Sotavasara.net

Morhgoz kirjoitti:
Kuhan vaan kysyin, dreadin saaminen lähitaisteluun nopean lentävän tankin kanssa ja tiputtamaan sen olisi vaan ollut supereeppistä...

Itselleni jo tarpeeksi eeppistä :) Falcon loi jopa peliporukallemme tunnuslauseen/iskuhuudon; ''Creeeeew Shakeeeeeeen!'' Mitään muuta ei sille ennen tuota ole tapahtunut.

En tajua? :)

Minun Falcon tuhotaan aina eka laukauksella. Siinä on holoholot ostettuna ja kaikki mikä muillakin, mutta kumma miten se tuplakutonen osaakin aina siinä kohtaa pyörähtää :)

Falcon on myös superhuippu tietokone. Ainakin pieksää Amigan tuosta vaan :)

Mun parhain 40k muistoni sattu mulle tänään (siis ei vielä ihan kunnon muisto) pelasin ekan kerran 40k:ta taukeilla ja voitin ku hyökkäsin takaa päin elduja no tota ei se varmaan ollut voiton ainoa syy mutta kuitenkin


Jei!! :D

Paras 40 muisto on kyl viime fanaticista.
Demoni prinssi chargee vajaaseen örkki ryhmään (6 örkkiä+nob clawilla) Prinssi tappaa 2 boyta ja 4 boyta lyö takaisin tekemäll yhden woundin. Nob lyö ja tekee kaksi woundia. Sitten no retreat save tulee ja tappaa prinssin.

Peli loppui 20-0 örkkien voittoon.

kk ukkeli kirjoitti:Mun parhain 40k muistoni sattu mulle tänään (siis ei vielä ihan kunnon muisto) pelasin ekan kerran 40k:ta taukeilla ja voitin ku hyökkäsin takaa päin elduja no tota ei se varmaan ollut voiton ainoa syy mutta kuitenkin


Jei!! :D

En pistäisi yhtään pahakseni vaikka kertoisit asiasi hieman tarkemmin. Kuka, mihin, miksi ja millä heitoilla tai vastaavaa. "Muna pieksi kanan"- ei oikein vakuuta.

Lord Mikke kirjoitti:

kk ukkeli kirjoitti:Mun parhain 40k muistoni sattu mulle tänään (siis ei vielä ihan kunnon muisto) pelasin ekan kerran 40k:ta taukeilla ja voitin ku hyökkäsin takaa päin elduja no tota ei se varmaan ollut voiton ainoa syy mutta kuitenkin


Jei!! :D

En pistäisi yhtään pahakseni vaikka kertoisit asiasi hieman tarkemmin. Kuka, mihin, miksi ja millä heitoilla tai vastaavaa. "Muna pieksi kanan"- ei oikein vakuuta.

Ok. No alotin niin että yksi taukki fire warrior tiimi alotti sen devilfishin sisältä ja vein ne taukit siin devilfishissä yhen eldar guardian joukon taakse ja fire warrior tiimi tulitti sen melkein paskaksi. Siit jäi viel kaks elduu ja ne hyökkäs lähi taisteluun ja mä voitin sen.

No tossa kai se syy oli miks mä voitin mutta siis mun muut taukit nehän tulitti kanssa niit muita elduja.



SORI taisin selittää vähä huonosti! ↕↕

Viitaten ylläolevaan kirjoittajaan - voi tuota nuoruuden intoa.

Joka tapauksessa, oma paras muistoni on erittäin tiukasta matsista Eldareiden edellisen codexin armeijaa vastaan. Itse pelaan Taun ensimmäisellä codexilla, molemmilla oli erittäin mobiilit armeijat (paljon transportteja jalkaväellä, minulla XV8:ja, droneja yms. ja vastapuolella Vypereitä, jetbikeja jne.)

Matsi oli äärimmäisen tiukka. Molemmilla oli reippaasti kokemusta omasta armeijastaan, mutta ei kovin paljoa vastustajastaan ja tappiot olivat huimaavat. Skenaariota en muista, mutta edellisen edikan tapaan voittopisteistä kisattiin äärimmäisen tiukasti.

Koko pelin ajan olin tulittanut aina jollakin vastustajan Wave Serpentin stunniin. Mitään muuta en ollut saanut sille aikaiseksi, mutta pelin stressin myötä olin oppinut vain hahmottamaan sen liikkumattomana ja vaarattomana möhkäleenä keskellä lautaa. Viimeisellä omalla vuorollani vien siihen ihan viereen oman Devilfishini, puran sieltä Fire Warriorit ja rapid firellä pyyhkäisen vastustajan viimeisen lymyilevän Guardian-ryhmän sileäksi. Ihmettelin, kun vastustaja vain hymyilee, vaikka tuho oli totaalista.

