Sotavasara.net

Onko enää ketään niistä enään hengissä?

On.

Perturabo, Angron, Mortarion, Fulgrim, Magnus Punainen ja Lorgar ovat ainakin jollain tasolla hengissä demoniprinsseinä. Alphatron kuoli Guillimanin kädestä, Horus Keisarin. Night Haunter aka Konrad Curze kuoli "virallisesti" Callidus-salamurhaajan kautta mutta tieto on kyseenalainen.

Ja tästäkin löytyy melkoisesti vanhoja keskustelu haun avulla, mikäli lisää tietoa haluat.

unohdit ahrimanin!
sekä typhuksen!

The C'Tan kirjoitti:unohdit ahrimanin!
sekä typhuksen!

he eivät ole primarkkeja

Alphariuksen kuolemastakin on hieman kyseenalaista tietoa, ks. index astartes. Muistaakseni suuri joukko Ultramariineja näki Alphariuksen ruumiin poltettavan, mutta silti vihollisen hyökkäykset jatkuivat yhtä järjestelmällisinä ja hyvin suunnitelluina kuin aiemminkin.

Ei olisi mikään ihme, jos Alpharius kikkailisi jossain taustalla.

Ja lisäksi Aurellian karkoitti Angronin takaisin warppiin ekan Armageddonin sodan aikana.

The C'Tan kirjoitti:unohdit ahrimanin!
sekä typhuksen!

Muuten hyvä, mutta Ahriman on "vain" pelkkä pääkirjastonhoitaja, Typhus taisi olla alunperin yksi Mortarionin luutnanteista.

Kaikissa Priimarkeissa piilee GW:n "Ehkä kuolivat" politiikka. Sanottaisiinko, että kaikilla paitsi Horuksella on mahdollisuus vielä olla elossa.

Hän itse kirjoitti:Kaikissa Priimarkeissa piilee GW:n "Ehkä kuolivat" politiikka. Sanottaisiinko, että kaikilla paitsi Horuksella on mahdollisuus vielä olla elossa.

Kuules, kohta ankara halla tulee taas lainaamaan sitä virallista fluffia jossa sanotaan että kaikki lojalistiprimarkit kuolivat viimeistään vanhuuteen.

Miksi se on niin vaikea käsittää!? Lojalistiprimarkit ovat kuolleet, viimeistään vanhuuteen, paitsi Guilliman joka lepää staasissa.

Lihamestari kirjoitti:

Hän itse kirjoitti:Kaikissa Priimarkeissa piilee GW:n "Ehkä kuolivat" politiikka. Sanottaisiinko, että kaikilla paitsi Horuksella on mahdollisuus vielä olla elossa.

Kuules, kohta ankara halla tulee taas lainaamaan sitä virallista fluffia jossa sanotaan että kaikki lojalistiprimarkit kuolivat viimeistään vanhuuteen.

Miksi se on niin vaikea käsittää!? Lojalistiprimarkit ovat kuolleet, viimeistään vanhuuteen, paitsi Guilliman joka lepää staasissa.

Uskotaan, vaikka voisinkin nakittaa warpilla missä aika hidastuu, mutta jätän sen, kun kuitenkin vedätte hatusta jonkun 2 edition fluffin missä todetaan toiste.

Hän itse kirjoitti: Uskotaan, vaikka voisinkin nakittaa warpilla missä aika hidastuu, mutta jätän sen, kun kuitenkin vedätte hatusta jonkun 2 edition fluffin missä todetaan toiste.

Senkus nakitat. Tosin minäpä vedän hatusta, että mistä sinä tiedät, että se aika aina hidastuu? Kyllähän se voi toimia toisinkin päin.

Riippumatta mitä GW on kertonut ajan kulumisesta warpissa ja primarkkien iästä, kaikki paitsi virallisesti kuolleeksi todetut voi tuoda takaisin. Ja jos joku kaaoksen primarkki nyt sattuisi kuolemaan, kyllähän Slaanesh tai joku sen kaveri sen takaisin henkiin herättää.

Coridus kirjoitti: Ja jos joku kaaoksen primarkki nyt sattuisi kuolemaan, kyllähän Slaanesh tai joku sen kaveri sen takaisin henkiin herättää.

