On vain kaksi tapaa harrastaa...

[tneva82]

Olisi mielenkiintoista kuulla onko ongelmaa miten paljon myös muiden suosittujen pelien piirissä vai onko kyseessä loppujen lopuksi lähinnä Warhammerien kompastuskivestä? Kyse on oikeastaan siitä, että pelin yksikköillä on tasapainotus mennyt päin mäntyä. Tästä syntyy ristiriita teeman ja pelitehon kesken. Mielestäni tehokas pelilista ei auttamattomasti tarkoita, että siitä puuttuisi teemaa. Fluffipelaaja syntyy silloin, kun pelaaja joutuu tekemään kompromissin pelitehon kustannuksella saadakseen haluamansa armeijan.

Noh ongelma on kaikissa figupeleissä joissa pistesysteemiä käytetään enemmässä tai vähemmässä määrin. Täysin toimivaa pistesysteemiä kun ei ole kehitetty eikä tulla kehittämään. Liikaa muuttujia etteikö homma menisi kivi-paperit-saksi touhuksi jossain vaiheessa.

GW:n peleissä nyt vain ilmiö on esillä räikeimmiten. Syitä varmasti löytyy paljonkin. Pelin koko mikä rajoittaa pelitestausta, tasapainon puuttuminen auttaa uusimman armeijan markkinoinnissa, eri näkökanta kehittäjillä kuin turnausjyrillä etc etc etc etc.

[Teräratas]

http://www.youtube.com/watch?v=X3ZXqKZXrcE

jotenkin tuntuu, että pelit (kuten muutkin asiat) ovat aina netissä kirjoiteltuna enemmän rikki, kuin mitä ne oikeasti ovat. On helppo loihtia niitä kauhukuvia täydellisestä epätasapainosta esiin, mutta todellisuudessa olen aika harvoin törmännyt tilanteeseen, jossa olisi mitään ongelmaa ollut pelipöydässä oikeasti. Yhden aika tuskaisen 40k pelin muistan eläessäni pelanneeni ja sekin johtui varmaan siitä, että vastustajani kotisuunnassa mitä ilmeisimmin pelattiin aika rajusti erilaisilla sääntötulkinnoilla kuin meillä päin, joten lähinnä maaston tulkinta meni aivan reisille muutamassa kohden (fiksuahan siitä olisi toki ollut etukäteen sopia, mutta erot olivat sitä luokkaa, että kummallekaan ei edes tullut alussa mieleen että noinkin voi tulkita) ja jotain muitakin outouksia tuli vastaan. Vastustajasta ei kumminkaan jäänyt pahaa sanottavaa, ainostaan siitä miten paljon epäselvyyttä säännöistä pystyi yhteen peliin sattumaan.

Pari kertaa sain sitten itse aika negatiivisen alkupalautteen Necromancer Counteistani, mutta nekin taisivat osoittautua ihan mukavaksi vastukseksi useimmille, mukana kun pyöri kumminkin wraitheja sun muuta hauskaa. Tässäkin siis ehkä näkyy se, että ennakkoasenteet toisten listoja kohtaan ovat usein (ainakin näin internetin aikakaudella) jo aika vahvoja, mikä sitten saa lähtökohtaisesti vastustajankin tuntumaan lähinnä ääliöltä. Siltä pohjalta kun sitten lähdetään peliä rakentamaan, niin eihän siinä paljon tarvitse erimielisyyttä tulla, niin viimeinenkin maku pelistä voi mennä.

Ja kyllä minä melkein myöntäisin Warmachinen ja Hordesinkin puolella löytyvän muutamia kokoonpanoja, jotka ovat oikeasti aika kovia liki kaikkeen muuhun verrattuna. Lähinnä ne ovat kovempia siksi, että niillä ei ole oikein mitään heikkouksia. Circlestä ja Cygnarista saa ainakin moisia rakennettua, muitakin varmaan löytyy. Mistään murtamattomasta armeijasta ei toki ole kysymys, mutta sellaisesta kuitenkin, millä voi nöyryyttää useimpia kokoonpanoja helpohkosti ja mikä ei silti ole erityisen allerginen millekään muulle listalle. Toki turnaus skenaariot rauhoittavat tätäkin paljon. Ei siis kumminkaan mitään 40k 2e Terminator Overwatch juttuja sentään.. :)

