ig asekehitys ja muita kysymyksiä

[scout_squad]

Olen miettinyt pitkään että miksi ig:en soltut käyttävät laseraseita eikä esim ak-47 tyyppisiä aseita?

[Eduboy]

Koska laserit on tehokkaampia 38 000 vuoden päästä?

[Gintonic]

Koska laserpyssyt on helpompi huoltaa, tehty idioottivarmaksi käyttää ja ei tarvi kantaa ammuksia, vaan voi kuljettaa ladattavia vaihtoakkuja mukana. Niin ja kätevästi taskulamppu samassa paketissa ;)

[Kyka]

Kyllä AK- tyyppisiä aseitä käytetään vaan ei Kaarti. Laserkivääri on perus IG mosurin ase ja AK - tyyppiset aseet "toisen linjan" - aseita, lukisin näihin huoltojoukot jne.

[JarkAira]

Rynnäkkökiväärit ja muut jalkaväen kevyet projektiiliaseet kulkevat stubberin nimellä nelkytkoossa. Nämä ovat yleisesti käytössä siviileillä ja puolisotilaallisilla joukoilla sekä tietysti tämän seurauksena kultisteilla.

Tykistö ja kulju käyttää myös nykyisten konepistoolien tapaisia projektiiliaseita, mutta näiden käyttötarkoituksena on lähinnä heilutteleminen vihaisia siviilejä kohtaan sekä napin laukaiseminen kaverin ja omaan otsaan, kun kuljetusväline syttyy palamaan osuman jälkeen, eli aivan kuten nykyisinkin :)

[Kyka]

Rynnäkkökiväärit ja muut jalkaväen kevyet projektiiliaseet kulkevat stubberin nimellä nelkytkoossa. Nämä ovat yleisesti käytössä siviileillä ja puolisotilaallisilla joukoilla sekä tietysti tämän seurauksena kultisteilla.

Tunnetaan myös autogun, autopistol nimellä :) Heavy Stubber on yllättävän yhdennäköinen M2 .50 cal konekiväärin kanssa :)

[JarkAira]

Joops. Esiintyyhän noita vaikka mitä vanhemmissa säännöissä ja fluffissa. Necromundassa on myös aika reippaasti projektiiliaseita.

Olikos noilla nykyisin sääntöteknisesti enää mitään eroa, tai saako noita autohärpättimiä mihinkään codexiin enää? Muistaakseni stubbereilla oli jonkin sortin AP arvo ja autogunilla ja autopistolilla taas ei ollut, tai oli huonompi.

Revolverejakin tuntuu olevan erityisesti kaartin upseereilla käytössä. HH Legion kirjassa kaartin upseeri ammuskeli myös kuusipiippuisella haulikolla :)

Joo siltä alkuperäiseltä M2:lta näyttää aika moni jalustalla oleva Heavy Stubber, mutta kädessä kannettavat näyttävät monesti enemmän M1919:ltä, kun niissä ei ole sitä pitkää ohuempaa piippuosaa jäähdyttimen jälkeen.

M1919


Heavy Stubber


M2


Heavy Stubber ajoneuvossa

[scout_squad]

Kiitos vastauksista :) Mutta eikös luoti aseilla olis helpompi tappaa kuin laserilla?

[Kyka]

Kiitos vastauksista :) Mutta eikös luoti aseilla olis helpompi tappaa kuin laserilla?

Kyllä varmastikin luotiaseet ovat toimivia Maan kaltaisessa painovoimassa ja ilmakehässä :)
Xeno - maailmoissa ammuskelu voi mennä jännäksi (oletuksen nyt siis nykymaailman ruutilatauksilla varustetut patruunat, ei rakettimoottori bolt-aseet). Ja kannattaa muistaa, että GW on aina pohtinut nämä asiat loppuun asti...

[Sutenööri]

Kiitos vastauksista :) Mutta eikös luoti aseilla olis helpompi tappaa kuin laserilla?

Ei, luodilla ammuttaessa pitää ottaa huomioon monta seikkaa, tuuli, kohteen liike, välissä olevat esteet, piipussa oleva paska jne,jne, pitemmälle ammuttaessa homma vaan vaikeentuu.

