warhamer116 kirjoitti:Toki, enemmän figuja halvemmalla lisäisi figujen uudelleenmyyntiä
Miten? Pikemminkin hintojen polkeminen ja volyymin lisääminen vähentäisi jälkimarkkinoita: otatko toisen pykäämät, täysin eri lailla kuin itse haluaisit maalaamat ja kokoamat ukot, ja muovistahan maalia olikin kiva & helppo poistaa (tosin liimahan irtoaa kätevästi samalla), ja siinähän ei aikaa, vaivaa ja Fairy Powersprayta kulukaan, vai ostatko korkkaamattoman paketin sprueissaan hintaan joka ei pahemmin kirpaise, etenkään jos turhalle vaivannäölle (poisto ja purku) laskee mitään arvoa? Varmasti metallifigujen jälkimarkkinoitakin hillitsi aikanaan se, että GW:ltä saattoi todella pitkään tilata kohtuuhintaan minkä tahansa hyllyvalikoimasta jo poistuneenkin tinafigun tai jopa sellaisen
osan, kunhan sen muotti vielä oli tallessa ja tilauskoodi oli mainittu aikaisintaan niissä 90-luvun alun puhelinluetteloissa.
Jos GW'n kauppaan on kiva pyörähtää, siellä on hinnat ja palvelun taso hyvää niin kyllä mieluusti pulittaa vähän ekstraa siitä
Karsitaan henkilökuntaa ja patistetaan jäljelläolevia myymään kolme kertaa kahdessa lauseeessa, kyllä se siitä. Jenkkilässähän GW ajoi Battle Bunkeritkin alas, koska totta kai jäähallien sulkeminen lisää jääkiekon suosiota, ja kovasti rekrysaitilla etsitään ainoastaan yhdenmiehen yrittäjäkauppiaita.
GW:n myyntihän ei rahassa laske, mutta volyymit syöksyvät. 10 vuodessa rivisoltun (tai miksei charrunkin)
inflaatiokorjattu hintakin on vähintäänkin tuplaantunut - figuja siis myydään alle puolet entisestä. Ei oikein suuruusekonomia toteudu ja kiinteät kulut kuoletu tuolla tavoin. Tavallaan on siis täysin loogista, että kehityskulku viedään lopulliseen päätepisteeseensä, jossa on pelkästään charruja ja monsuja, ja yksi "heroic 28mm" jalan tarpova muovisotilas maksaa enemmänkin kuin sen nykyisen jo sinällään järjettömän charrujen 20-30 egeä, sanotaan vaikka 50-60€ laaki (vertaa montako jopa character-figua sillä jo saa paljon pienemmiltäkin kilpailijoilta, puhumattakaan 25mm tai 54mm (lue: 1/72 tai 1/35) muovisotilaista pienoismallikaupasta). Rajoitetun ajan (sen vähän mitä alumiinimuotti kestää - siinä missä teräsmuotit pahimmiltaan 50-luvulta voivat vielä olla käyttökelpoisia) myytävät limited edition Faba-figut sopisivat tähän strategiaan kuin nenä päähän. Eri asia on, toimiiko lähestymistapa, mutta jos olisin sijoittaja niin en uskoisi, että näin digitaaliaikana jo valmiiksi melko marginaalisessa harrastuksessa avain voittoon on massatuotantoon parhaiten sopivan teknologian ja pieninä sarjoina tehtävien keräilykappaleiden yhdistelmä.
Höpsöintä on, että koska GW haluaa olla pienten piirien eksklusiivista hupia, firma sahaa omaa jalkaansa kaikin voimin pitämällä esmes Space Hulkkia limited releasena vain tavaramerkin voimassapitääkseen, tai kyykyttää jälleenmyyjiä minkä ehtii, siinä missä X-Wingiä saa jo PIhtiputaan mummokin lähimarketista (edes niitä GW:n viiden onepose-ukon paketteja ei enää näe pelikauppojen ulkopuolella). Tai mitä jos lisenssillä GW-lautapelejään tekevä FFG olisikin saanut luvan tehdä "heroic 28mm" skaalaiset hahmot (tai peräti GW:n suunnittelemat ja valmistamat Citadel(tm) Miniatures, vrt. HQ ja SC neljännesvuosisadan takaa) Talismaniin ja Reliciin, hui kauhistus, siinähän olisi joku paha
ulkopuolinen saattanut vaikka saada kosketuksen harrastukseen, tai joku "GW Hobbyn" pariin jo koukutettukin olisi vielä saattanut ostaa sen figujen takia (joista olisi kuitenkin kilahtanut raha GW:n kirstuun, eli raha ei olisi ollut pois GW:ltä).
---
Kaiken tämän jälkeen, JOS päättäisin palata figuilun pariin (myytyäni kaiken vuosi sitten, mutta kiinnostuksen vuoksi seurattuani alan uutisia edelleen) ja välttämättä haluaisin pelatakin figuilla, niin kyllä minun hermoillani kutkuttaisi nimenomaan joku kymmenen monsterin armeija, jonka jaksaisi maalata ja hutiloiden menisi suunnilleen sama aika kuin kymmenen ukon maalaamiseen menisi ja isomman monsun detaljitkin näkyisivät vaikkei maaalaustaidot kummoiset olisikaan. Ehkä tässä onkin se, mitä GW ajaa takaa: lapset ja stressaantuneet aikuiset on helpompi houkutella mukaan käyttämällä porkkanana vähäistä työmäärää, vaikka figut sitten maksaisivatkin rahassa saman verran kuin hordearmeija joskus muinoin. (Joojoo, tiedän kyllä, isoon figuun tai yksinäiseen sankariin
pitäisi käyttää eksponentiaalisesti enemmän aikaa että sen näyttäisi arvoiseltaan, jne.)
Tosin en todellakaan tekisi paluuta edes nyky-GW:n hinnoilla, ja vielä vähemmän tulevilla keräilykappale-hinnoilla. Jolloin katse kääntyisikin suoraan kilpailijoiden skirmisheihin, satunnaisesti lautapeleihin joissa on rajallinen määrä nappeja, ja ihan vain omaksi huviksi itseä miellyttävien milloin kenenkin figujen maalailuun vailla ajatustakaan pelata niillä mitään, jolloin voisikin jo suoraan jatkaa "oikeiden" pienoismallien harrastustakin.