Mutta tosiaan, aina on ollut hauska pelata, eikä yleensä edes vastustajan kustannuksella. Tietysti olen varmaan aika keskitien pelaaja, pelaan aina voittaakseni, enkä erityisemmin säästele iskujani ottelussa, mutta toisaalta kasailen armeijat yleensä jonkun teeman ympärille, enkä pyri tietoisesti venyttämään sääntötulkintojakaan kovin pitkälle, eli ehkä tulen mukavasti toimeen molempien ääripäidenkin kanssa. Kumminkin oman kokemuksen kautta peilaten sanoisin, että oikeaa ongelmaa ei tässä(kään) asiassa ole, vaan kyse on enemmän kauhukuvien maalailusta ja jonkun yksittäisen ikävän kokemuksen liioittelusta suhteessa kokonaisuuteen. Toki voi hyvin olla, etten tiedä asiasta mitään, sen verran pitkä aika noista valtavaltavirtapelien turnauspelaamisista alkaa olla takana.

[Black scars]

jotenkin tuntuu, että pelit (kuten muutkin asiat) ovat aina netissä kirjoiteltuna enemmän rikki, kuin mitä ne oikeasti ovat. On helppo loihtia niitä kauhukuvia täydellisestä epätasapainosta esiin, mutta todellisuudessa olen aika harvoin törmännyt tilanteeseen, jossa olisi mitään ongelmaa ollut pelipöydässä oikeasti.

Tuon pelien sujuminen voi olla omasta luonteestasi enemmänkin kiinni, yleensä "hitsaamiseen" tarvitaan kaksi. Jotkut pelaajat keräävät vain napit ja lähtevät kaljalle, jos pelaajien kemiat lähtevät pahasti väärille raiteille. Käytännössä olen kaksi kertaa nähnyt tilanteen, jossa järjestäjien on pitänyt keskeyttää pelit ja laittaa pelaaja(t) pihalle.

Kyllähän nettikirjoitteluun pitää varauksella suhtautua, kaikenlaisia nettikoviksia kirjoittelee lähinnä flamen toivossa ja usein asioita kärjistellään muutenkin "pointtien" korostamiseksi. En kuitenkaan oikein usko, että esimerkiksi kompit ja muut listarajoitukset syntyvät nettikirjoittelun takia, vaan käytännön kokemusten pohjalta. Esimerkiksi juuri tuo turnauspelaamisen lippulaiva (eli ETC), kokee pientä hienosäätöä esiin tulleiden ongelmien myötä, eikä niinkään pelkän nettijossittelun pohjalta. Pelaajat ja järjestäjät on kuitenkin lähes kaikki fiksua sakkia, joten ei hammerissa juurikaan noitia poltella huhupuheiden pohjalta.

[MakeH]

Kyllä suomessa ainakin netin kauhukuvien perusteella käydään aika paljon keskusteluja 0o

Onkohan niitä steam tankkeja nyt kuitenkaan kaikilla kahta? Moni ei ole varmaan kahta nähnytkään muualla kuin kaupan hyllyllä.

[Mayhemia]

Suurimmalla osalla kahen steam tankin pelaajista ei ainakaan ole kahta. ;D

[Black scars]

Ihmisillä on vaan liikaa aikaa, aika hyvin aiheesta silti keskustelua syntyy, puolesta ja vastaan.

Eikö kaksi tankkia ole compulsory...? ...mitä helv. taas mua on kusetettu. Pitää kyllä myöntää, että tuo piispa + 4 x cannon + 2 x stank on aika legenda, joka putkahtaa tuon tuostakin esiin.

[spjarv]

Ihan sama polarisoituminen tiettyihin armeijoihin/listoihin näkyy joka pelissä, MtG:ssä, machinessa, confrossa... jopa WoWissa classibalanssi menee usein flavour of the monthin mukaan - kovaan classiin on menijöitä.

Hammeri on ihan riittävän hyvin tasapainossa pelistä nauttimiseen, erilaisia turnauksia tiskiin vaan erilaisilla rajoituksilla. Nasun mainitsemilla tavoilla ulkopelilliset seikat voivat kusta muissakin peleissä - harva kiekkojoukkue haluaa joutua USA:n ja Kanadan kanssa samaan alkulohkoon... harvoin niissä piireissä kuitenkaan whinetään näiden maiden laajemmasta materiaalista jotenkin epäreiluna seikkana. Oma peli kuntoon ja kehään, täydellistä balanssia saa hakea kaukaa tai tylsistä peleistä.

