http://www.youtube.com/watch?v=RtIT0DwIIHs
Tulipas tänään pelattua eka liigapeli Vattua vastaan ja antamani linkki kuvaa sitä aivan loistavasti. Paras peli miesmuistiin.
Ennen pelinalkua, luimme kappaleen Vatun pyhästä kirjasta, koska halusimme pelata pelin niin, miten sitä kuuluu pelata. Se oli kammottavaa ja tekee aivan pahaa lukea ääneen osa siitä.
The holy bible of Vattu kirjoitti:Kappale 1. Maasto.
- In te faar fjytser is onli var and lots and lots area terrain in joor vei.
Tämähän puolestaan tarkoittaa, että coveria on melkein kaikkialla ja jos halusi liikkua johonkin suuntaan, piti heittää kahta noppaa ja katsoa, kuinka paljon pääsikään liikkumaan eteenpäin. Onneksi kuitenkin suurella kourallani oli mahti siirellä joitain tynnyreitä, tankoja ja piikkilankoja muille maille tieltä pois ja saatiin kentälle rako, josta pääsi yksi yksikkö kerrallaan liikkumaan. Luojan kiitos pikku lemmikeilläni oli myös fleetti, joka nopeutti liikkumista d6:n verran joka vuoro.
The holy bible of Vattu kirjoitti:Kappale 2. Stladegiaosuus.
- In te faar fjytser is onli var and 30min long pause to tink the ultimate iivöl stladegi witch is use to destloy te enemi.
Kuten jääkiekossa, me menimme molemmat omiin koppeihimme paperi ja kynä kädessä. Joukkomme oli aseteltu pöydälle katsomaan kohti paperia kädessäsi ja kuuntelivat, kuinka armeijan suuri kenraali teki selkoa stradegiasta ja uhkaili, huusi ja mursi henkisesti kaikki, jotka eivät totellisi the ultimate stradegia ilman typeriä kysymyksiä. "Tämä on joukkuepeli helvetti vieköön ja siellä kaikkien pitää toimia, kuten minä käsken perkele!" kuului huuto seinän toiselta puolelta. 30min päästä ovet aukesivat ja joukot asettuivat pelipöydälle katselemaan toisiaan ja uhoamaan omaa paremmuuttaan. Oma stradegiani joukkojeni liikuttamisesta lyhyesti sanottuna oli jotain tämän tapainen -->
http://www.youtube.com/watch?v=O-s8-aeR ... re=related
Kirja sulkeutui ja peli sai luvan alkaa. Yksiköt meni omalta osaltani aika heikosti sijoitettua, mutta loppujen lopuksi ei ne niin huonosti olleetkaan. Scouttaaville geneille olin laittanut tag-moodin päälle, pikku gauntit lapsenvahtineen tulivat pelkäämästäni pullonkaulausta läpi ja isot möröt menivät tyylikkäästi avoimen kautta läpi kohti Blööd ängeleitten joukkoja kohti.
Pelin ratkaiseva kohta oli lähellä. Joukot olivat aseteltuna ja loin kasvoilleni kuuluisan Clint Eastwood ilmeeni ja heitin noppaa. Aika tuntui pysähtyvän ja noppa laskeutui pöytää kohti Matrix-hidastusten saattelemana. Klonks kuului. Se kuului uudestaan ja vielä kerran. Monen klonksin jälkeen noppa näitti silmäluvuksi 2:n ja Vattumiehen 1.
http://www.youtube.com/watch?v=DLU3FvqY0Wc. Herrasmiehinä päätimme kuitenkin pelata pelin kotia lähdön sijasta.
Vuoro 1. Joukot. Liikkukaa. Ja niin he liikkuivat.
Fleetin avulla osa joukoista pääsi loistavasti eteenpäin, mutta osa kuitenkin jäi pahasti jälkeen. Koska olemme jälkeenjääneitä, pelasimme vielä 4th säännöillä, jolloin isot mörököllini liikkuivat hitaasti kohti vihollista. Sakke the evoguyn jälkeen jääminen oli sydämmenmurskaaja. Hänet kun olisi niin kiva päästää lähikseen. Onneksi kuitenkin minulla oli The unspeakable horrifying flying beast ensi kertaa kotipesän ulkopuolella ja pikkuinen lenteli rohkeasti ympäriinsä pitkin kenttää. Hyvällä säkällä se pääsisi tervehtimään marsuja toisella vuorolla. Oma ampumiseni puolestaan jäi vähän vähäiseksi, koska halusin antaa parempana pelaajana Vatulle vähän tasoitusta ja tapoin vain yhden jumppack marsun.
Vattu puolestaan toimii täysin erillä tavalla kuin minä. Hän pysyy paikoillaan ja tykittää. Toisella puolella kenttää puolestaan death company käy moikkaamassa toista scouttavaa generyhmääni hyvin väkivaltaisella tavalla. Onneksi minulle kuitenkin on I6, kasa iskuja ja rending, joten voin tehdäkin jotain. 12 iskua lentää ja 5 osuu. Ei yhtään rendaavaa ja mikään ei vuundaa. Marsut puolestaan tappavat jokaisen.
