Sotavasara.net

Gilaelin kirjoitti:Vitoslaitoksen käytännössä kompittomista maailmantuhoojasankareista ja tasapainottomuudesta on päästy irti aikoja sitten

Aijaa, minä kun olin saanut sellaisen kuvan että kaiken maailman ylikäytetyt waralttaripamput, buustatut lohikärmeslordit, tehospessucharrut sun muut olivat jotenkin huono asia ja saavat pelin pyörimään sen ympärillä kuoleeko liki puolet pelin pisteistä maksava juustopallo tykinkuulaan vai jyrääkö se kaiken. Mutta ei kai sitten, jos kerta niin sanot.

Mutta eipä silti, kokeilemistani peleistä tulee aika monta* mieleen joissa hahmojen teho pyörii jossain hyvin tehokkaan ja peliä rikkovan välimailla. Löytyy seasta muutama nyrkillä nyherrettävä pistesyöppökin. GWn vanhoista pääpelien editioista nyt puhumattakaan. Kai siinä on ideana semmoinen tarinoiden 'nimettyjen hahmojen pitää olla hirveitä tappajia'-tyyliä tavoitteleva ratkaisu, eikä mikään huippurealismia.

*Jätettäköön ne tässä sanomatta, ettei ajauduta ihan eri aihepiiriin.

Haddock kirjoitti:

Gilaelin kirjoitti:Vitoslaitoksen käytännössä kompittomista maailmantuhoojasankareista ja tasapainottomuudesta on päästy irti aikoja sitten

Aijaa, minä kun olin saanut sellaisen kuvan että kaiken maailman ylikäytetyt waralttaripamput, buustatut lohikärmeslordit, tehospessucharrut sun muut olivat jotenkin huono asia ja saavat pelin pyörimään sen ympärillä kuoleeko liki puolet pelin pisteistä maksava juustopallo tykinkuulaan vai jyrääkö se kaiken. Mutta ei kai sitten, jos kerta niin sanot.

Noin suhteessa ainakin. Nykyään pelistä ei löysy enää samanlaisia, automaattisen pelinvoiton takaavia asioita, tai sääntöjä, yksiköitä, tai sankareita, jotka rikkovat koko pelimekaanikan tyystin. Ainahan niitä no-brainereita on ja lähestulkoon joka pelissä, mutta se, minkä tasoisia ne älyttömyydet ovat, on toinen asia. Parannettavaa toki löytyy aina, mutta mieluummin minä otan vastaani tähtimadon kavereineen, kuin pelaan komppaamatonta vitosedikkaa jossa saan vastaani turnausympäristössä 300 flagelanttia yhdessä yksikössä.

En minäkään Thorekista pidä, tai oikeastaan mistään pienestä, haisevata otuksesta, millä on parta, mutta jos minulta kysytään, on onnettomimmista erehdyksistä päästy irti ja fb:stä on tullut ihan nautittava ja pelattava peli, ilman kasaa house ruleja.

Haddock kirjoitti:

Gilaelin kirjoitti:Vitoslaitoksen käytännössä kompittomista maailmantuhoojasankareista ja tasapainottomuudesta on päästy irti aikoja sitten

Aijaa, minä kun olin saanut sellaisen kuvan että kaiken maailman ylikäytetyt waralttaripamput, buustatut lohikärmeslordit, tehospessucharrut sun muut olivat jotenkin huono asia ja saavat pelin pyörimään sen ympärillä kuoleeko liki puolet pelin pisteistä maksava juustopallo tykinkuulaan vai jyrääkö se kaiken. Mutta ei kai sitten, jos kerta niin sanot.

Mutta eipä silti, kokeilemistani peleistä tulee aika monta* mieleen joissa hahmojen teho pyörii jossain hyvin tehokkaan ja peliä rikkovan välimailla. Löytyy seasta muutama nyrkillä nyherrettävä pistesyöppökin. GWn vanhoista pääpelien editioista nyt puhumattakaan. Kai siinä on ideana semmoinen tarinoiden 'nimettyjen hahmojen pitää olla hirveitä tappajia'-tyyliä tavoitteleva ratkaisu, eikä mikään huippurealismia.

*Jätettäköön ne tässä sanomatta, ettei ajauduta ihan eri aihepiiriin.

Mä en oo vielä törmänny mihinkää semmoiseen mikä olis ylitsepääsemätön este, Mr "lanaaja" dreadlance+red fury kombolla on kuollut mitä ihmeellisempiin temppuihin, sanottaen näin että viimeks tappo jätin, jätti kaatu skellujen päälle ja borcci loordi skellujen perässä tappo muutaman ja vamppi kuoli resoon, ei riittäny 6 woundia mitä sais jättiiin. Ei niitä autowin tyyppejä vaan ole.