Asiaa auttaa jos itselle laittaa realistiset tavoitteet eikä aina tarvitse voittaa turnausta. Viimeiseen Helsinki fanaticciin ainakin itse lähdin sillä kantavalla ajatuksella, että dwarffeilla spesiaalit täyteen koneita ja ammun ihmisiä kunnes ne kuolee siitä. Normaalisti pelaan hyvin maltillista määrää koneita, mukavaa vaihtelua oli ja vaikka sijoitusta en nyt muista, se ei ollut mikään katastrofaalinen. Samoin woodyillä pelatessani pidän yhden treemanin listaa kahta hauskempana, haastavampana ja vähemmän kivi-paperit-sakset-alttiina. Vähemmän automaattivoittoja, vähemmän automaattitappioita.

Ketään loukkaamatta turnauspelaamisesta itkee yleensä samat naamat, jotka ovat joskus vuonna kuokka saaneet traumoja hävitessään. Internet-itkeminen vaan edistää yleistä tappiomielialaa ja saa aikaan valheellisen konsensuksen siitä, että peli olisi aivan pilalla. Tilanne on verrattavissa nykynuoriso-ilmiöön, joka on aina laiskaa ja rikollisempaa kuin ennenvanhaan, vaikka tilastot eivät sitä tuekaan. Itselläni kiinnostus harrastukseen on pysynyt kasassa ihan sen ansiosta, että keskityn pelaamaan enkä etsimään vikoja.

-Sami

[Da Big Boss]

Itselleni on ihan sama voitanko vai en. En ymmärrä miksi joku haluaa ''täydellisen listan'' jolla ei mahdollisuuksia hävitä. Turnauksissa on tarkoitus voittaa joten ''juusto'' listoissa ei ole mitään pahaa. Itselleni on pakkomielle tehdä fluffikas lista kuten footsloggaavat Goffini ja ampuvat Iron warriorit. Jos joskun tulen turnauksiin, valitsen vain parhaat figuni mukaan ja yritän tehdä niistä fluffikkaan listan :P

Kummassakaan peli-tyylissä ei ole pahaa. Niissä on jotka välittävät voitosta aina.

[The Captain]

Kiitos tähänastisesta keskustelusta, ihan fiksuja vastauksiahan te osaatte kirjoittaa.

Kysymyksenasettelu oli toki tarkoituksella kärjistetty, ideanani olikin saada teidät kyseenalaistamaan moienn kahtiajako.

Kompit turnauksissa eivät ole uusi idea, mikä jo itsessään osoittaa, että pelien sisäinen tasapaino ei ole kokeneidenkaan pelaajien mielestä kohdallaan. Siltikään kompit eivät ole täydellisiä - aina satunnaisesti potkitaan päähän valmiiksi altavastaajaa ja samalla jätetään isompienkin sikojen mentäviä porsaanreikiä.

Kompit eivät myöskään muuta pelin henkeä. Kyllä ne listat viilataan komppien rajoissa tappiinsa, kun ollaan kisoihin lähdössä. Tavoitteena ei olekaan käsittääkseni min-maxaamisen vähentäminen vaan eri armeijoiden keskinäisen tasapainon parantaminen neutraloimalla tietyt pahasti epätasapainoiset elementit. Loppujen lopuksi min-maxaamisen estämiseksi eivät auta mitkään kompit, vaan sen täytyy lähteä pelaajien sisältä. Tällöin tietysti ollaan jo valmiiksi lähdössä tilanteesta, jossa listojen tuunaaminen ei ole hyväksi, eli ei-kilpailullisesta viihteestä.

Kuten Nazreg sanoi, kilpaillessa on tarkoituskin saada olosuhteet itselle suosiollisiksi. Kumminkin osoitan uudelleen esimerkkiini tenniksenpelaaja-kaveristani. On osattava erottaa, milloin ja ketä vastaan sopii pelata tosissaan, ja milloin mätetään vain huvikseen. Tottahan toki myös "tosissaan" pelaamisen kuuluu olla hauskaa, mutta silloin ollaan eri tilanteessa sen suhteen, mikä on sallittua ja mikä sopivaa.


