Sotavasara.net

Itse aloitin warhammereiden keräilyä, olisiko ollut kolmannella luokalla.Olimme yhden pahaan kaverin kanssa lotr faneja ja niinpä ostimme molemmat starter packit. sitten käännyin örkkien puolelle ja kaveri jatkoi hyvän puolella. Siitä jatkui pari kuukautta ja sitten ystävämme tulikin pyytämään meitä pihalle kun pelasimme lotreilla. Hän sanoi että näitä on minullakin ja semmoisia 40Kootakin on.Olimme olleet hänen kanssaan aina samalla luokalla ja nyt vasta se tuli esille.Lotrin kanssa jatkui vielä nelos luokkaan ja sitten nelarin puolessa välissä oli joulu ja nidet putkahti pukin kontista. sitten on jatkunut eri armeijoiden kanssa ja nyt on FaBa tullut muiden joukkioon. Samalla joukolla vieläkin menee tosin harvemmin nykyään ja vain 1 on lähtenyt muuton takia.

Njaa. Joskus kattelin pkp:n sivuilla warhammereia ja ihmetelin että kukahan hullu maksaa 30€ paketista pikku-ukkoja. Keräilin siihen aikaan kuitenkin revellin pienoismalleja ja parin kuukauden ihmettelyn jälkeen ostin sitten delffien warru boxin. Ne maalattuani, ostin delffien armybookin ja wh sääntksen ja siitä se sitten vaan lähti. Eli täysin uteliaisuuden takia jäin koukkuun näihin...

Ekan kerran kokosin Gw figuja 8-vuotiaana, kun pianonsoiton opettaja antoi ojasta löytämänsä Empire regiment-paketin. Pyysin isää ostamaan liimaa ja rakensin ukkoja.

Siihen se sitten jäikin melkein, pari lentokone-ja panssarivaunu pienoismallia tuli väkerrettyä parin seuraavan vuoden ajan, kunnes innostuttiin kavereiden kanssa ostelemaan FaBan rykmenttejä.
Sääntöjä sovellettiin itse ja sitten tapeltiin. Ei niissä taisteluissa mitään järkeä ollut, mutta pelattiin kuitenkin.

Se tais olla siinä nelosella ku kaverit alotti nii sitte iteki alotin. Suurin osa kavereistakeräsi 40k:ta (ite Fabaa). Ne kaverit sittemmin lopetti siitä ja alko se perus mite sä jaksat noita pikku-ukkoja , joten jäin peliseuran puutteessa tauolle, mutta nyt olen täällä taas ollu noin vuoden.

Itse paljon Helsingissä pyörittyäni huomasin pienen liikkeen (GW Helsinki) kampin lähellä. Ikkunoissa oli todella taidokkaasti maalattuja figuja ja halusin itse oppia tuollaisia tekemään.
Isä maksoi, minä kokosin ja maalasin nuo BFM-boxin figut ja lisää on saatava... Koko ajan...

Nyt projektina 2000p (nyt ~1000p) DA ja FaBaan 1500-2000p (~nyt noin 500p) Dark Elves armeijat

Olen tehnyt pienoismalleja monta vuotta ja, kun pienessä askartelu kaupassa, jossa ei paljon asiakkaita käy ja tunsin omistajan jotenkin, satuin törmäämään warhammereihin, ostin Predatorin. (tosi en vielä tiennyt että se oli Warhammer tai, mikä Warhammer yleensäkään on. Sitten kassalla omistaja kysyi olenko harrastanut Warhammereita pitkäänkin. Kysyinpä sitten mikä on Warhammer ja hän selitti taustaa jne. Siitä se kiinnostus sitten heräsi.

Siitähän se lähti, eräänä sateisena päivänä Helsingin Fantasiapeleissä kesäkuun puolivälissä 2005. Olin "sattumalta" ollut käymässä Fantasiapeleissä (alunperin MTG:n ja ropeaiheisten juttujen takia) kunnes satuin huomaamaan lapun jossa mainostettiin demopeliä Warhammeriin. Olin sattumalta käynyt aikaisemmin samalla viikolla (olin viikon lomalla Helsingissä) fantasiapeleissä, ja tiesin että warhammerit on jotain pieniä ukkeleita joilla pelataan. Päätin sitten kokeilla, ja noin tunnin kestäneen demopelin jälkeen totesin että näitähän pitäisi itselle saada. En sitten viitsinyt ostaa mitään figuaiheista fantsusta, vaan kerroin kaverilleni tästä ja päätimme noin vuotta myöhemmin alkaa keräämään Fabaa, hän Empireä ja minä jotain, koska en tällöin tuntenut muita figuttajia ja hän ei pitänyt 40K:sta koska Dawn of War oli hänestä ihan huono peli koska siinä ei saa yksittäisiä haavoittuneita peräännytettyä parantumaan. En ollut tällöin viellä varma armeijastani, joten hommasin aloituspaketin puokkiin, ja eräänä keväisenä ja aurinkoisena iltana paketti PKP:stä saapuikin. Pari viikkoa myöhemmin menimme paikalliseen figuliikkeeseen ja ostimme joitain purkkeja maaleja, joilla sitten jotenkuten yritimme maalata niitä. Yli puoli vuotta siinä meni maalata ne, mutta lopulta nekin tuli maaleihin. Nykyään olen suurimman osan näistäkin örkeistä myynyt pois ostettuani kääpiöitä, mutta niitäkin löytyy viellä.

