Fulgrimin Areena II - Taistelut ohi

[Nocharim]

0.o
Luulen, että noppasi ovat puolueellisia kun deldareita on vastassa. Mutta älkää huoliko kuolleet lajitoverit, sillä Ansonakrull kostaa tai kappalaiset ovat jalat kasvattaneita banaaneja.

[pollock]

Boloxius oli lopen uupunut kun hän istui polvillaan demonisen sellinsä nurkassa kiittämässä keisaria, siitä että tämä oli antanut hänen ukoslekallensa voimaa murskata harhaoppisen hullun pään muhjuksi. Kuten hän oli olettanutkin oli taistelusta tullut tasaväkinen, mutta Keisari oli auttanut hänet voittoon. Boloxius kuitenkin tajusi, että verta tulisi vuodattaa vielä litroja ja kymmenien kallojen tulisi murskaantua ennenkuin areenalta kävelisi voittaja, ja hän oli tullut voittamaan...

[Coridus]

Toista lohkoa päivitelty. Edellisellä sivulla infoa.

[Heretic]

uuh...kohta se Deviankin pääsee tappamaan

[GreenOwl2]

Oltuaan jonkin aikaa hieman pihalla Hurleigh alkaa myös viritäytymään turnauksen tunnelmaan ja hän odottaakin malttamattomana ensimmäistä taisteluaan

[Servant]

"The world around him was quiet and empty. There was nothing. On the brink of his death this nothingness had become everything. It had consumed him, he had become a part of it. The arena was not about winning nor losing. It was about being. It was the only reason why he still remained. He had become something more of than a man. He was a tool, a thought, a entity. He was the blade, the wind, the kill. Invictus was, and he knew it to be good...

Invictus noticed, that a long time had passed, while he had pondered on the questions of existence. The fighting had halted for a while. Moaning could be heard all around in the cells. Bullet and sword had bitten deep. Still, he saw, the same change taking place in them all. The Arena would consume them. Sooner or later. Then they would join him. Or someone else, if was to be so.
Invictus smiled at the thought and a wicked laugh filled the corridors."

[Servant]

Öö. Kolmas lohko alkamassa --> 2/4 Alkulohkoista pelattu. II Areena on siis aivan alkutekijöissään..

[Henri Ketonen]

Öö. Kolmas lohko alkamassa --> 2/4 Alkulohkoista pelattu. II Areena on siis aivan alkutekijöissään..

Niin? Tuollaisten tekstien kirjoittaminen vie aikaa ja energiaa.

[Servant]

@ Ketonen: Figuttaja oli kysellyt jo kolmatta Areenaa.

[Heretic]

millons nämä muuten jatkuvat?kiehun suorastaan jännityksestä

[Coridus]

Kolmas Lohko, Ensimmäinen Kierros

Hurleigh Estelle - Devius
Keisarin palvelijoita. Uskollisia Keisarin palvelijoita, valmiina kuolemaan hänen puolestaan. Hurleigh Estelle, ja Devius. Areenan tunnelma nousee kahden mahtavan kohdatessa. Lordikappalainen ottaa aloitteen, ja ryntää Inkvisiittoria kohti mahtavalla huudolla. Estelle ei järky, vaan ottaa pistoolinsa ja tähtää tarkasti. Neula lähtee uskomattomalla tarkkuudella Estellen käsistä Deviuksen kaulapanssaria kohti. Se uppoaa syvälle, mutta mariini ei hätkähdäkkään. Veren omat ainekset sulkevat haavan, ja liitännät syöttävät hapen suoraan aivoihin vaurioituneen henkitorven sijasta. Nopealla hypyllä Devius on vastustajansa vierellä. Nopealla tähtäyksellä ammuttu plasmalaukaus kuumenee kantajansa käsissä, ja ase päästää kiehuvan hyörypilven. Kappalainen lyö aseensa Estelleä kohti tuon sulattavan aineen läpi, eikä välitä tuskasta yhtään. Estellen kaulalla roikkuva riipus välähtää, mutta kappalaisen tähtäys on tarkka, ja silkalla mielenvoimalla hän lyö tuon kentän läpi. Estelle pyörähtää nopeasti, ja tuo aseensa takakädellä mariinin haavoittunutta kaulaa kohden. Kappalainen nostaa olkapäänsä tielle, ja massiivinen panssarointi heittää lyönnin ylöspäin, pois tieltä. Devius syöksyy huonossa tasapainossa heiluvan aseen alta, ja lyö aseensa kuvottavalla äänellä Inkvisiittorin ruumiiseen. Ihmisruumis värähtää, ja viimeisenä uhmakkaana tekona Hurleigh Estelle lyö neulapistoolillaan tappajaansa. Mariini ottaa iskun vastaan värähtämättä, ja elämän valo Estellen silmissä sammuu.