(Yllättävän hyvinhän teidänkin päähänne on jäänyt otsikkoni viittaama rallatus. Tulostakaa vastauksenne ja tulkaa ensi vuonna Ropeconiin esittämään se kuittina, niin saatte porkkanan.)

[Ratovaari]

Olen samaa meiltä Kapteenin kanssa.
Tylsää on pelata jos on jokin nappiinsa viritetty turnauslista, jossa on pelkkiä handgunnereita, lohari, 2ST, 4 GGia, tai 6x "satasia" ja 3 predatoria sekä 12 Assault Cannonia.
Olen proxypelinä kokeillut tuollaista kuuden satasen armeijaa, ei sellainen ole pelaamista! Se on vain noppien heittelyä ja matkojen mittailua. Ei siinä ole mitään pelityyliä tai hauskuutta.
Omassa Blood Angels armeijassani on 10-hengen mariiniryhmiä. Jos satun pelaamaan normimariineilla, käytän myös välillä samaisia 10-hengen ryhmiä. Tarkoituksena olisi viellä ostaa Rhinot joka ryhmälle.
Veren-maku-suussa himoturnausongelmapelaajat varmaan saivat sydärin tuosta. Ei se haittaa, omapahan on ongelmansa. Itselleni on kuitenkin tärkein osa harrastusta konffaus ja maalaaminen. Usein konffaan jokaista figua vähän tai vähän enemmän (vanhoista kääpiöwarrioreista saa muuten hyviä osia Mordheimiin!), ja maalaamiseenkin kuluu ~3-12h per figu. Eihän ne silti mitään hienoja ole, ja ville-viis-wee himoturnauspelaajakin maalaa hienompia pullasudilla ja talomaalilla, mutta ei se ole koskaan minua haitannut.
En ole Warhammerissa törmännyt niin mahdotonta voittaa armeijoihin, kuin esimerkiksi Magic: The Gatheringissa.
Aina voittaa se tyyppi, jolla on "voita-peli-yhdessä-vuorossa" pakka, jossa yksittäisen kortin keskihinta on ~200e.
Tunnen sellaisenkin tyypin, joka pelaa juuri tuollaisia pakkoja, mutta pitää niiden pelaamista tylsänä. Kyllähän niillä turnauksissa pärjää, mutta ei niillä kaveripelejä pelata. Samaiselle tyypille myin 3 korttia 40e:llä.

[Matti]

Kuten Nazreg sanoi, kilpaillessa on tarkoituskin saada olosuhteet itselle suosiollisiksi. Kumminkin osoitan uudelleen esimerkkiini tenniksenpelaaja-kaveristani. On osattava erottaa, milloin ja ketä vastaan sopii pelata tosissaan, ja milloin mätetään vain huvikseen. Tottahan toki myös "tosissaan" pelaamisen kuuluu olla hauskaa, mutta silloin ollaan eri tilanteessa sen suhteen, mikä on sallittua ja mikä sopivaa.

Tenniksenpelaaja-kaverisi taitoja kukaan tuskin epäili ja selvää on, että olisi voinut teurastaa muut milloin vain kentällä, jos olisi halunnut. Tuossa mielestäni on jo selkeä ylivertaisuus osoitettu, eikä kyse ole enää sikäli mistään kilpailusta.

Tenniksessä myös on sellainen ero, että siellä tarvitsee vain pelit voittaa. Ei teurastaa vastustajaa. Warhammerissa taitaa turnauksissa 4 teurastusta + 2 hävittyä teurastusta olla useimmiten pisteissä parempi kuin 6 niukkaa voittoa. Tenniksessä taitaisi tippua jo yhdestä häviöstä pois. Voi nyt sitten miettiä, mihin warhammer-tyyppinen pisteytys rohkaisee turnauksissa.

[Huru-ukko]

Olikos tuo Mustajärven biisi?