Laaserilla ammuttaessa "ammus" on perillä huomattavasti nopeammin (vertaa valonnopeus 299 792 458 m/s vastaan joku 900 m/s-1000 m/s, tuuli ei vaikuta valon kulkuun mitenkään, kohteen liike ei haittaa (ei tarvitse ottaa ennakkoa) välissä olevat esteet toki vaikuttaa samalla lailla ja linssiinkin voi tarttua paskaa, mutta huomattavasti helpompi pyyhkäistä yksi linssi puhtaaksi sen jälkeen kun ase on pudonnut mutalätäkköön, kuin purkaa se nopeasti osiin taistelukentällä.

-Juha-

[Mysterous]

Ja kannattaa muistaa, että GW on aina pohtinut nämä asiat loppuun asti...

Kannattanee jättää jokin merkki sarkasmista, se ei aina kovin helposti välity tekstin kautta.


Las-aseiden hyvien puolien kirjoon lukeutuu myös se, että hätätapauksessa akun voi ladata nuotiossa. Lyhentää tosin akun elinikää aika radikaalisti.

Rogue Traderissa autogunilla on pidempi kantama (?!?)
Kakkoslaitoksen säännöissä autogun ja lasgun ovat muutoin identtiset, mutta lasgun vähentää kohteen Armor Savea yhdellä (nykyinen vastine lähinnä AP 6).

Ja eikös tosiaankin nuo Kaaoksen kultistit käytä stubb aseita nykyäänkin.

[Terminator Sergeant]

Rogue Traderissa autogunilla on pidempi kantama (?!?).

Ihan ymmärrettävää, kun huomioi miten hitosti tappavan tehoinen laser vie energiaa. Pelillisestihän se kantama on se tappokantama, tuleeko laserista reikä vai hassu valopiste. Pitemmälle ehtiessä se valopulssi kuitenkin ottaa osumaa kaikesta roskasta mitä siinä matkalla on, taittuu ja hajaantuu pois.

[JarkAira]

Dispersio on aika iso ongelma laserin kanssa tietynlaisissa ilmakehissä riippumatta siitä, miten paljon energiaa laserin tuottamiseen käytetään. Jonkin verran tuota voi kompensoida muuttamalla laserin aallonpituutta, eli taajuutta, joka taas näkyy värin muutoksena, jos taajuus sattuu olemaan ihmissilmän aistimalla alueella. Myös moduloinnilla voi vaikuttaa tuohon.

Esm. punainen laser ei siroa maan ilmakehässä (lähes) ollenkaan, jolloin laser näkyy ainoastaan heijastuessaan kiinteästä pinnasta, kuten seinästä. Näkyäkseen viivana punainen laser tarvitsee esm. savua tai vesihöyryä, josta se siroaa. Vastaavasti vihreä laser taas siroaa maan ilmakehässä ilman savua tai vesihöyryäkin, jolloin se näkyy aina viivana.

Osa teollisuuslasereiden käyttämistä taajuuksista tarvitsee tietyn väliaineen, yleensä typen sen inerttiyden takia, jotta kaikki teho välittyy hitsattavaan tai leikattavaan materiaaliin. Typpi estää myös räjähdyksiä, jotka johtuvat leikattavan materiaalin vaporisoinnista seuraavasta hapettumisesta (=palamisesta) ilmakehän hapen kanssa. Osa lasereista pystyy irrottamaan myös veden molekyylisidoksen, jolloin vety pääsee hapettumaan ja syntyy taas räjähdys.

Laserilla on siis hyvät ja huonot puolensa tilanteista riippuen. Avaruustaisteluissa varmasti erittäin loistava asejärjestelmänä projektiileihin nähden nopeutensa puolesta, kun etäisyydet tuppaavat olemaan suuria. Tyhjiössä ei myöskään ole dispersipsta aiheutuvaa ongelmaa ja tunkeutuessaan rungon läpi laser aiheuttaa sekundäärisiä räjähdyksiä sytyttäessään höyrystynyttä runkomateriaalia palamaan räjähdysmäisesti, olettaen tietysti, että aluksen sisälläolijat hengittävät happea tai ylipäätänsä hengittävät.

Toki sitten laseria vastaan voi kehittää suojatoimiakin, eli esimerkiksi kuljettaa aluksen ulkopinnalla magneettikentässä hillitöntä määrää eri aineista koostuvaa pölyä tai vaikkapa käärimällä aluksen ympärille kunnon huurrekerroksen. Pölyähän voi sitten ohjailla magneettikentillä tulituksen suuntaan, jolloi saadaan kontrolloitava pölysuoja laseria vastaan :)

[Terminator Sergeant]

Jonkin verran tuota voi kompensoida muuttamalla laserin aallonpituutta, eli taajuutta, joka taas näkyy värin muutoksena, jos taajuus sattuu olemaan ihmissilmän aistimalla alueella.

