Sotavasara.net

Terve kaikille,

Tänne tulee aika harvakseltaan tekstiä ja ajattelin alkaa täyttää tätäkin kolkkaa, tosin epäilen että aika harvakseltaan.

Jonkin aikaa olen jo mietiskellyt että pitäisi alkaa pikku hiljaa pistää muisteloita "paperille" ja tässäpä alun tuloksia. FaBa aiheella mennään ja paikkana tietty wanhamaailma. En oikeastaan ole koskaan kirjoitellut mitään eli aikalailla noobina mennään, mutta ei kai tämän tarinankerronan jalo taitokaan pahasta olisi oppia.

Oikolukuja taikka muitakaan hienouksia tekstiin ei ole tehty, myös varsinaiset sanat on suoraan hatusta ja ehkä tarkistettava josain vaiheessa. Kunhan nyt ensin saa tekstiä aikaiseksi.

It was time of the late winter nearly turning into an early spring when they set sail from Erengrad to one of the many fjords of the Norska. After the recent arrival in to the Northern harbour city her friend Mirima had contacted the great beast and asked he to travel into the fourth fjord from the great burrow of wildmen; Ormskarod.

Chill wind of the northern bleak lands was drying her moist full lips and whipping her golden blond hair when she stood in the brow of the Olthar`s ship Sinyriel. She was garbed hersefl against the unpredictable weathers. The protective enchantments of the full lenght cloves and stockings of her jet black Witch Garmet and the warmth of her black finely made sleeveless fur trimmed coat made it almost comfortable to stay in such harsh gale. Another comfort for her finding was the close and amiable memory of just few nights old. A sudden and intimate encounter with Prince Riyen. She hadn`t seen him in almost two months after a hasty depart to Athel Loren. She didn`t know what to say when he suddenly stood there. After recovering a pleasant shock she rushed to embrace him with tears filling her big dark brown eyes and was answered with similar intensity.

Kommentoidakin saa...

Kdownunder kirjoitti:... great beast and asked him to travel into the fourth...
...filling her big, dark brown eyes and was ...

Ekaan tulee genetiivi, eli him he sanan sijasta ja toka on luettelo, minkä vuoksi pilkku.

Ihan nätti kappale, mutta suhteellisen lyhyt. Oikeastaan todella lyhyt. Kuvailua enemmän tai aktiivisempaa toimintaa.

Suosittelen suomea, ellei englanti ole tosi hyvin hanskassa. Yllä olevassa tekstissä on aika paljon korjattavaa.

Kiitokset kovasti palautteesta/kommenteista! Pelkäsin että niitä ei tule ollenkaan.

Kielioppi yms. muu on tarkastamatta eli tuo on aikalailla raakatekstia niin kuin eka postauksessa mainitsin. Kunhan saisi ensin tekstiä tuotetuksi niin saa sen pukattua jollekulle tarkastettavaksi.

Kappalemitan turvottamista pitää kokeilla.

Suomella on mielestäni aivan luonnotonta kirjoittaa mitään muuta kuin Hannu Salamaa tai Remestä joten englannilla mennään... Natiivi englantiin ei tietysti pysty, mutta luulen että kirjoittamaankin sillä pystyy kun sitä reenailee

Yleensä ihmisillä on aika vankka harhakuvitelma, että pystyvät ilmaisemaan itseään paremmin jollain toisella kielellä, mutta loppujen lopuksi kyse on opittujen ilmaisujen ja kliseiden toistamisesta. Äidinkieli on aina ihmisen vahvin ilmaisun väline. Tosin sekin pitää opetella. Sitten kun osaa säännöt, niitä voi rikkoa.

Ongelma suomen ja hammerien kanssa on se, ettei kunnon suomennoksia ole. "Synkät haltiat kylmillä ykkösillä" ei kuulosta ihan just niin hyvältä kuin "dark elves on cold ones". Ts. pitäisi lähteä siitä, että etsisi ensin tarvitsemilleen termeille tyydyttävät suomennokset.

EDIT:

"Myöhäinen talvi oli vaihtumassa varhaiseksi kevääksi, kun he aloittivat purjehduksen Erengradista yhteen Norscan monista vuonoista. Saavuttuaan vastikään pohjoiseen satamaan naisen ystävä Mirima oli ottanut yhteyden suureen petoon ja pyytänyt miestä matkustamaan neljänteen vuonoon raakalaisten suuresta tukikohdasta, Ormskarodista.