Kyllä noista kompeista on aika tarkkaan keskusteltu ja nimenomaan monipuolisten armeijoiden saamiseksi kampanjaan. Saattaahan se komppi joskus potkia teemalistaakin, mutta se on pieni hinta komppien hyödyistä. Tämä uus edikka tekee ehkä kompit vähän turhiksi. Saa nyt nähä, kun on niitä pelikertoja enemmän takana, mille suuntaa mieli kääntyy. Minä pelaan pelkkiä teemalistoja ja juuri ne kiinnostavimmat jutut saivat vitos edikassa vähän nenille. No saapi sitten se 2 skoravaa unittia riittää :)

Ei kai noissa eri pelityyleissä kummassakaan pahaa, mutta ongelma syntyy silloin, jos nämä kaksi tyyliä kohtaavat sillä ikävimmällä tavalla. Mutta jos etukäteen tietää, mitä suurinpiirtein on vastassa, niin eipä siinä mitään. Minä teen listani aina fiilispohjalta. "Mitähän nyt olisi kiva ulkoiluttaa, mitä en ole aikoihin käyttänyt?" Kerran mieleeni välähti idea. Mitä jos olisi sellainen teema, että ne tekisivät mahdollisimman paljon tuhoa mahdollisimman nopeasti... Hmm sen nimi voisi olla murharyhmä... Sitten hoksasin. Ainiin sehän on sitä juustoa ja powerplayta :D Hups. Meinasipa sattua moka. Nykyään kyllä pelaan paljon melko kovia listoja vastaan, enkä tosin voitakaan yleensä. Ei siinä mitään. Jännähän se on ylivoimaa vastaan yrittää pärjätä, kunhan ei toiste tule kolmea ryhmää tzeentflamereita powerweaponlieskareillaan. Muistan ikuisesti katkerana tämän ;)

[Black scars]

Itselläni kiinnostus harrastukseen on pysynyt kasassa ihan sen ansiosta, että keskityn pelaamaan enkä etsimään vikoja.

Edellinen on hyvä näkökulma, toisinaan "ignorance is bliss" saa asiat näyttämään paremmilta. Pitäisi vain taas löytää sellainen vauhti harrastukseen, että pienet töyssyt lakkaa tärisyttämästä. Täydellistä pelisysteemiähän ei ole.

Pienenä välihuomiona: Ropen puolella on kymmeniä pelejä, niiden kannattajat määräytyvät lähinnä sen mukaan, miten sen oman suosikkipelisysteemin vikoja pystyy unohtamaan. Toisaalta peliä vaihdetaan usein sellaiseen, jossa ne edellisessä systeemissä tökkineet viat on toteutettu toisin. Monet kuitenkin vain rukkaa peliä mielin määrin tarpeidensa mukaan. Ropen puolella koko systeeminkin vaihto tosin on aika helppoa ja halpaa, verrattuna figuiluun.

harvoin niissä piireissä kuitenkaan whinetään näiden maiden laajemmasta materiaalista jotenkin epäreiluna seikkana. Oma peli kuntoon ja kehään, täydellistä balanssia saa hakea kaukaa tai tylsistä peleistä.

Oikeastaan tuon takia ihmettelinkin, miksi ETC yleensäkään käyttää komppia. Kyseessä on kuitenkin enemmän tai vähemmän kutsuturnaus, jonne lähtijät tietävät mihin joutuvat. Kompittomuus mahdollistaisi tiimien sisäistä taktikointia, antaako parhaat armeijat "ykkösketjulle", vai tekeekö tasavahvan joukkueen tasoittamalla pelaajien eroja listoilla. Aivan kuten muussakin joukkueurheilussa tehdään. Onko ihme, jos leviää mielialaa pelin "rikkinäisyydestä", jos ns. "kovien luiden" kilpailussakin käytetään komppia?

Enemmän komppi on minusta tarpeen sekatapahtumissa, ei niinkään puhtaissa kilpailuturneissa. Pelitapahtumat voi mielestäni jakaa näin kylmiltään kolmeen; kilpailut, turnaukset, kampanjat. Kilpailut voisi hyvin olla RAW-tyyppiä, turnaukset "jotakin jokaiselle" -tyyppiä ja kampanjat taas omia erikoisviritelmiään pelistä. Kyse on nyt esimerkkijaottelusta, sekamuotojahan yms. on mahdollista tehdä jos jonkinlaista.

Komppi on minusta sitä varten, että se lähentään erilaisia pelaajatyyppejä. Kilpailuhenkisemmät pelaajat voivat silti virittää listaansa helmeksi, mikään eriarvoisia valintoja sisältävä systeemihän ei tuota estä.

