara.net

Parhaita taitaa olla se kun 5 droidia tappoi space marine commanderin yhdessä vuorossa lähitaistelussa!

niin sitten on vielä tämä kun heavy destroyer ja immortali tappoivat aapon vuorossa: Hevy ampuu..woundi..immo ampuu..woundi..immo chargee..abba lyö itteensä woundi...immo lyö woundi.. että sellanen mörkö se aapo :D

Yksi parhaista muistoistani oli kun aloittelin Dwarffeja. Oltiin fantsussa ja mietin mitä ostaisi....ja nappasin Gyrocopterin hyllystä. Kotimatkalla sitten ihmettelin silmät päästäni tätä mahtavaa vehjettä. Kotiin päästyäni sitten ihmeteltiin miksi se ei pysynyt koossa. N. 2kk meni ja sitten sain sen koottua... ja siitäkös juhla syntyi. Kaikki pelit on oikeastaan ollut mahtavia eikä into ole laantumassa, päin vastoin.

Bedit: Ohops en huommannut kytkoo merkintää. Pitää olla tulevaisuudessa huolellisempi...

No laitetaan nyt vielä tääkin. Hevy ampuu viimeisenä tekonaan lantikkaa yrittäen saada sen tuhottua. ( viitos edikka) 6 eli osuu.. 6..eli menee läpi.. 6 eli PUM! (6,6,6 tais olla caatanalla näppinsä pelissä)

Hienoin hetki oli, kun warbossi tuhosi Banebladen power klawilla.

Kyllä ne parhaat muistot vaan on siltä ajalta kun juuri oltiin alettu pelaamaan ystäväni kanssa Space wolffien 3. edikan codexin julkaisun aikoihin hänen saatua Englannin tuliaisina SW Battle force. Ei ollut vielä sotavasaroita jossa väijyä listoja vaan pelattiin yksinkertaisesti niillä mitä oli. Oman armeijani selkäranka alkuaikoina oli 30-40 guardiania, joista parissa johtamassa warlock enhancen kanssa ja yhdessä taisi olla joku raskas asekkin. Ei ehkä kuullosta kauhean optimaaliselta, mutta kannattaa ottaa huomioon, että enhancen kanssa guardian löi ennen blood clawia ja osui kolmosella. Tähän kun vielä ottaa huomioon sen, että koska wolfeilla ei ollut rhinoja, niitä pääsi usein myös ampumaan aika isolla kasalla noppia. Se oli kivaa se. Pelattuakin tuli ihan älyttömästi.
Nyt on oikeastaan ollut vähän samanlaiset fiilikset uuden edikan ilmestyessä. Kaikkea jännää pitää kokeilla ja peli tuntuu uudlta, sen puoleen pelejäkin tulee pelattua useammin. Peliporukkakin on taas supistunut jotakuinkin siihen samaan kaveriin kun muut ovat laittaneet armeijat hyllylle tai vaihtaneet paikkakuntaa opiskelun, töiden yms. vuoksi. Nostalgiaa lisää se, että kumpikin jälleen pelaa sivujuonteiden jälkeen niillä samoilla vanhoilla eldareilla ja space wolfeilla, tosin joukkoja alkaa olemaan jo useamman armeijan tarpeisiin :)

Paras hammer muistoni on se kun ostin cadian battleforcen ja codexin, ensimmäiset pelit eivät niinkään olleet kamalan aurinkoisia. Pelissä paras muistoni oli se kun storm troopper kessu selvisi kaksi vuoroa kymmenen hengen necron ryhmää vastaan lähiksessä ja tappoi niistä neljä. :)

Turnaukset ylipäätään, varsinkin pelien väliset ja jälkeiset spekulaatiot :)

Ja pelin parista...

Hormagaunteilla tuhottu land raider (edellinen kirja, rending mutantit)

Guardianryhmä lancella kuoli, skenaarion erikoissääntö toi yksikön takaisin jotka sitten reservistä tultuaan kylmän viileästi pistivät vastustajan banebladen tuuriosumalla solmuun.

8 vuoron takomisen jälkeen venerable dreadnought viimeistelee revenant titanin lähitaistelussa.

Enpä nyt tiedä paras vai pahin... Paras on se kun ensimmäisen kerran pääsin lemanilla jylläämään ja tuhosin kaverin predan ja rhinon (CSM siis) molemmat yhdellä laukauksella battlecannonista, direct hit,6 ja 6...

Pahin on se kun tänään tajuttiin kaverin kanssa että pikkupeleissä stealth suitit ovat hulluja kun tulevat coverista, ampuvat ne 9 laukausta ja sitten vielä pomppaavat takaisin suojaan... siinäpä kaartilla yrittää tappaa niitä pirun pukuja...

Taitaapi olla kun 6 harlquinin yksikkö ampuu kahdella fusion pistoolilla Banebladea jota ei ollut vahingoitettu vielä pelin aikana. No siihenhän se sitten hyvän noppa tuurin ansiosta teki sen suuren räjähdyksen, ja vei mennessään Melkein koko armeijani :D

Melko ajankohtainen muisto viime perjantailta kolminpelissä oli, kun Falconi rammaa monolithin paskaks. Taisi vielä sen jälkeen rammata läntikkää, hajoten itse, mutta kunnon naurut sai yhdestä tankista.
Seuraavassa pelissä sitten Dreadnoughti ja Razorbacki kestävät Railguneja ja ties mitä anti-tank vehkeitä pelin loppuun asti. Ei voi uskoa miten se Dreadi hyppi ja pomppi ympäriinsä, tuhoten kaksi monolithia ja väisteli kolmea Railgunia melkein joka vuoro. Oli vielä killeajoilta maalattu Dreadi, mutta kyllä vanhasta marsuarmeijasta sai kunnolla iloa irti, vaikka voitot tulivatkin niin tuurilla molemmissa peleissä.