Onpas täällä paljon hammereiden "vihaajia". Itseni luokittelisin puoliksi tuohon kastiin.

Jos GW:n pelit pännii. Muita ei saa mistään ja kaverit uupuu. Nappaa kadunlaidasta juoppo keksi omat säännöt ja hakkaa tämä. Eli toisinsanoen miksi ette tee omaa peliä?

Mää tykkään vain tästä. FaBasta ainakin, nelkytkoo on ehkä hieman staattinen mun mieleen, mariini gunlinellä kun pelaan. Pitäisi varmaan muokata se mekanisoiduksi Rhino-Drive-Byksi, ja katsoa kun alotusvuorolla omalla depolla on pelkkiä tankkeja :D

FaBa on ainut minun tietämä ison skaalan fantasiasotapeli, ja onpas muuten pirkuleen hyvä sellainen, kunhan unohtaa suurimman osan niistä järjettömyyksistä ja pelaa listaa jolla on oikeasti mukava pelata. Säännöt on hyvät kun ei runkkaa sivujen väliin, fluffi on mielestäni erittäin kelpoa (puhumattakaan nelkytkoon vastaavasta... Haavenani on tehdä kokonainen chapterillinen mariineita ihan vain sen takia, että saan tehdä kaikille täydelliset kompania ja squaditunnukset ja ihastella sitä lössiä, puhummattakaan apo-peleistä :D) ja pelatessa tähän mennessä jokainen peli on ollut mukavan erilainen.

Eräitä erittäin mahtavia tuttavuuksia olen myös saanut tämän hammeriharrastuksen kautta, joita en vaihtaisi mihinkään vaikka maksettaisiin <3 Itse aina olen tykännyt eniten tästä hammerin yllä tapahtuvasta skenestä ja siitä seurallisuudesta, mitä se tarjoaa. Kavereitten kanssa saa aina puhuttau fluffista, uusista huhuista, mahdollisista taktiikoista yms.

En mä kiellä että parempiakin pelejä olisi, mutta minä tykkään tästä ja se riittää minulle, ja tulee varmaan aina riittämäänkin. Kyllä minä pelaan WARMACHINEakin kun siltä sattuu tuntumaan, ja se on minusta erittäin hyvä peli kaltaisekseen. Vertailemaan minä en niitä rupea, kun toinen on tarkoitettu hieman pienempään skaalaan ja lyhyempään peliaikaan kun toinen.

Jees peli, jees harrastus, se on mulle hyvä ja bueno näin. Pelaamisen arvoista hammerista tekee lopussa itse pelaaja.

Hammerheart kirjoitti:

Kolmentoista Mestari kirjoitti:Tässä pelissä suurin osa figuista on tasaisesti kovia pelikentällä

Vaikka tuo nimenomainen peli onkin jäänytkin kokeilematta, niin seuraamistani keskusteluista päätellen tämä ei kyllä taida pitää paikkaansa mitenkään enemmässä määrin kuin GW:nkään peleissä.

Osa yksiköistä kyllä on roskaa, se täytyy myöntää, mutta mikään armeija ei saa aikaiseksi sellaista autowin-komboa, etteikö sitä voisi ihan hyvin voittaakin. Tähän vaikuttanee osaltaan se, että mitään armeijaa ei uudisteta kokonaisuudessaan muista erillään, vaan joka armeija saa samassa julkaisussa saman verran uutta herkkua. Lisäksi yhden tempun armeijat toimivat WM/H:ssa paljon huonommin kuin 40K:ssa tai FB:ssä.

Onhan WM/H:ssakin omat no-brainer-yksikkönsä, mutta niitä on sentään joka armeijalla. Saa nähdä, mitä tapahtuu, kun ensi vuonna peliin ilmestyy kokonaan uusi armeija.

Hammerista pelaamisen arvoisen?.. Sanoisin että maalaminen, konffaaminen, oman fluffin ja tarinoiden teko. Noista ei pääse yli. Confrontation ja Warmachines innostus laantui kun näin ensimmäiset Warjackit figuna (luulin artwörkkiä karikatyyriksi) ja kun confosta ne Cyrinx syöpä-pallero hommelit näin galleriassa. Tiedän kyllä pari tyyppiä joillekka tuollainen sarjakuvamainen tyyli iskee kuin nyrkki silmään, mutta blaah.. Itselle on aina ollut tuollainen WH ja D&D tyylinen fantasia mieleen.