Kolkon pohjoisen jäätävä tuuli kuivatti naisen kosteat, täydet huulet ja piiskasi hänen kullanvärisiä hiuksiaan hänen seistessään Oltharin laivan, Sinyrielin, kärjessä. Hän oli pukeutunut ailahtelevaa säätä vastaan. Hänen yllään olevan pikimustan noita-asun pitkien hansikkaiden ja polvisukkien suojelevat taiat sekä mustan, hienotekoisen hihattoman turkistakin lämpö saivat hänet tuntemaan olonsa lähes mukavaksi niinkin kovassa puhurissa. Nainen ei ollut nähnyt miestä lähes kahteen kuukauteen Athel Loreniin suuntautuneen kiireellisen lähdön vuoksi. Hän meni sanattomaksi, kun mies yhtäkkiä seisoi hänen edessään. Selvittyään miellyttävästä yllätyksestä hän ryntäsi syleilemään miestä kyynelten täyttäessä hänen suuret, ruskeat silmänsä ja sai vastineeksi yhtä kiihkeän vastaanoton."

Seurasin tiiviisti alkutekstiä, joten lauseet ovat rakenteellisesti raskaita (erityisesti esim. vaatteiden kuvailu). Alku on vähän epälooginen, kun lähdetään sanasta they, sitten sanotaan she, mainitaan joku he ja sitten vielä naisen ystävä nimeltään Mirima. Lisäksi tuuli kuivatti kosteita huulia. Miten lienevät kestäneet kosteina koko matkan. En myöskään tiennyt, kuka lähti Athel Loreniin, nainen vai mies, joten tein pienen väistön. Tarkoitus ei kuitenkaan ollut kirjoittaa erityisen hyvää tekstiä, vaan tarjota esimerkki siitä, ettei englannille ole mitään tarvetta - etenkään jos kyseinen kieli ei ole ihan hallussa. Tekstissä on nimittäin aika lailla virheitä.

Kysymys: mitä sellaista ilmaisuvoimaa ei suomessa ole, jota alkuperäisessä, englanninkielisessä tekstissä oli?

EDIT 2:

Lisäsitkö tuon Prince Ryen -jutun? Mielestäni ei ollut tekstissä, jonka käänsin.

Vonreuter kirjoitti: Kysymys: mitä sellaista ilmaisuvoimaa ei suomessa ole, jota alkuperäisessä, englanninkielisessä tekstissä oli?

Itse Rosensteinia kirjoittaneena uskallan väittää, että suomen kielellä on paljon enemmän juuri kirjallisuuteen käytettäviä mahdollisuuksia. Pelkästään se, että melkein kaikilla sanoilla on synonyymi tai vähintään murre/slangi sana kaverina antaa jo niin paljon liikkumavaraa itse tekstin ja henkilöiden puheiden välillä, mitä englanninkielellä ei vaan voi saavuttaa. Suomen kielen sijamuodot antaa myös kuvailuun omat vivahteensa ja syvyyttä on helppo luoda sivulauseiden kautta, kunhan ei eksy pl,sl,sl,sl,sl,sl,sl,sl,sl linjalle.
Kyllä jos jotain haluaa kirjoittaa, niin suomen kieli on vaan niin paljon helpompi ja parempi kuin englannin kieli. Monipuolisempi. Ymmärrän kyllä miksi hammeritekstejä kirjoitellaan englanniksi ja se on se "himmeet keijut ratsastaa kylmillä ykkösillä".

Ja tottakai tällätteenä perusurvelona niin teksti englanninkielellä jää vähän paljaaksi ja yksitoikkoiseksi, kun ei tiedä kaikkia kielen mahdollisuuksia tai ei ainakaan osaa käyttää niitä. Tosiasia kuitenkin on se, että olen lukenut huomattavasti pehmeämpää ja sulavampaa kuvausta suomen kielen nettikirjailijoiden teksteissä, kuin esimerkiksi George Martinin The Song of Ice and Fire sarjassa, jota tällähetkellä luen englanniksi (henkilökohtainen trauma suomentajasta).