Toisella kierroksella turpaan.

Cazarir - Devian
Areenalle astelee kaksi Kaaoksen palvelijaa. Cazarir, Muutoksen tuulen seuraaja saa vastaansa Devianin, Slaaneshin valitun. Devian ryntää portista sisään ulvoen verta, kun Cazarir kävelee häntä rauhallisesti vastaan. Nopeasti hän kiskaisee kätensä taakse, ja valmistaa mielensä. Devian on melkein miekaniskun päässä kun Cazarir lopulta lyö kätensä yhteen, ja puhaltaa kypäränsä läpi Muutoksen tuulen. Devian ryntää tuon kylmän tulen läpi pelkäämättä. Se peittää hänen näkökenttänsä, ja vaikka hän kuinka juoksee ja juoksee, hän ei tunnu pääsevän minnekkään. Hän lyö tuulta miekallaan, eikä saa mitään aikaan. Tulen ulkopuolella Cazarir ottaa tiukan otteen aseestaan. Nopealla iskulla hän lyö tulen halki. Devian syöksyy kuolleesta tulesta kuin peto, suoraan terminaattorin kimppuun. Cazarir ei voi muutakuin tuijottaa kuinka Devian repii hänen panssariaan palasiksi. Nopealla väistöllä hän saa kuitenkin tasapainonsa takaisin, ja onnistuu samalla lyömään vastustajaansa. Sauvan kärki välähtää ja Devian löytää itsensä pimeän keskeltä. Hän ei näe mitään, eikä kuule mitään. Hän tuntee vain tuskaa aineettomien lyöntien lyödessä häntä maahan. Hänen askeleensa eivät vie Slaaneshin valittua minnekkään. Uusi isku, ja toinen. Hän on eksyksissä, eikä hän löydä tietä pois. Cazarir hymähtää mielensä vankina olevalle sielulle, ja lyö mahtavalla iskulla Slaaneshin valitun ruumiin maahan. Mieli tuntee vain tuskan Devianin jäädessä aseen vangiksi.

Bedlam Staff on tehokas. Luultavasti Cazarir kaatuu lopulta, mutta siihen asti sauva toimii paremmin kuin hyvin.

Jaques - Sondi 8616
Areenalle astelevan Keisarin Esitaistelijan haaste on mahtava. Hänen äänensä kaikuu areenan pimeimmissäkin nurkissa, ja hänen koko olemuksensa puhuu sankarillisista teoista. Häntä vastaan asteleva Taistelukone ei välitä vastustajansa eleistä yhtään. Sen mieli on keskittynyt yhteen asiaan, tämän taistelun voittamiseen. Jaques huomaa haastajansa, ja mahtavalla huudolla lähtee juoksemaan vastustajaansa kohti. Sondi 8618 laskee ilmaan matalan äänen, ja tuo metallisella kalahduksella nyrkkinsä eteensä. Ihon kaltainen metallikudos vääntelehtii hetken, ja siitä ulos työntyvä ase on ampumavalmiina. Melta-aseen aiheuttama mahtava kuumuusaalto sulattaa mennessään lattiaakin. Osuessaan Jaquesiin kuumuus on korkeimmillaan. Keisarin Esitaistelija värähtää kesken rynnäkön, ja tukee murtumaisillaan olevaa haarniskaansa. Silkalla uskolla Keisariin Jaques työntää tuskan jonnekin syvälle mieleensä. Bolt-pistooli sulaa kiinni hänen käteensä, mutta hän ei välitä siitä. Velvollisuus kaikuu hänen mielessään. Nopealla liikkeellä hän on Sondin kimpussa, lyöden tappavia kaaria Mustalla Miekalla. Kuvottavalla rasahduksella miekka uppoaa Sondin nyrkkien alapuolelta sen metallinpeittämään ruumiiseen. Demonin ohjaama kone ei päästä ääntäkään, ja lyö nyrkillään Jaquesta kohti. Isku yllättää Keisarin Esitaistelijan, ja osuu tätä asekäteen. Voimakas isku repäisee käden lihakset irti toisistaan, ja Jaques karjaisee. Ohjaten kaiken tuskansa iskuihinsa, hän hakkaa Kaaoksen epäsikiötä Miekallaan, nyrkeillään, ja jaloillaan. Nopealla ponnistuksella hänen jalkansa on Sondin polven päällä, ja siitä hän loikkaa ilmaan. Musta Miekka kääntyy puolivälissä alaspäin, ja se tulee läpi Sondin niskan kohdalta, tuhoten demonisen ruumiin elintoiminnot. Jaques kävelee areenalta pois hitaasti, ruumis murtuneena.