Paras muisto on varmaan se, kun pelasin viime-edikassa vanhalla Blood Angels Codexilla Necroneita vastaan.
Minulla oli kävelevä Dreadnought, ass cannonilla ja storm bolterilla.
Minun dredille ja vastustajan Heavy Destroyerille tuli ammusten vaihtoa, kumpikin ampui toisiaan 5 vuoroa saamatta mitään aikaan, samalla kun dredini käveli Heavy Destroyeria kohti.
Lopulta Dredi viimisellä vuorolla tuhoutui kun normidessut tulivat apuun, harmi sinänsä.

Pienen lisämuistelun jälkeen pitää kertoa pari eeppistä taistelua örkeillä.

Eka pelikerhon peli 40k:ssa. Itselläni footslogging goff horde, ainoa vehicle killakan. Vastassa Black Templarit. Warboss ja reilu kymmenen skarboyta menee läpi terminaattoreista ja commanderista ja emperor championista ja dreadista, mutta dreadi räjähtää ja tappaa warbossin...

Toka peli, örkit vastaan örkit. Tällä kertaa mukana on 2 rokkit buggya spikes 'n bladeillä ja stikkbomb chukilla. Peli piti lopettaa kesken joistain syystä, ainoiksi tapoiksi jäivät juuri noitten buggien kaksi osunutta rakettia nob bodyguardiin ja sen jälkeen täydellä nopeudella tehty tankshok samaan yksikköön, ei tuloksia, mutta sitten nobit yrittivät iskeä takaisin, eivät tietenkään osuneet ja kuolivat vieläpä kaupan päälle...

Eräs peli kaaosta undividediä vastaan, jossa koko foot slogging goff horde marssii koko peli pöydän läpi, menettää 2/3 joukoistaan ja pyyhkii kaaoksella pöydän. Buggyt pelastivat taas päivän tappamalla predatorin takaa ammutuilla rokiteilla. Predatorilla oli ilkein antiörkkivarustus, autocannon, h. bolter sponsonit, twinbolter ja havoc launcher.

Viime vuonna pelaattiin ikimuistoinen peli, missä vastassa oli nidi armeija paljolla genestealereitä ja lictorilla. Itselläni oli 4 20 sluggan yksikköä big shootilla ja klavi nobeilla warboss ja kaksi scorcha buggya, kaveri päivitteli jo tuolloin örkkien määrää ja se oli vanhassa codexissa..! Sain aloittaa ja parkeerasin sitten pikakiihytyksen jälkeen scorchabuggyt kahden genestealir yksikön eteen, jotka omalla vuorollaan tietenkin hyökkäsivät ja rending iskujen määrällä, josta tietenkin seurasi räjähdys, kummasakin tapauksessa ja suurin osa näistä yksiköistä kuoli. Muuten peli tiukille lopussa mulla taisi olla vain n. 30 örkkiä kentällä...

Varmaan se hetki, kun päätin, että scatteroivaa templaattia vastaan on paras suoja base to base nipussa oleminen. Monoliitin pizza osoitti taktiikan ongelmat, tosin marinesquadista ei monikaan jäänyt asiasta kertomaan.

Paras 40K muisto oli ehdottomasti kun tuhosin Holo-Falconin Dreadnoughtilla :)
Tuli hyvä fiilis, se p*rkele on riivannut peliporukkaamme koko olemassaolonsa ajan.

JakeZuku kirjoitti:Paras 40K muisto oli ehdottomasti kun tuhosin Holo-Falconin Dreadnoughtilla :)
Tuli hyvä fiilis, se p*rkele on riivannut peliporukkaamme koko olemassaolonsa ajan.

Lähitaistelussa peräti..? ;)

Morhgoz kirjoitti:

JakeZuku kirjoitti:Paras 40K muisto oli ehdottomasti kun tuhosin Holo-Falconin Dreadnoughtilla :)
Tuli hyvä fiilis, se p*rkele on riivannut peliporukkaamme koko olemassaolonsa ajan.

Lähitaistelussa peräti..? ;)

Itse asiassa ampumalla missilellä... Kuis?

Miulle tuli kerran turnauksessa hyvä mieli, kun 80 pisteen scarab swarmit pudottivat lähiksessä Falconin, jonka sisällä olleet harlekiinit kuolivat scarabeitten tukkiessa oviaukon, kävivät syömässä ryhmän Pathfindereita ja vielä immobilisoivat yhden neljännestä kontestoineen falconin. Noin tuhannen VP:n verran tulosta ei-scoraavilla koppiksilla, eli ihan jees.

Ropeconin 40k-turnauksessa kyllä oli hieno kohtaus kun grey knight termikset ja grand master assaultoivat obliin ( ja kirjaimmelisesti tuhosivat sen) . Seuraavalla kierroksella minun 16 chaos space marinea , 5 raptoria ja lordi demonweaponilla assaultoi takaisin. Yhdessä kieroksessa koko terminaattoriryhmä ja suurmestari tiputetaan alas kentältä. Oli se ainakin näyttävän näköistä..

JakeZuku kirjoitti:

Morhgoz kirjoitti:

JakeZuku kirjoitti:Paras 40K muisto oli ehdottomasti kun tuhosin Holo-Falconin Dreadnoughtilla :)
Tuli hyvä fiilis, se p*rkele on riivannut peliporukkaamme koko olemassaolonsa ajan.

Lähitaistelussa peräti..? ;)

Itse asiassa ampumalla missilellä... Kuis?

Kuhan vaan kysyin, dreadin saaminen lähitaisteluun nopean lentävän tankin kanssa ja tiputtamaan sen olisi vaan ollut supereeppistä...