Ollaan pelattu Mentorin kanssa Black Powderin Rebellion -kampanjakirjaa nyt kolme peliä : Bunker Hill, Chatterton's Hill ja Hubbardton -taistelut. Seuraavaksi reilun viikon päästä Bennington - Princeton jää välistä mahdottoman kapinallismäärän takia. Samalla otetaan noita apukenraaleja mukaan, saadaan ehkä vähän figumäärää taas kasvatettua...
13.12.2015 pistin näköjään ekat britit pohjamaaleihin ja joskus ehkä toukokuussa alkoi olla armeijat pelivalmiuksissa, ekat kampanjapelit taidettiin pelata joskus kesä-heinäkuussa. Eli semmonen parisen sataa figua per puoli on tullut maalattua, ja varmaan maalailen edelleen about unit kuussa lisää tähän hommaan edelleenkin, nytkin on paketti brittejä postissa.
Tämmönen kampanja, missä lähdetään tekemään Black Powder -armeijat ja maastot tyhjästä 28 milliin on aika erilaisia monista muista hankkeista. Ensinnäkin figuja tarttee aika paljon, toisekseen mennään ihan noiden historiallispohjaisten skenaarioiden mukaan. Eli mitään pisteitä ei tietenkään ole olemassa, eikä mitään geneerisiä objektin valtaus tai kill'em'all skenaarioita. Kampanja etenee ajallisesti todellisten taisteluiden mukaisesti, ja skenaarioissa mallinnetaan Order of Battle sekä maasto ja joukkojen alkusijoittelu sekä reservien tulo kentälle kokonaan. Samoin on skenaariokohtaisesti muokattu paljon perus joukkojen ominaisuuksia moraalin ja tehokkuuden suhteen. Tavoitteet vaihtelevat vastustajan armeijan murtamisesta vaikkapa perääntymisen toteuttamiseen tai mihin milloinkin. Maastossa on mallinnettu oleellisemmat kylät, kukkulat metsät ja joet ylityspaikkoineen.
Black Powder on pelinä suurten linjojen peli, eli kaikki mikromanageeraaminen wheelauksineen yms on poissa. Joten vaikka pelataan isoilla yksikkö- ja figumäärillä, on varsinainen peliaika ollut yleensä puolentoista tunnin paikkeilla, mikä on oikein mukava aika arki-illan peleille. Silti taistelut tuntuvat ihan aikakauden omaisilta ilman suurta turhan päiväistä sääntöähkyäkin. 1775 ajan joukkojen komentaminen on arpapeliä, missä komennot joskus menevät perille ja usein eivät. Oleellista taistelujen kulussa on se, miten joukot ottavat taisteluväsymystä ja milloin kantti loppuu vihollisen tulituksen vastaanottoon. Briteillä on kampanjan alkuvaiheessa paljon laadukkaampaa taistelujoukkoa käytössä, ja vihollisen voisi murtaa lähitaistelussa pistimillä, mutta ei sinne taisteluun asti pääseminen niin helppoa ole edes stiff upper lip grenadiereille.
Warlord Gamesin kampanjakirjat etenkin Black Powderiin ja Hail Caesariin ovat aivan loistavia, eli itselleni tämä kampanja on samalla Amerikan Itsenäistymissodan läpikäynti, eli olen lueskellut kampanjan fluffia sitä mukaan kun pelataan, ja tietysti maalatessa käynyt jonkun verran joukkojen uniformuja yms läpi. Eli ainakin puolet mielenkiinnosta hommaan tulee ihan tuosta historiapuolesta. Skenaariot ovat myös olleet todella erinomaisia. Nämähän eivät todellakaan ole mitenkään tasapainossa, mutta aina mielenkiintoisia. Skenut on pakko olla hallussa, että ylipäänsä saa pelin sujuvasti pelattua, ja ovat kyllä kokonaisuutena olleet onnistuneita. Sen verran ollaan tehty säätöä, että tiputettiin kaikki pelin matkat kahteen kolmasosaan, jottei ihan perus jalkaväen liike ole niin mahdottoman nopea. Pelataan kuitenkin mieluummin normipelipöydällä tuplapöydän sijaan.
Siispä, tämä projekti on ollut ihan parasta figupelaamista mulle ! Paljon maalaamista, paljon perehtymistä taustoihin, jonkun verran hyviä pelejä hyvässä seurassa ja äärimmäisen rento ja aikakauden henkeä tavoitteleva pelikokemus.
Suosittelen :)
TJEU :
http://mentor888.blogspot.fi/2016/09/bl ... -1777.html