Ei ollut nopat Obliteratorin puolella. Iskuja sateli, Aura ei toiminut ja haavoittamiset epäonnistuivat turhan usein. Harmi.

Igor Arinorov - Sindara
"Demoninmetsästäjä ja Demoni." Igor Arinov asteli rauhallisesti areenan keskelle, uhmaten koko olemuksellaan Demonista vastustajaansa. Äkkinäisellä räsäyksellä seinään repesi halkeama. Sitten toinen. Koko areena tärähti Slaaneshin palvelijan repiessä tiensä seinän läpi. Uskomattomalla nopeudelle Sindara lähestyi Arinorovia. Kokenut Inkvisiittori nosti kätensä, ja hänen käsivarttaan peittävä asejärjestelmä heräsi eloon. Mieli antoi käskyn, ja siihen kytketty ase totteli. Arinorov ei edes tuntenut rekyyliä kymmenien ammusten lentäessä matkaan sekunttien sisällä. Sindara hymähti, ja pyörähti sivuun väistäen ensimmäiset ammukset. Arinorov hymähti myös, ja antoi mielensä kautta uuden komennon. Siunatut ammukset rikkoivat Sindaran väistelyjen tanssin. Demoninen Slaaneshin palvelija tajusi tilanteensa, ja veti henkeä. Nopealla puhalluksella hän ohjasi ammukset sivuun demonisen tulen vallatessa areenan. Arinorovin ilme ei muuttunut mitenkään tulen kilpistyessä hänen suojakenttäänsä. Siunattu ammus katosi tuleen, kulki sen läpi, ja saavutti maalinsa vahingoittumattomana. Sindara kirkaisi luodin lävistäessä hänen lantionsa. Räjähtävä ammus murskasi luuta ja lihaa. Demoninen olemus hänen sisällään reagoi, ja siirsi itsensä jalan ja muun ruumiin väliin, antaen Sindaralle takaisin hänen liikkumiskykynsä. Nopealla loikalla Slaaneshin palvelija oli Igor Arinorovin yläpuolella. Yllättynyt demoninmetsästäjä veti aseensa yläpuolelleen torjuntaa varten, mutta demonin riivaama ase halkaisi inhoamansa aseen. Nopealla pistolla Sindara lävisti Arinorovin suojakentän ja sydämen. Demoni Inkvisiittorin mielen sisällä ulvahti, eikä sen ympärillä oleva kuollut lihaa antanut mitään suojaa voimakasta demonimiekkaa vastaan. Ulos ruumiista tuleva miekka oli juuri vienyt kaksi henkeä.

Psycannon tehokas ampumisessa, mutta lähiksessä tuli läpi neljä woundia. Icon of the Just pelasti yhden, mutta...

[Heretic]

mie liityn kyllä lopullisesti lojalisteihin

[Darius]

Cazarir nauraa taistelun aiheuttamasta hurmiosta lyödessään Devianin maahan. Jos tämä oli syy jonka takia Tzeentch oli käskenyt hänet tänne, niin Cazarir noudatti sitä ilomielin. Ikävää vain, että hänen ensimmäinen vastuksensa olikin Kaaoksen palvoja, eikä surkea lojalisti. Cazarir nautiskeli ajatuksesta, että saisi sauvaansa vielä lisää sieluja. Äkkiä hän muisti, että hänen panssarinsa oli osittain hajalla. Se piti käydä korjaamassa. Cazarir lausui pikaisen rukouksen Kaiken Muuttajalle, ja alkoi heti tuntea kuinka hänen haarniskansa alkoi kasvaa yhteen itsestään. Cazarir arvaili kuka seuraavaksi tulisi häntä vastaan, samalla kun käveli pois areenalta.