Warhammerissa taitaa turnauksissa 4 teurastusta + 2 hävittyä teurastusta olla useimmiten pisteissä parempi kuin 6 niukkaa voittoa.

Pisteytykseen on usein lisätty muutamia uusia voittoasteita ja massacren rajaan on nostettu, yhtenä syynä on kilpailun pitäminen tiukkana loppuun asti. Kyllä pisteytyksellä voi vaikuttaa, siksi useat urheiluliigat antaa voitosta kolme pistettä ja tasurista yhden, katsojille "hyötytasurien" pelaaminen on kuitenkin aika kuivaa katsottavaa.

[Matti]

Warhammerissa taitaa turnauksissa 4 teurastusta + 2 hävittyä teurastusta olla useimmiten pisteissä parempi kuin 6 niukkaa voittoa.

Pisteytykseen on usein lisätty muutamia uusia voittoasteita ja massacren rajaan on nostettu, yhtenä syynä on kilpailun pitäminen tiukkana loppuun asti. Kyllä pisteytyksellä voi vaikuttaa, siksi useat urheiluliigat antaa voitosta kolme pistettä ja tasurista yhden, katsojille "hyötytasurien" pelaaminen on kuitenkin aika kuivaa katsottavaa.

Aivan, mutta jos massacren rajaa nostetaan, se entisestään rohkaisee pyrkimään totaaliseen vastustajan teurastukseen. Periaatteessahan tämän voi nähdä niin, että lopputulos on pelin loppuun asti auki ja sikäli pelaajilla pitäisi pysyä mielenkiinto. Mutta käytännössähän sanoma on se, että mitä pahemmin vastustajan teurastaa sen parempi.

Suoristan mutkia suoriksi nyt ja teen aika härskejä yleistyksiä. Mutta oletetaan, että pelaaja harkitsee kumpaa peluuttaa: Yhden tempun ihmettä, jolla massacroi 80% ajasta ja 20% ottaa turpaansa massacrella, vai vähemmän yhdentempun ihmettä jolla ottaa 80% ajasta lievähköjä voittoja 15% kohtuullisia voittoja ja 5% ajasta häviää niukasti.

Jos pisteytys on 3voitosta/1tasurista/0tappiosta niin odotusarvoisesti:
Yhdentempun ihme = 0,8*3 + 0,2*0 = 2,4
Toinen lista = 0,95*3+0,05*0 = 2,85.
Eli kannattaa ottaa jälkimmäinen.

Jos massacroinnista taas saa esim. 20p ja niistä lievistä voitoista 13p ja kohtuullisista 15p, lievistä tappioista 7p ja massacre tappioista 0p. Niin tilanne onkin:
Yhdentempun ihme 0,8*20p = 16
Toinen lista 0,8*13+0,15*15+0,05*7=13p.
Eli Yhdentempun ihme on kannattavampi.

[tneva82]

Kompit turnauksissa eivät ole uusi idea, mikä jo itsessään osoittaa, että pelien sisäinen tasapaino ei ole kokeneidenkaan pelaajien mielestä kohdallaan. Siltikään kompit eivät ole täydellisiä - aina satunnaisesti potkitaan päähän valmiiksi altavastaajaa ja samalla jätetään isompienkin sikojen mentäviä porsaanreikiä.

Jooph mitä yleisempiä sääntöjä(max X samaa yksikköä armeijassa, max 50 pts taikaesineet etc) sitä varmemminhan käy noin. Parhaimmillaan compit olisi jos ne olisi armeijakohtaisia jolloin jokaisen armeijan rikkinäisempiä osia voi rajoittaa ilman että nerffaa toista. Eräässä mielessä tekee siis armeijalistat uusiksi. Huono puolihan tuossa on sitten vastaavasti työmäärän kasvu eikä siltikään päästä kaikkia tyydyttävään lopputulokseen. Damned if you do, damned if you don't. Visainen pulma!

Kompit eivät myöskään muuta pelin henkeä. Kyllä ne listat viilataan komppien rajoissa tappiinsa, kun ollaan kisoihin lähdössä.