Vuoro 2-4.
Tappelu, verta. Tappelu, verta.
Noilla vuoroilla sattuu kummia. Lipponen tulee kentälle ja yhdessä toverinsa menettäneen generyhmän kanssa death compani saa tuta 22 rendaavaa iskua Ws6:lla. Lopputulos: 7 rendingiä, 6 tavallista haavaa. Jeah, jeah. Valitettavasti kaikki menivät tavallisiin poikiin ja pelkästään rending tiputti kaikki pois, joten tuo 6 tavallista haavaa oli vain overkilliä. Yksikössä ollut kappalainen evottaa ja juoksee karkuun. Myöhemmin hän saa surmansa geneiltä, jotka juoksevat perään.
Toisella puolella taas gauntteja kuritetaan ja kovaa. Marsut ja termikset eivät anna armoa ja teurastavat gauntteja pihalla ja puutarhassa. The unspeakable horrifying flying beast puolestaan kurittaa samalla tavala muita marsuja siinä vieressä.
Loput joukot sitten tulevat vuoro vuorolta lähemmäs, mutta aika pahasti jäävät pois kaikesta hauskasta, koska heidän päästessä marsujen puolelle, kaikki ovat joko kuolleita tai lähteneet toiselle rintamalle tukemaan murtunutta linjaa. Loppujen lopuksi, yksi marsu yksikkö, tankki ja death company ei oikein onnistunut pysäyttämään 2 Lipposta, 12:sta genee, 16 gaunttia, 4 warrua ja zoantrouppia. Osan he saivat vietyä mukanaan hautaan, mutta ihanan paljon kuitenkin jäi henkiin.
Viimeiset hetket. Pelin loppu.
Armotonta tappamista ollut koko peli, mutta enää on vain vähän jäljellä. Blöödikset ovat kuin Natsilandia sodan loppuhetkillä. Kaikki näytti hetken menevän hyvin, mutta kun Normandiasta päästiin kävelemään ja toiselta puolelta taas tulee suuri ja mahtava Neuvos... siis hirviöparaati ajamaan takaa niitä keskelle jääneitä selviytyjiä.
Ylisuorittaja lentohirviöni halusi saada lisää verta. Se otti kohteekseen kovan sakin. 5 termistä ja 2 marsua. Yhdellä marsulla oli power weapon ja yhdellä termiksellä kiva tuomarin vasara, jolla paukutella kuhmuja päähän. Pikku söpöliini kuitenkin oli väsynyt kahden marsuyksikön tuhoamisesta, joten hän ei kovin paljoa saanut aikaan. Yksi marsu menetti henkensä ja termiksien invuseivi hoiti tehtävänsä. Otus lopulta sanoi "kraagh" ja kuului plöts. Peto oli laskeutunut turvallisesti maankamaralle.
Vihainen huudahdus kuului takaa. Sen tietenkin päästi Sakke the evoguy, joka tuli hirmuisalla voimalla päälle. Se otti kohteekseen termikset, joiden invu ei enää ollutkaan niin kova kuin lentohirviötä vastaan. Heidän kurkustaan kuului kuoleman huuto ja kaatuivat kuolleina maahan. Vihainen marsukenraali kuitenkin mulkaisi ennen kuolemaansa vihaisesti Sakkea, jonka mieliala oli jotakuinkin tälläinen --->
http://www.youtube.com/watch?v=RtIT0DwIIHs
Hymy kuitenkin Saken kasvoilta katosi kun muistin mokoman iskujen määrän. Molemmilla oli power weaponit käytössä ja 4A tuli kumpaankin. Sakke oli ottanut matkalla vähän osumaa ja siksi tuntui pelottavalta ja kuolema olisi lähellä. Arvatkaas miten kävi?
Herrasmiehenä olin kuitenkin luvannut Vatulle, että en tapata hänen kaikkia yksiköitään tämän puolelta, joten jätin iskemättä iskuni. Valitettavasti huijari saa ansionsa mukaan ja Sakke sai maksaa siitä liian paljon selviytyäkseen.
Peli loppuikin sitten mukavissa merkein. Vatun puolella oli savuisia pilviä taivaalla, jotka tulivat räjähtäneistä tankeista. Ruumiita oli hänen puolellaan aivan saakuli ja pystyssä oli vain muutama valittu Macto Gognato fleetin jäsen, joka sai kunnian selvitä tästä hurjasta hyökkäyksestä. Minun puolellani puolestaan oli eksyneet scoutit, jotka katselivat kiikareillaan, mitä toisella puolella oikein tehdäänkään.
Lopputulos:
Minun vp:t: 14446p
Vatun vp:t: 1018p.
Victorii!!
Vuorojen välissä sitten tapahtui kaiken laista, jota en teille kerro. After oll. Vat happens in Nuokkari, steis in Nuokkari.