Vastustajan viimeisellä vuorolla hymyn syy paljastuu, kun Serpentti yskäisee sisuksistaan täyden ryhmän Howling Bansheita. Ne rynnäköivät säälittä vieressä kököttäviin Fire Warrioreihin (viimeiseen täyteen yksikkööni) ja vastustaja alkaa heitellä noppia. Yllätykseksemme Bansheet osuvat surkeasti, woundaavat vielä surkeammin ja valtavasta iskumyrskystä huolimatta vain kaksi Fire Warrioria puree multaa. Nämä lyövät takaisin minkä pystyvät, ja yllätykseksemme tappavat muistaakseni kolme tai neljä Bansheeta. Bansheet epäonnistuvat vielä leadership-testissään ja koittavat päästä karkuun, mutta kuin irvaillakseen Fire Warriorit niittävät nämä Sweeping Advancellä.

Matsin loppupisteissä tämän tappelun tulos toi niukan voiton omalle armeijalleni ja pisteenlaskun jälkeen huomasin sykkeeni jälleen laskevan alle 150:n. Parhaimpia pelejä ikinä.

Kerran kun pelasin vanhalla kaartiarmeijallani, plasmagunien overheat tappoi enemmän nappejani kuin koko vastustajan armeija :P

Paras kaikista on ehkä, kun olin ostanut Forge Worldin: Greatter Daemon An'ggrathin. Ja samalla viikolla oli tulossa iso Apocalypse peli kaksi vastaan kaksi. No olin kertonut puolue toverilleni ostostani ja päätimme pitää sen salassa vastapuolen pelureilta. Ja voi sitä täpinän, mouheuden ja mehustelun tunnetta kun odotettiin sen pelin alkamista.

Ensimmäinen vuoro meni vastustajalle joten jouduimme odottamaan reservien tuloa toiseen vuoroon aika kauan. Mutta toisen vuoron alussa pääsimme vihdoin paljastamaan jätti yllärin. Olin ottanut asseteiksi Major possesedin joten pyysin vastapuolen pelaajaa (Tau) valitsemaan jonkin sankareistaan. Valituksi tuli Ethereal. Heitin 3+ ja sehän pyörähti. Joten, pyysin poistamaan sankarin pöydältä ja kaivoin pahvilaatikossa piilossa olleen An'ggrathin esiin ja laitoin Etherealin tilalle. Vastapuolen palaajien leuat putosivat polviin ja kumpikaan ei saanut sanottua mitään. Se on varmasti paras muisto: kavereiden ilmeet ja oma mouheuden tunne.

Peli voitettiin 6-0.

Olisko laittaa linkkiä sen ison mörön kuvaan?

Paras muisto taitaa olla sankarillisesti kuolleesta commissaarista*, joka tappoi saman pelin aikana kaksi hive tyranttia (toinen oli haavoittunut ja omasi vain 2 woundia). Tappojensa jälkeen tämä kaveri oli menettänyt koko ympärillä olleen commadin (tappoi officerin itse), mutta hän ei ollut saanut tarpeekseen vaan lähti haastamaan vielä vastustajan fexiä. Vastustajani ei kuitenkaan ei ollut valmis enää uuteen erään lähitaistelua vaan ampui sankarini kentän keskelle.

Muita hyviä muistoja on paljon. Yksi legendaarinen liittyy ensimmäiseen drediini. Luonnollisesti se on aina venerable. Useaan otteeseen tämä veteraani on ottanut vastaan blood frenzyssä olevan chaos dredin ja voittanut. Paras dredien kohtaaminen on kyllä silti varmasti se kun tämä vakio pari iski yhteen kentän reunalla 4 edikassa. Molemmat dredit olivat menettäneet closisaseensa, joten homma oli hieman hidasta. Muistaakseni kolmannella vuorolla tappelua molemmat iskevät toisiaan ja saavat aikaan glancing hitit. molemmat heittävät tulokseksi damage tablessa 6 ja iskevät toisensa rikki pelin viimeisellä vuorolla.

*Tämä sankari on esiintynyt myös monissa muissa topiceissa. Hänen sankari tekonsa eivät rajaudu vain tähän yhteen tekoon, mutta tämä on kuitenkin se suurin temppu.

vompovompatti kirjoitti:Paras dredien kohtaaminen

Itselläni ei ole drediä koskaan ollut pelissä, mutta vakiporukkaamme kuuluva silloinen mariinipelaaja omisti kyseisen vehkeen. Omassa örkkiarmeijastani löytyi 2 killerkania. Hyvin usein nuo huojuvat taistelukoneet kohtasivat taistelukentällä lähitaistelun merkeissä.
Marinedredi sai paremmalla iniativellaan kanisquadronin toisen osapuolen tuhottua, mutta jäljelle jäävä yksilö puolestaan hajotti dreadnoughtin. Tämä toistui lähes muuttumattomana useissa taisteluissa. Toisinaan dredi ei saanut kaneihin naarmuakaan enkä muista ainuttakaan kertaa kun molemmat kanit olisivat tuhoutuneet.
Hyviä aikoja olivat ne..