Jos sitten mennään syvemmälle, että miksi itse pelaaminen kiinnostaa, on vastaus yksinkertainen. Paljon pelikavereita + viihdyttävät säännöt. Olkoon vaikka kuinka paljon huonommat kuin muut, niin se on vain sa*tanan hauskaa.

Tuo on hyvin laajamittainen kysymys. Mitä itse odotat harrastukselta? Haluatko nostaa kuntoasi, näperrellä, vaiko saada kavereita harrastuspiiristä? Kysypä itseltäsi mitä odotat harrastukselta ja mikä sinua kiinnostaa niin vastaus on selvä. Jos kaverit painostavat pelaamaan, niin älä aloita jos kiinnostus puttuu. Jos taas epäilet hintaa, niin ei se sen kalliimmaksi käy kuin futis tai jääkiekko. Warhammerissa ei ole mitään pelaamisen arvoista, jos et itse löydä sellaisia seikkoja.

Merimetsä kirjoitti:Miksi näin on? Mistä saat motivaatiosi?

Möin juuri tuossa viimeisen parin viikon aikana molemmat armeijani (lizardmen ja tomb kings). Eli ilmeisesti sitä motivaatiota ei sitten tullut kuitenkaan riittävästi. Pelasin/maalailin ensimmäisen kerran joskus yli 15 vuotta sitten, joten ihan mistään ohimenevästä jutusta ei kai ole ollut kyse. Jäin vaan miettimään tuota maalausjuttua, kun aina seisoo joku keskeneräinen armeija hyllyssä eikä jaksais sutia sitä muovista perusväkeä, ilta toisensa jälkeen small drybrush kourassa. Siirryin puhtaasti maalaamiseen, että voi ikäänkuin aina maalata niitä championeita ja muita =) Samaten voin ostaa ihan mitä figuja tykkään, eikä koskaan ole sitä fiilistä että miksi ostaisin kun en voi käyttää missään armeijassa tätä. Mordheim ja muut pienten warbandien pelit kiinnostaa jonkin verran, mutta Fabaan en nyt ainakaan lähitulevaisuudessa koske.

Onhan se figuurien maalaus kivaa ja pelaaminen hupaisaa kunhan löydät vastustajan joka ei pelaa yyber cheddar armeijalla. Minulla ei ole pelikavereita yhtään joten ajattelin ehkä lopettaa warhammereiden ostamisen, onhan maalattavaakin vielä jäljellä.

Maalaus, konverttaus ja se että saa uusia kavereita.

Luultavasti figujen kanssa näpertäminen ja luovuuden osoittaminen. Itse peliinkin upotetut aivopierut unohtuvat omatekoisella armeijalla pelatessa. Ja miksi juuri Warhammer... No, tuntemiini muihin figupeleihin verrattuna sillä on mielestäni parhaat modelit ja fluffit. GW:n yleisyydenkin takia peliporukkoja on helpompi löytää.

En pidä oikeastaan kokoamisesta mutta se pelaaminen kuulostaa mun mieleiseltä, mielikuvitus valloilleen, mikä fiilis.

40kssa on todella siisti taustatarina, figut, säännöt ja ääretön määrä tapoja toteuttaa hulluja ideoitaan ja pitää hauskaa pelatessa. IMO fabassa on aika kuiva fluffi eikä siihen juuri pääse käsiksi pelatessa ja jos pelaa liian kauan samanlaisilla jengeillä, peli alkaa aika nopeasti maistua puulta. Sellasia todella siistejä armeijoita on lisäksi tullut vastaan paljon useammin 40kssa kuin fabassa.
Kuitenkin tärkeimmät asiat figupeleissä on ensinnäkin hauska seurapeli ja toiseksi itsensä toteuttaminen. Veikkaisin etten jaksaisi veistää nappuloita jos niillä ei voisi pelata mutta en ehkä pelaisikaan jos armeijaa ei itse saisi kasata.

Siistit figut, näpertely, maalaus jne.

Kyllähän noita syitä löytyy, esim. voit viettää puoli päivää Sotussa ilman, että kukaan kysyy miksi.

Mutta tämä on kyllä aika lailla makuasia, toiset tykkää ja toiset ei. Yhtä hyvin jalkapalloilijalta voisi kysyä, miksi hän juoksentelee nurmikolla pallon perässä puolitoista tuntia yrittäen epätoivoisesti potkaista sitä maaliin.

