Jeps, kiitokset vaan minunkin puolestani sinne CB:n suuntaan ja muillekin järjestäjille ja organisaattoreille sekä tietysti vastustajille. Seiska edikka ei aivan ollut hallussa, mutta jotenkin nuo pelit silti sujuivat. Yritin tätä raportin tynkää työstää jo pari iltaa sitten, mutta Sotu sekosi sopivasti juuri ennen Lähetä-napin painallusta ja deletoi puolet tekstistäni.
Pitihän sitä lähteä FB:n seitsemättä edikkaa kokeilemaan, ensimmäistä kertaa ihan käytännössä. Viikonlopun kuluessa selvisi, ettei theoryhammerilla pitkälle pötkitä, eikä pelitehon uhraaminen WYSIWYGIn ja tyylikkyyden alttarilla sittenkään pidemmän päälle kannata. Olin siis liikkeellä turnauksessa lähes pisteautomaatiksi muodostuneilla Dark Elffeilläni, joita noppaonnikin potki kuin Adidaksen kisapalloa.
Huvin vuoksi päätin kokeilla ensimmäistä kertaa Assassinia listassa. Yllätti suorituksillaan iloisesti ainakin minut (ja kenties jopa vastustajat
). Listaan kuului myös Cold One Noble, 2 ja 3 levuset taikurit, joista isompi ratsulla, keihäswarrublokki, 2X10 RxB(ilman kilpiä, WYSIWYG FTW!), 5 mustaa ratsastajaa, kärry, viisi ritaria, shadet, harpyijat ja parit boltterit. Ei mikään voittajalista, mutta keskikastiin tässä tähdättiinkin.
Ensimmäinen peli ja vastaan turnausvoittaja Kulmala VC:ineen.
Strigoi Countti kolmen necron entourageineen heitteli loitsuiksi summonit ja parit Van Helit, joten magiaosastolla oltiin saman tien altavastaajina. Vähän yritettiin ammuskella ja vähentää ritareita ja koiria pois, mutta vaikutus ei ollut havaittava. Oikealla laidalla Dark Riderit flankkaavat yhden ritariporukan, kestävät koirien apurynnäkön ja nakertavat sankarillisesti molemmat tomuksi. Muuten epäkuolleet siiten tulivatkin läpi joka paikassa. Uuden edikan ihmeellisyys näytti voimansa kun vaunu pakeni keihäsblokin ja isomman sorsan läpi, jättäen jälkimmäisen yhteen haavaan zombien puruleluksi ja warrujen juostessa itsensä rikki impassableen kivimuodostelmaan. Dark Riderit yrittivät ottaa merkeistä paria turnauspistettä, mutta summonzombit olivat eri mieltä. Tuloksena perinteinen turnausalun turpasauna 0-20.
Tokaan pelin sain vastaani kaimani Posion bretit, listana ilmeisesti tuo Chaoslordin kuvailema setti.
Luottomiehenäni toiminut Noble onnistuu välttelemään Pegasosnihtien, erranttien ja lordin huomiota selvitäkseen vain koppaamaan trebuchetin murikan suoraan niskaansa. Itse onnistuin sekoilemaan omassa päädyssäni sen verran, että ritarien luottonaisena toiminut damseli pääsee yhdellä haavalla karkuun. Peli muuttui keskialueen taisteluiksi, joissa keihäswarrut kestävät KotRi-lancen rynnäkön ja onnistuvat vaunun ja shadejen avustuksella lopulta karkottamaan ja tuhoamaan mokomat. Samalla isompi sorsa kestää neljän Pegasosritarin rynnäkön ja Dark riderit häätävät kelvottomat maaginjahtaajat ulos kentältä.
Kaikkia todennäköisyyksiä uhmaava peli päättyy lopulta 7-13 häviöön luottomiessekoilun ansiosta.
Kolmanteen peliin vastaan Ville Hatakka(menikö oikein?) ja reilun pelin Helffit neljällä boltterilla, maageilla, helmeillä ja kotkacommanderilla. Magiaylivoima ja nuolet niittivät haltioitani liiankin hyvin ja noppatuuri kusi pahemman kerran. Kun ei osu, niin ei vaan osu. Vaikka sainkin murhattua mukavasti helmejä ja parit boltterit, lopputulos oli massacre menettäessäni itse kaiken. Turnauksen tylsin peli, eikä pelkästään tuloksen takia. 0-20.
Ensimmäisen pelipäivän tuloksena siis huikeat 7 peli-ja 29 maalauspistettä. Ainakaan tämän huonommin tuskin olisi voinutkaan mennä, joten suunta saattoi olla vain nousujohtoinen.
Sunnuntaina neljänteen peliin pienen pöydänvaihtoepisodin jälkeen vastaan Pauli Hulkkonen Grimgor-johtoisine örkkeineen. Kohtuullisen pienessä armeijassa vain yksi Big’Un-blokki, BOrc-henkivartiosto ja Ngobborykä. Lisäksi susia, hämiksiä ja kaikenlaisia koneita. Harpyijoiden syödessä lobberin, Shadet ja Dark Riderit kävivät ottamassa mittaa goboista ja räkäläisistä molemmilla reunoilla. Gobot todettiin liian pahoiksi, mutta pumppuvaunu sentään jyrättiin. DRiderit keräilivät objektiiveja ja pakoilivat gobooja. Keskellä Big’Uneja ammuttiin ja taiottiin rikki muiden väistellessä Grimgoria. Lopuksi Borccien epäonnistunut rynnäkkö toi flankin keihäswarrujen eteen, jotka assasinin avustuksella hyökkäävät kiinni. Grimgor ei pääse iskemään eikä tuplaykkösiä tule, joten haltiat juoksevat yli ja pelästyttävät vielä Big Bossinkin possuineen karkuun. Peli ratkesi oikeastaan tähän ja loppupeli oli vain kosmetiikkaa haltioiden hakiessa merkkejä ja murhaillen loppuja örkkejä. Tuloksena ensimmäinen voitto, 18-0.
Viimeiseen peliin vastustajan vaihdon jälkeen Rahkilan Ville ja lisää örkkejä. Peli oli varmaan hauskin kaikista, vaikka nopat pyörivät kaikkien todennäköisyyksien vastaisesti. Haltiat eivät osuneet jousillaan edes kahdesta tuumasta sen vertaa että olisivat pari gobboa tappaneet. Samanaikaisesti Ville läpäisi valehtelematta noin 15:sta gobbojen paniikkiheitosta 12. Jotenkin nopat suostuivat pyörimään vain örkeille tässä pelissä. Reiluna kaverina Ville tuumi, että kyllä pelistä alkaa mennä maku, jos mikään ei vaan onnistu. Päätin silti taistella pisteistä ja sankarillinen vastarintani tuotti lopulta pelipisteissä tasurin, kun olin saanut pidettyä hahmot hengissä. Merkit menivät sitten lähes kaikki örkeille. 7-11 tappio, mutta silti mukava lopetus viikonlopulle.
Lopullinen sijoitus 54, maalauspisteiden ansiosta. Tavoite(puoleen väliin) ei aivan täyttynyt, mutta aina on hyvä olla jotain parannettavaa ensi turnaukseen. Turku Fanaticiin jo toivottavasti päästään Khemreillä, reilu peli loppunee siihen.
), tai sitten siitä tehdään yleisesti hyväksytty sääntö että kaikki näitä ilmaisia pisteitä saisivat saldoonsa.