No tuota noiniin..
Siitä on vissiin 5-6vuotta kun aloitin. Kaverini kanssa askarreltiin paljon. Jotain pahvisotilaita tms. Niimpä askartelu tarvikkeita tarvitsi aina. Niimpä kaverini meni niitä Sinooperista ostamaan ja tuli mukanaan warhammer (taisi olla chaos space marine perus tyyppejä) boxi.
Nehän olivat hienoja joten piti minunkin niitä käydä ostamassa, ja siitä se sitten alkoi.. Tarkkaa aloitus aikaa en itsekkään muista mutta 2002vuoden ilmainen christmas catalogue löytyy (tai itseasiassa peri tusinaa... :D) niin siitä voisi olettaa etä joskus niihin aikoihin..

minä taas sain tietää näistä pikku ukoista kavereilta kuten Nazgúl:ilta, joka oli ostanut mines of moria paketin. Sitten kuuntelin kavereiden höpötyksiä ja sitten halusin oppia pelaamaan. Yhtenä päivänä minulle sitten Nazgúl soitti ja kysyi haluaisinko tulla mukaan fantasialinnaan ja vastaus oli tietysti ilman muuta ja perillä ostin ensimmäisen paketin ukkoja, ja siitä lähtien on näitä tullu keräiltyä.
(tylsä tarina mutta oli pakko laittaa)

perkele2 kirjoitti:Mietin vain, että mikä on saanut ihmiset keräilemään pikku-ukkoja, ja oliko harrastus sitten lopulta sitä mitä kuvittelitte?
Mitenkä teillä? Miten olette ylipäätään kuulleet harrastuksesta, ja miksi siihen sitten päätitte ryhtyä? Kovasti myös kiinnostaa kuinka erilaista peliä olitte odottaneet.

Ensimmäisen kosketuksen sain miniatyyreihin 40k:n muodossa. Yläasteella kaverit pelailivat tuollaista peliä ja toki katselin vierestä. Olin kyllä kiinnostunut ja tuli luettua CodeX:t läpi. Muistan vieläkin kun luin Eldar CodeX:n ensimmäistä kertaa. En termeistä ymmärtänyt paljoakaan, mutta kuvat ja tarinat tempaisivat mukaansa. Harkitsin aloitusta Chaoksen tai juuri tulleiden Necroneiden (muistelen, että olivat uusia siihen aikaan) muodossa, mutta se vaan jäi.

Joskus lukion puolivälissä kaverin luona satuin huomaamaan Space Marine-figuurit ja kyselin ihan mielenkiinnosta. Kaveri päätti, että otetaanpas parit demopelit. Ultramarinet jaettiin tasaisesti ja pistettiin pelit pystyyn. Ensimmäinen peli päättyi voittoon, kiitos Terminaattoreille, ja olin myyty. Vaikka pelin tuuripohjaisuus paistoi selvästi, niin pelaaminen oli hauskaa ja figuurit hienoja. Vaikein osuus oli kun mietin mikä armeija olisi se minulle sopiva. Tykkään/tykkäsin lähes jokaisen armeijan jostain tietystä figuurista joten tuo valintatapa ei toiminut. Lopulta, pitkien mietintöjen jälkeen, päädyin tulokseen että nopeus on valttia. Kaveri lähetti sähköpostiin aina tasasin väliajoin myynti-ilmoituksia Sotavasaran sivuilta. Ensimmäiset Eldarini tulivat jonkun myynti-ilmoituksen kautta.