Aika paljon on tullut perusteita, jotka pohjaavat miniatyyripeliharrastukseen sinänsä, eivätkä mitenkään ole GW-spesifisiä. Hyvät FaBa/40k -pelitekniset perusteet voin ketjusta laskea yhden käden sormin. Itseäni kiinnostaa etenkin vaihtoehtopeleihin tutustuneiden, mutta GW-mainstreamissa pitäytyneiden syyt - ja tällä tarkoitan muutakin kuin pelkästään sääntöjen selailua ja nappien katselua kaiken maailman galtsuista.

Silveri kirjoitti:Aika paljon on tullut perusteita, jotka pohjaavat miniatyyripeliharrastukseen sinänsä, eivätkä mitenkään ole GW-spesifisiä. Hyvät FaBa/40k -pelitekniset perusteet voin ketjusta laskea yhden käden sormin. Itseäni kiinnostaa etenkin vaihtoehtopeleihin tutustuneiden, mutta GW-mainstreamissa pitäytyneiden syyt - ja tällä tarkoitan muutakin kuin pelkästään sääntöjen selailua ja nappien katselua kaiken maailman galtsuista.

No, en ainakaan itse ole löytänyt mitään isomman (25mm) skaalan fantasia pelejä, jossa kuitenkin kokonaista armeijaa pääsisi ulkoiluttamaan, FaBaa lukuunottamatta. Ja kuten sanottiin, vaikka tälläinen peli jotenkin ihmeen kautta löytyisi, siihen ei todellakaan olisi samalla määrällä pelitovereita. Todennäköisesti sama "ongelma" 40K:ssa, vaikken siihen niin tarkasti ole tutustunut.

'Hammerissa on päässyt käymään samoin kuin Pc-mailmassa että yhdelle on suotu valta-asema. Sitä on hankala mennä rikkomaan koska osa pitää siitä softasta/pelistä ja ei ole halukas oppimaan uutta.

Firmoille windowsin vaihto johonkin muuhun tietää paljon kuluja kun henkilökunta pitää kouluttaa uusiksi ja kaikki softat ei toimi. 'Hammereissa ongelmaksi tulee peliseura ja armeijoiden uusiminen. Peliseuraa muihin kuin valtapeleihin ei välttämättä lähiseudulla ole ollenkaan ellei ole saanut kavereita siihen mukaan. Isoa vastaan on yksinkertaisesti hankala taistella vastaan. Ja ainakun joku ostaa kyseisten firmojen figuja/softaa he tekevät siitä aina vaan vahvemman. Figu skenen tässä tilassa tuota on hankal lähteä muuttamaan, kun ei kaikilla ole yksinkertaisesti halua/rahaa lähteä uusimaan figuja kun ei kukaan niitä vanhojakaan ostaisi kun kaikki on vaihtamassa uuteen.

Yksinkertaisesti ei ole kunnollisia vastaavia vaihtoejtoja.

Ihan kun en tätä tietäisi (ja oikeasti, ei se kaveripiirin käännytys oikeasti niin vaikeata ole, jos vain perustelut ovat hyvät ja napit hienoja - nimim jo kohtuullisesti aiheesta kättä vääntäneenä).

"Heroic 28 mm" skaalan yksikkötason peleinä FB&40k ovat myös melko kummallisia. Varsinaisia armeijoitahan niissä ei liikutella, vaan peli tapahtuu enemmän tai vähemmän häröpallojen komppanioiden yksiköiden siirtelynä - "kyläkahakkoina", kun taas strategisemman armeijatason peliin pääsee kiinni (GW esimerkkinä) Warmasterin, Epicin tai BFG:n kautta (joiden pelaaminenkin useimmiten tulee halvemmaksi. Onhan toki olemassa kaikenmaailman megabattlet ja apocalypset, mutta kuinka monella teistä on oikeasti kaapissa maalattu 25 000 pts armeija (saatika tilat missä pelata).

Tuskin kukaan kiistää sitä tosiasiaa, että FB ja 40k ovat suosittuja ennen kaikkea siitä syystä että ne ovat suosittuja ja GW:llä on suurin markkinointikoneisto.

Ehkä nyt yleistän liikaa, mutta käsittääkseni usealle veteraaniharrastelijalle pääsyynä pysyvämpään siirtymiseen vaihtoehtopelien puolelle on juuri toimivammat säännöt (ja pitäytymisessä GW:n mainstreamissa syynä ovat pitkälti kaapissa jo valmiiksi olevat armeijat).