[vompovompatti]

Devius istuu odottaen seuraavaa taisteluaan. Hän kiittää Keisaria saamastaan voimasta ja etuoikeudesta antaa rauha harhautuneelle inkvisiittorille.
Pienen rukoushetken jälkeen Devius alkaa korjaamaan plasmapistooliaan. Pistooli näyttäisi toimivan, mutta sulaneet osat on irrotettava. Pistoolista tulee korjausten jälkeen hieman rujon näköinen, mutta se ei haittaa.
Jokainen taistelu täällä voi olla hänen viimeisensä, mutta kuolema on vapautus, kun tietää että tehtävä on täytetty. Pastorin tehtävä on tuoda Keisarin sana ja tahto sinne missä siitä ei ole vielä kuultu ja se on juuri se minkä hän on tehnyt. Voitto Keisarin puolesta!

[Coridus]

Kolmas lohko valmis. Neljäs valmis viimeistään sunnuntaina. ^^

[Hän itse]

Yay, its alive. Melkein luulin areenan kuoltua.

[Lihamestari]

Jaques oli polvistuneena seinää kohti ja lausui silmät kiinni rukousta ja kiitosta Keisarille. Hänen kättään aristi, mutta areenan lääkintähenkilökunnan ja silkan uskonsa ansiosta tunto palaili siihen. Hänen haarniskansa oli kärsinyt kovia kolhuja, mutta kohta se olisi taas entisensä. Hän keskittyi enemmän puhumaan Keisarille rukoillen suojaa ja voimaa lyödä viholliset maahan. Yhtäkkiä hän tunsi jotain, ja päässään hän kuuli äänen. Ääni kuiskasi hiljaa: "Tapa kaikki". Jaques avasi silmänsä, otti miekastaan kiinni ja nousi. Hän pudisti viimeiset saastat itsestään, teki viimeisen merkin Keisarin kunniaksi ja lähti astelemaan kohti areenaa. Seuraava vihollinen tulisi kohtaamaan loppunsa.

[Antrax]

Sindara katseli maassa makaavaa demonimetsästäjää. Toinen oli olut saalistaja, ja toinen saalis. Mutta kumpi oli leikkinyt mitäkin roolia? Sindara ei ollut varma, mutta sen hän tiesi, että hauskaa se oli ollut. Maassa makaava ruumis nytkähteli vielä sen viimeisten elinvoimien nopeasti huvetessa. Sindara tunnusteli lonkkaansa, jota poltteli ihanasti. Hän painoi sormensa haavaan ja kipu, ja sen myötä suuri nautinto, tulvahti hänen mieleensä. Sindaralle kipu oli nautintoa, ja mikä olikaan ihanampaa kuin nautinnon jako? Hän käänsi sormeaan haavassaan, kivun tuoma nautinto moninkertaistui. Pirulinen hymy kujeili Sindaran kasvoilla, kun hän lopulta malttoi vetää sormensa ulos haavastaan. Se paranisi kyllä. Hän käveli vielä aivan ruumiin viereen, ja polvistui tämän viereen. Hän aisti, että toinen kuuli vielä hänen sanansa hetken aikaa. "Kadehdin sinua. Sinä, joka saat tuntea elämän suurimman nautinnon." Sindara hymyili kevyesti, ja nosti miekkansa toisen kaulalle. "Nauti siitä vielä kun voit." Hän sanoi, ja näytti kadehtivalta. Sindara nosti miekkansa huulilleen, ja maistoi siitä vastustajansa elinvoiman maun. "Odota pikku hetki, niin annan sinulle seuraa sinne, minne ikinä luuletkin meneväsi." Sindara lähti kävelemään poispäin, ja pian demoninen tuli peitti hänen haavansa. Tuli poltti haavan kiinni, ja koko prosessin ajan Sindaran kasvoilla viipyi autuas hymy. Hymy, joka kertoi suuresta nautinnnosta.