Ainut mikä on muuttunut vuosien saatossa, on tuo uutuuden viehätyksen katoaminen. Pelaaminen ei aiheuta samanlaisia ahaa-elämyksiä ja armeijat eivät ole enää niin mystisiä kun CodeX:t on luettu läpi ja infomaatiota on enemmän. En kyllä vaihtaisi peliäkään pois. :)

Itselläni käi niin, että kaverit peruskoulun seiskaluokalla jotain figuja maalailivat. Siinä tuli pari vuotta roolipelejä pelattua ja tehtyä muuta nörttitoimintaa. Sitten lueskelin eräs kaunis kesäinen ilta kaverilla jotain White Dwarffeja, ja satuin huomaamaan kill-team nemesiksen säännöt. Heitin kaverille vain jotta "Hei, miten ois, alotetaanko 40k? Kun ei noi kill-team säännöt kauheesti figuja vaadi." Kaveri vastasi tähän myöntävästi, ja siitä sitten fantsuun. Siitä sitten vain käännyttämään muitakin.

Space Crusade ja Hero Quest joskus vuonna kivi ja keppi, sattui heräteostoksena kai tarttumaan Keravalaisesta lelukaupasta mukaan joskus aikoinaan.

Aivan legendaarisia pelejä, eikä niistä sitten ollutkaan pitkä matka ihan täysmittaisiin figupeleihin.

Itse näin joskus 8- vuotiaana kaverillamme lotr-miniatyyrejä, joista innostuin aivan hillittömästi. Parin vuoden päästä ostin lotr-aloituspakkauksen (se, jossa tulee värit ja figuja), mutten koskaan ruvennut pelaamaan. Figuja alkoi kasaantua sekä 40k:n että faban puolelta, ja mahtoiko olla seiskan tai kasin syksyllä, kun aloitin 40k:n pelaamisen tosissani. Faba alkoi seuraavana jouluna.

Aloitin noin 9v. Kun kaveri oli mennyt jonnekin nuorisotalon miniatyyrikurssille. Sitten, kun hän näytti figujaan, niin halusin minäkin mennä mukaan.

Näkisittepä ensimmäiset kroottini. Luulimme, että niihin saa tehdä mutaatioita, joten laitoimme 4 kättä ja ne kaikki väärinpäin. Käytimme myös niin tehokasta liimaa, että figuihin tuli reikiä.

Vitosluokalla kaveri näytti ostamiaan necroneita, kaikki muut kaverit innostuivat, mutta minä en. Sitten kumminkin massan voima sai aloittamaan. Jostain alkukantaisesta Sinooperista ostin 10 € wood elf-paketin ja mentiin kaverille maalaamaan. Kuukauden päästä ostin jo oman paint setin, jossa tuli mukana 6 bretonnian jousimiestä. Sitten pelailtiin koulun pihalla 5 tyypin armeijoilla kävyt ja kivet esteinä. Aseiden kantamat olivat loputtomat :)

Kaverin isobroidin kaveri tuli empire-figuineen esittelemään hammeria joskus melkein 20 vuotta sitten. Oltiin ihan huuli pyöreenä että meille kans. Ostin sitten Fantsusta tyyliin wood elf archereita, dwarffien tykin ja chaos dwarffien swivel gunin. Ja dwarffien dragon slayerin, nekin tuli sillon 40x40 beisseille semmosen ison lohikäärmeen pään kanssa =) Pelasin kuitenkin dark elffeillä, joita ostin pian...oli warhoundeja ja cold one rider maagi. Ja jotain assassineja ja yks command grouppi.

Tämä joskus vuonna '90 ehkä, plusmiinus vuosi sinne tai tänne. Ei voi muistaa. Olin kuitenkin sen ikäinen että mutsi oli ihan että "Mitä! Maksoiko noi pikku-ukot sata markkaa! Olikohan nyt ihan viisasta...". Sillon sai esim. tarjouksesta 28 markalla 4 metallista wood elf archeria. Muovisia ei ollut kuin ne mitkä tuli sääntöjen mukana, eli jotain one-pose gobboja ja high elffejä. Oisko nelosedikka just ilmestyny sillon. Sea Elf figuja oli GW:llä kanssa, joku sea elf repeater bolt thrower tjsp =)

alotin harrastuksen joskus lukion alussa, kun etsin jotakin lotrista ja tuli gw sivut. sitten lehteen tuli ilmotus, että kuopioon oli avattu uus miniatyyrikauppa, ja sinnehhän piti mennä ostoksille (taksilla xD). 3 vuotta oon keräilly ja käynyt ostoksilla 3 kertaa vuodessa, ja rahaa paloi, ja palaa vieläkin, 200€ per kerta(äiti sano aina:"älä sano isille pajon makso tai se suuttuu").vois alkaa opettelemaan pelaamaan ku menee opiskelemaan jonnekkin, sillä meijän kylällä on vaan 3 muuta pelaajaa mun lisäksi, joista 2 lopettanut kun rahat loppu kesken :p, ja kolmas(vihamieheni) meni kontiolahteen. nyt on niin pajon ukkeleita ettei meinaa huoneeseen mahtua asumaan, kun lattia on täynnä keskeneräisiä maalauksessa ja liimauksessa