Huru-ukko kirjoitti:Olisko laittaa linkkiä sen ison mörön kuvaan?

Tuommoinen:
http://www.forgeworld.co.uk/bloodt.htm

Oi mahtava ja vaikuttava hirviö. Nyt ymmärrän myhäilyn ja yllätys on ollut varmasti melkoinen :)

Pelattiin kaverin kanssa apo battlea, minä örkeillä ja se kaartilla+marineilla. Ammuin 3 vuorollani ensin stompalla banea ja sen jälkeen kahdella boomgun vaunulla mutta ei mennyt mikään läpi (sama oli edellisellä vuorolla), sitten ajattelin että ammutaan nyt sitte kannonillakin vaikka tuskin tehee vahinkoa sivuunkaan. Niinpä sitten pamautin banea kylkeen ja osuinkin grottien huimalla BS 3:lla ja teki glänärin jonka seurauksella bane tuhoutui. Oli kyllä sellanen I DID IT!!!!!! fiilis sen jälkeen ja kaveria ketutti (yllätys!). Aikamoista hillopullatuplasokerimunkkia?

Space Wolf kirjoitti:Pelattiin kaverin kanssa apo battlea, minä örkeillä ja se kaartilla+marineilla. Ammuin 3 vuorollani ensin stompalla banea ja sen jälkeen kahdella boomgun vaunulla mutta ei mennyt mikään läpi (sama oli edellisellä vuorolla), sitten ajattelin että ammutaan nyt sitte kannonillakin vaikka tuskin tehee vahinkoa sivuunkaan. Niinpä sitten pamautin banea kylkeen ja osuinkin grottien huimalla BS 3:lla ja teki glänärin jonka seurauksella bane tuhoutui. Oli kyllä sellanen I DID IT!!!!!! fiilis sen jälkeen ja kaveria ketutti (yllätys!). Aikamoista hillopullatuplasokerimunkkia?

Kyllä aika törkeä hillopullatuplasokerimunkki, kun onnistuit sen tuhoamaan, vaikka vehicle damageen tulee vielä -2...

Totta kai ymmärrän, jos Bane oli jo immottu ja kaikki aseet pskottu pois...

Mutta eikös super heavyille olekkin omat chartit IA-kirjoissa?

Zaraki Kenpachi kirjoitti:Mutta eikös super heavyille olekkin omat chartit IA-kirjoissa?

Jos pelaa Apocalypsea, kuten Space wolfin tekstistä päättelin, niin eiköhän silloin olisi viisainta käyttää Apocalypsen damage-taulukoita.

Joo siis apoahan tuossa pelattiin, baneen ei oltu saatu kylläkään mitään vahinkoa tätä ennen (HUIMA Bs 2).

Parasta en tiedä, mutta yksi parhaista oli kun ostin ensimmäisen kerran monta pakettia kaartia kerralla. Vasta kotona paketteja avatessa tajusi, että niitä oli oikeasti paljon..
(Silloin 80 ukkoa tuntui isolta määrältä.)
Yksi hauskimmista sattumuksista tapahtui muutama vuosi sitten pelatussa pelissä.
Kaveri oli ostanut 2000 vuoden 40k aloituspaketin, jossa tuli DE ja black templar figuja.
Jaettiin ukot puoliksi ja alettiin tappelemaan vaikka kaveri ei oikeasti osannut sääntöjä yhtään, vaan oli keksinyt kaikki itse :).
Pelin edettyä vähän, kaverin joukot olivat kaikki suojassa b2b vierekkäin samassa vallihaudassa. Aiemmin kaveri oli kertonut apothecaryn kädessä olevasta aseesta, joka tappaa sähköllä kaikki toisissaan kiinni olevat viholliset hyökätessä. Minäpä sitten muistin sen ja hyökkäsin apolla reunimmaista vallihaudassa olevaa vihollista vastaan sillä "sähkökädellä".
Totesin siinä että kaikki taisivat nyt kuolla.
Kaveri punastuen sanoi, ettei figujen ollu tarkotus olla kiinni toisissaan ja rupesi siirtelemään niitä irti toisistaan. Meinasi siinä vähäsen ruveta hymyilyttämään:) Moraalinen voitto on paras voitto.

OT: Lisätään nyt se, että oletteko fabaa pelatessa huomanneet, että joillakin vastustajilla on ärsyttävä tapa aina välillä "huomaamatta" tökkäistä jotain esim. tykkiä eteenpäin, että se juuri osuisi..