[Yrittäisit Edes]

Sielu nousi ruumiista hiljalleen elitoimintojen tuhoutuessa. "Kaaduin siis jälleen, moneskohan kerta tämä oli jo? 59?"Arinorov ajatteli sinertävässä haamu maisessa muodossa. "NIIN KOHTASIT VAHVEMPASI"
"Älä sinä siinä enää häiritse, olen vielä olemassa, sillä tuo sielukivi on edelleen ehjä."Arinorov totesi demonille joka leijui hänen vierellään kirkkaan punaisen ja violetin sävyissä.
"Olkoon tuo Slaaneshin taistelija saava anteeksi tekonsa, sillä hän vapautti minut tuosta surkeasta elämästä."
"NIIN NIIN, AIKASI MENI JO. ON AIKA LÄHTEÄ."
"Miten niin, minne muka? Eiväthän täällä kuolleet, sielut ole päässeet pois?"
"HE EIVÄt, MUTTA SINÄ KYLLÄ. MUUTOKSEN HERRALLA ON MUUTA TYÖTÄ SINULLE. EHKÄ PALAJAT TÄNNE, EHKÄ ET."

Ja Arinorov heräsi.
Inkvisiittori nousi vuoteella istumaan ja katsoi ympärilleen. "Kirottua. Olen täällä taas, vieläkin elävien kirjoissa!" Arinorov karjaisi, hänen pinnansa alkoi palaa loppuun, mutta silloin hän huomasi hahmon oven vieressä. "MEstari... ...saaPUU... ...kohTA-" Tuo valtaisa panssari vastasi inkvisiittorin katseeseen. "SIELUTTOMIA OLENTOJA, TUHKAA, ELÄVIÄ PANSSAREITA. TUHANNEN POJAT." Arinorov kuuli jälleen kerran tuon kylmän äänen syvällä sisällään.
"Ah, oletkin jo herännyt." Kuului nariseva metallinen ääni oven varjosta, josta näkyi vain musta tumma sinertävä hahmo voimapanssarissa ja palava punainen silmä...

Jaha. Hahmo kuoli, no ei voi mitään instakill on instakill. Onnittelut voittajalle.[OT]
Jes jes, 200 viestiä täyteen. Minulle kahvia ja pullaa.[/OT]

[Coridus]

Lohko Neljä, Kierros Yksi

Ansonakrull - St. Malakia Bors
Ilkeä nauru täytti areenan. Se kaikui pylväissä ja rakenteissa, se kiersi ulkoa ja sisältä. St. Malakia Bors ei kavahtanut tuota naurua astellessaan areenalle. Häntä vastaan lensi taivaslaudallaan Ansonakrull, Neakrullin pää sidottuna hiuksiinsa. Malakia nosti muinaisen plasma-aseensa eteensä, ja painoi liipaisinta. Sininen plasma lähti matkaan tappavalla kuumuudella. Ansonakrullin hymy leveni pykälän, kun plasma-ammus levisi varjokentän reunaan. Malakian ilme ei muuttunut hänen rukoillessaan Keisaria. Hänen varjonsa kasvoi kaksinkertaiseen mittaan, ja hänen koko olemuksensa täyttyi energialla. Malakia oli valmis. Yhdellä sanalla hän pysäytti naurun. Toisella sanalla hän pysäytti naurajan. Näkymätön verkko levittäytyi Ansonakrullin ylle, eikä hän pystynyt etenemään vastustajaansa kohti. Malakia hyppäsi eteenpäin, ja oli muutamalla mahtavalla loikalla vastustajansa luona. Kaikella tahdonvoimallaan Ansonakrull murtautui irti vanhan miehen vankilasta, ja siirsi painonsa paremmaksi laudallaan. Yllättävän nopealla liikkeellä Malakia oli laudalla pimentoeldarin vieressä. Nopea ketjumiekan isku torjui kohotetun aseen. Panssaroitu nyrkki upposi pimentoeldarin vatsaan, ja tämä kaatui taaksepäin. Nopealla liikkeellä hän samalla löi laudan täydelliseen poikittaisliikkeeseen. Voltti ilmassa, ja hän oli taas jaloillaan. Häntä kohti kiitävä lauta taipui mestarinsa tahdosta, ja tuhosi vanhan miehen tasapainon täysin. Ansonakrull pyörähti elegantin nopeasti, ja kaikella voimallansa survaisi aseensa miehen ainoan toimivan silmän läpi. Vihreän sävy murtui, ja muuttui nopeasti punaiseksi sielunsa ikuisiksi ajoiksi menettäneen miehen kaatuessa.

Mitäpä tästä sanoisi. Varjokenttä torjui pistoolin, ja sitten tuli vahvaa deldarilähistelyä.