Enkä usko että sitä niillä yritetäänkään estää. Näkisin enemmänkin tylsien massacre voitto parissa kierroksessa pelien estämisen niin että kaikilla on hauskaa ja edes usko siihen että voisivat voittaakkin. Nuo ei ainakaan mielestäni ole kiinnostavimpia pelejä ja jos listoja katsomalla kävisi selväksi että noin siinä tulee käymään ellen heitä noppia kuin fakiiri...No minkä takia sitten pelata peli? Aika sujuisi rakentavammin katsomalla vaikka muiden pelejä ja ihastellen hienoja armeijoita. Vaikea uskoa vastustajankaan pitävän pelistä jossa ei ole hänelle mitään haastetta.

[Black scars]

Jos pisteytys on 3voitosta/1tasurista/0tappiosta niin odotusarvoisesti:
Yhdentempun ihme = 0,8*3 + 0,2*0 = 2,4
Toinen lista = 0,95*3+0,05*0 = 2,85.
Eli kannattaa ottaa jälkimmäinen.

Tuollainen asteikko aiheuttaisi todennäköisesti erittäin passiivista pelaamista, hankitaan ne voittoo tarvittavat pisteet ja vältellään tappioita loppupeli, miksi riskeerata mitään? Useinhan tuon näkee esimerkiksi futiksessa niin, että joukkue tekee erikoistilanteesta maalin ja pysyy sen jälkeen omalla kenttäpuoliskollaan. Pisteytystäkin rukatessa pitää olla varovainen.

Yksi vähemmän esille tullut elementti on skenaariot, aikanaan monissa turnauksissa käytettiin ns. antiskenaarioita yhden tempun ihmeiden toiminnan vaikeuttamiseksi. Esimerkiksi läpimurrossa puhdas gunline on aika heikoilla. Sehän nimenomaan kysyy pelaajan taitoa, kun pitää selviytyä yllättävistä tilanteista. Tosin jos yksi viidestä skenaariosta on listalle huono, niin silti tuo 0,8 x 20 + 0,2 x 0 toimii. Tasuriahan esimerksiksi gunline lähtisi mainitussa skenaariossa hakemaan. En tiedä miten random skenaariot toimisi.

[nahkafani]

Eräs viisas mies sanoi: Voitto on ainoa erinomaisuuden mitta.

[Rune]

Eräs viisas mies sanoi: Voitto on ainoa erinomaisuuden mitta.

Kukas tuo ääliö oli?

Tietty miten sen voittamisen määrittelee, mutta jätetään se myöhemmälle. Niin houkutteleva virke, etten vain voinut olla tarttumatta syöttiin.

[Silveri]

Aika isossa osassa turnausmielekkyydessä on myös skenaariot. "Vaihtoehtopelit" yleensä tarjoavat aika erilaisiakin tavoitteita pelkän "tapetaan kaikki" -tavoitteiden sijaan, jota 40k ja faba edustavat, eikä tässä voi vedota edes joukkojen vähyyteen selityksenä - esim Epic myös painottaa valtaisasti strategisten kohteiden hallussapitoon.

Jos skenaario itsessään vaatii "taitopelaamista" "listapelaamisen" sijaan, voi se copypastelistakin kaatua, kun sillä ei saa objectiveja pidettyä vastustajan edetessä nopeasti tulen suojassa.

Tämä tosin vaatii maastoa ja runsaasti ennakkovalmisteluja turnausjärjestäjältä. Pienissä turneissa toimii hyvin, mutta auta armias, jos rupeisi tätä toteuttamaan 60+ pelaajan 40k -turnauksissa.

Esim. Confron ja Hell Doradon turnauspisteet tulivat juuri tavoitteiden saavuttamisesta, tappopisteillä ratkaisiin tasapelit loppusijoituksessa.

[Rakath]

Saas muuten nähdä mitä 40k-puolella 5. laitos tuo tullessaan turnauspeleihin.
Nyt kun Victory Pointteja "ei ole olemassa", olisi mielenkiintoista nähdä turnaus joka perustuisi tuohon uuteen filosofiaan. Eli 2/3 skenaarioista olisi ainoastaan objektiivien hallussapitoon perustuvia, ja 1/3 jonkinlaisia Killpoint-härdelleitä.

Mites Suomen skenen tulevat turnaukset? Vieläkö vedellään vanhoilla victory pointeilla?