Taajuus ja aallonpituus ovat kylläkin toisiinsa kääntäen verrannollisia suureita kuten epäilemättä tiesitkin, eivät sama asia ;)
(Vähemmän luonnontieteitä tunteville: aallonpituus on etäisyys, taajuus jonkin tapahtuman, vaikka yhden aallonpituuden kulkemisen, tiheys aikayksikössä. Mitä lyhempi aallonpituus, sitä suurempi taajuus ja toisinpäin).

Sinällään alkaa melkein huvittaa miten lasereilla, noilla avaruusaseista parhaimmilla, saa mitään aikaan kun kaikilla on massiiviset puolustusjärjestelmät niitten torjumiseen tai moiset on ainakin melko helppoa kehittää. Erityisesti 40k:n puolella missä aluksilla on massiiviset energiakilvet. Ehkä keisarillisen laivaston jylhillä torpedoilla on sittenkin käytännönläheinen syy toimia aseistuksena (tai ehkä sittenkään vaan ei :D). Teknologian yleinen jumitus on tietysti ihan hyvä syy uskoa ettei jostain magneettikentistä tiedetä yhtään mitään ja laserkin on vain Keisarin pyhää vihaa jolla silputa vihollisia iloisesti alas taivaalta.

Tosin se nostaa kysymyksen Eldareista, noista teknologian mestareista, miten hitossa laserit toimivat heitä vastaan?

[JarkAira]

Jooh. Ajattelin selkeyttää, koska, kuten jo sanoitkin, ovat kääntäen verrannollisia toisiinsa -> toisen muuttuminen muuttaa toista.

Itselle on tuo aallonpituus valon suhteen useammin käytetty muoto, kun kaikkien spektrifiltterien speksit ilmoitetaan aallonpituuksien läpäisynä.

Jos miettii suojakilpien (teoreettista) toimintaperiaatetta, niin täyden spektrin suojakilven käyttö veisi paljon energiaa, jolloin on järkevämpää tehdä kilpiprojektori, joka suojaa kerralla vain spektrin yhdeltä osalta kerrallaan. Tässä sitten taas tulee kilpavarustelu laserin aallonpituuden muuttamisen nopeuttamiseksi vs. suojan mukauttamisen nopeuttamiseksi.

[scout_squad]

Eikös imperiumin soltut käytä myös plasma aseita? Nehän ovat muutenkin parempia kuin laser aseet.

[Mysterous]

Eikös imperiumin soltut käytä myös plasma aseita? Nehän ovat muutenkin parempia kuin laser aseet.

Parempia, kalliimpia, vaikeammin huollettavia, harvinaisempia ja vaarallisempia käyttäjälleen.

[scout_squad]

Eikös imperiumin soltut käytä myös plasma aseita? Nehän ovat muutenkin parempia kuin laser aseet.

Parempia, kalliimpia, vaikeammin huollettavia, harvinaisempia ja vaarallisempia käyttäjälleen.

Taidat olla oikeassa. Mitä paremmat aseet sen kalliimpia...

[Snowtrooper]

Laseraseiden ongelmana on lämmöntuotto: jotta saisi välitettyä kohteeseen energiaa 1 joulen syntyy aseen päässä >1 joule hukkalämpöä. (Tästä näkökulmasta BattleTechinkin sääntömekaniikassa alkaa olla jo melkein järkeä. Mutta vain melkein.) Avaruustaistelussa(kin) siis pääkäyttö olisi nopeudesta huolimatta varmaankin pistetorjunta-aseena - alusta itseään paljon pienempien kohteiden kurmoottamisessa jäähyilykapa riittää paremmin. Toinen iso ongelma on sitten saada varastoitua tarpeeksi energiaa niin, että sen pystyisi purkamaan tarpeeksi nopeasti asekäyttöä varten. Minkä takia tosielämän asesovelluksissa on kemikaalilaser pop, kun ainakaan nykytekniikalla kondensaattorit eivät meinaa pysyä menossa mukana ja sähkövirtalähteestä on vaikeaa purkaa energiaa suoraankaan vaadittavia määriä. Kemiallinen laser vaan ei säteen nopeutta lukuunottamatta tuo mitään muita, sillä se pitää edelleen myös "ladata", koska sillä on polttoainetta vain tiettyyn määrään laukauksia ja polttoaine tuppaa olemaan räjähdysherkkää.