Olenko oikeassa jos muistan, ettei näitä primarkeja- demoniprinssejä voisi tappaa, vaan heidät voi viskata sinne warppiin, josta tullaan ulos vasta tietyn ajan päästä. Ja enpä usko että kaaoksen jumalat ketään kuollutta henkiin herättäisivät, sillä hehän eivät tunnetusti oikein tykkää kuolemisesta, joka voidaan laskea epäonnistumiseksi. Jos kaaos antaisi anteeksi, olisi Horuskin herännyt henkiin jo vuonna n+2.

Kyllähän Luciuskin herää henkiin aina ku se tapetaan, vaikka hemmo ei ole edes primarkki, ja Horushan tapettiin muistaakseni niin perusteellisesti ettei hemmoa henkiin ainakaan kovin helpolla herätetä (nehän kaooksen voimatkin lähti pois Horuksesta juuri ennen viimeistä iskua, eikös?).

Matti the Overlord kirjoitti:Kyllähän Luciuskin herää henkiin aina ku se tapetaan, vaikka hemmo ei ole edes primarkki, ja Horushan tapettiin muistaakseni niin perusteellisesti ettei hemmoa henkiin ainakaan kovin helpolla herätetä (nehän kaooksen voimatkin lähti pois Horuksesta juuri ennen viimeistä iskua, eikös?).

Eikös se juju ollut juuri siinä, ettei sitä luciusta saa ikuna tapettua, tai sitten muistan väärin. Ja Horuksesta vielä, että kaaos lähti haneen ennenkuin Horus oli edes kuollut, ja Keisarmies sai vielä viimeisen kerran katsoa Horuksen oikeita kasvoja, mutta koska kaaoksen jumalat voivat tulla takaisin ja vallata Horuksen uudelleen, oli Keisarin pakko murskata poikansa sielu totaalisesti. Mutta jäi Horuksesta jotain jäljelle, koska Abaddonin piti estää Horuksen kloonaaminen, ja vasta silloin ruumis tuhottiin.

Jos Tyyppi on kuollut, on hänen sielunsa warpissa tuhoutunut totaalisesti, ja vaikka Kaaoksella olisikin intressejä nostaa porukkaa kuolleista, eivät he sitä ihan huvin vuoksi tee. Ja kun vielä ottaa huomioon, että Horus oli kovin primarkki, eikä häntäkään epäonnistuttuaan herätetty, on uudelleenherääminen aika epätodennäköistä.

Eihän kuolema sielua tuhoa. (Huomatkaa että tämä on taas täyttä mielipide-bullshittiä.) Keisari nyt vain sattui tuhoamaan huolimattomuudessaan Horuksen psyykkisen olemuksen warpista jota voitaisiin kutsua myös sieluksi. Ja ihan vain siksi että kukaan ei enää herättäisi häntä henkiin.

Niin, ja tämä paljonpuhuttu Lucius kyllä kuolee joka kerta, mutta hän inkarnoituu tappajansa ruumiiseen.

Jaa, kiitos korjauksesta. En ole näes hirveästi tätä Lucius- fluffia harrastanut.

Coridus kirjoitti: Niin, ja tämä paljonpuhuttu Lucius kyllä kuolee joka kerta, mutta hän inkarnoituu tappajansa ruumiiseen.

Sitten voidaankin pohtia, että mikä oikeasti syntyy Luciuksen surmaajan ruumiiseen? Onko se oikeamielinen Lordikomentaja Lucius suuren ristiretken ajoilta vai yksi nautintojen prinssin demoneista, joka vain kuvittelee/leikittelee olevansa joku kymmenen tuhatta vuotta sitten kuollut kuolevainen?

Oliko Ikuinen Lucius oikeamielinen lordikomentajà ? En pitäisi fanaattista egomaanisuutta ja ylimielisyyttä oikeamieliselle tyypillisinä piirteinä. Lisäksi Lucius omistautui vain abstraktille kaksintaistelulle taistelukentän taktisten ja strategisten oppien ja käytäntöjen sijasta. Hänen kokemuksensa siis menee hukkaan.

Puhumattakaan Luciuksen selkeästi masokistisesta tavasta viillellä itseään saadakseen aikaan täydellistä kipua, joka hänen näkemyksensä mukaan on menestyksen mitta.

Kyseessä on fanaattinen, egomaaninen psykopaatti, joka suhtautuu kaikkiin rajoituksiin henkilökohtaisina loukkauksina.