Jos kuitenkin haluaa jotain laseria käyttökelpoisempaa mutta projektiiliasetta, raidetykkiä tai ohjusta räyhäkämpää avaruustaistoon, niin ns. "Casaba howitzer" on patenttiratkaisu: suunnataan ydinräjähdys hieman samalla periaatteella kuin ontelopanos suuntaa tavanomaisen räjähdyksen. Lopputuloksena lähes kaikki säteily suuntautuu kapeana "säteenä" yhteen suuntaan ja perässä tulee köntti plasmaa relativistisillä nopeuksilla. Muistaakseni tämmöisen teoreettinen läpäisykyky oli sadoista metreistä kymmeniin kilometreihin taistelukärjen koosta riippuen, eli mitkään vuoren uumeniin upotetut komentokeskuksetkaan eivät olisi olleet enää turvassa. Voisi tietenkin spekuloida - fluffin ja sääntöjen perusteella - että Imperiumin alusten "lance" toimisi hieman Casaban tavoin.

---

Jenkkien "Project Orion" suunnitteli jopa jo 60-luvulla ja vielä ihan vakavissaan, että olisi tehty valtavia avaruussota-aluksia joiden voimanlähteenä olisi ollut sitä eteenpäin puskevat pienempitehoiset ydinräjähdykset ja pääaseena Casabat (ei, minä en keksi tätä omasta päästäni). Projekti kaatui lähinnä siihen, ettei keksitty, mitä vihollista vastaan moinen olisi ollut edes tarkoitettu (uskomattominta kyllä, tekniset ongelmat oli jo pääosin ratkaistu!) joten poliittinen itsemurha sen takia, että olisi laukaistu tonneittain säteilevää materiaalia kiertoradalle roikkumaan ihan vain siltä varalta että olisi tarvinnut joskus hamassa tulevaisuudessa sotia vihulaista vastaan, jonka voittamiseen 50 000 tavanomaista jo olemassa olevaa ja varastoissa enemmän tai vähemmän turvassa olevaa ydinkärkeä ei olisi riittänyt, jäi tekemättä.

Tai no, jos ne 50 000 tavanomaistakaan kärkeä eivät olisi riittäneet, niin sitten olisi voitu kasata avaruuslaivojen sijaan useampikin "PLUTO-KX", eli käytännössä avoimella ydinreaktorilla moottoroitu risteilyohjus, jossa olisi näön vuoksi ollut taistelukärkikin, vaikkei sitä olisikaan oikeastaan tarvittu: pelkästään ohjuksen ylilento maata hipoen hypersoonisella nopeudella olisi synnyttänyt paineaallon joka olisi lakaissut paikat sileäksi ja suoraan reaktiokammioon johtavasta suihkuputkesta olisi bonuksena varissut ydinjätettä niskaan. Kiitos ydinpropulsion, ohjuksen toimintasäde oli käytännössä rajaton: se olisi voitu laukaista kuukausia ennen vihollisuuksien alkamista kiertelemään kansainväliselle merialueelle, ja kun (ei jos: reaktoria ei pystynyt sammuttamaan sen käynnistyttyä) isoon pilliin olisi vihelletty, ohjata sitten kohteeseen - toki tähän sisältyi pieni riski, jos radio-ohjaus ei olisi toiminut, ja/tai ohjus olisikin suunnannut omia rantoja kohti... Tämäkin jäi toteuttamatta vaikkei teknisiä esteitä ollutkaan, miksiköhän.

[JarkAira]

Jos ihmisillä ei olisi tullut järkyttävää ydinfobiaa, käytettäisiin ydinpropulsiota myös ihan rauhanomaiseen avaruusmatkustamiseen ja lähetyskustannukset kiertoradalle olisivat nykyisin samaa luokkaa kuin naapurikaupunkiin (ottaen huomioon Itellan hinnoittelun älyttömyydet) ja kuussa olisi teollisuustoimintaa.

NASA:lla tosiaan oli useampia projekteja ydinreaktorilla höyrystettyjen nesteiden käyttöön propulsiona, kuten myös pienillä ydinräjähdyksillä toimiviin raketteihin.