[KoW] Swedlandin Kuninkaalliset; Kevät 2016

[Rune]

Rosetten aavetiedustelijat pääsivät todistamaan karmaisevan murhenäytelmän alkua warppikiviportaalin läheisyydessä! Paljon näytti olevan maahan pirstoutunut sinne tänne meteoriitin paloja, joista jokaisessa riittäisi varmasti voimaa joko pitää portaalin auki - tai sulkea sen! Aaveiden olemassaolon taso alkoi harmillisesti heikentyä siinä magian virtausten läheisyydessä, ja Rosette joutui kutsumaan te takaisin oikeisiin töihin, mutta armeijoiden levittäytyminen demonien kertaalleen karrelle polttamalle kentälle todistettiin.

Hurjaa ja karmeellista!

Onneksi demonien uhosta huolimatta näytti, että manausrinkula oli kuitenkin verrattain pieni.

Ehkä... juuri jonkin pienen ja karvaisen mentävä!?

MISSÄ ON JORMA!?!

Tämä on tietty toki vain spekulaatiota. Rukoilemme ettei se olisi totta.

[Meganiikko]

Varajohtaja Hurk Skvik puuskutti.
Matka takaisin kotiluolan, "kotikolon" suuaukolle oli rasittava koska lumisade oli tukkinut isoimmat polut, jättäen vain hiukan kääpiöitä isommat rottamiehet tarpomaan melkein kaulaan asti ulottuvassa lumessa. Ilman Ogrejen kärkilanausta, marssi olisi kirjaimellisesti kuin suossa tarpomista.

Joskus Varajohtaja toivoi että olisi valinnut Petomuokkaajan ammatin. Sitten silloin tällöin Varajohtaja joutui turhan lähelle rottaogrea ja joutui hastelemaan hetken niiden kainalo-varvas-turkkihikeä, ja oli tyytyväinen nykyiseen asemaansa. Vaikka joutui tarpomaan jalan pedonmuokkaajien (niiden, jotka olivat vielä hengissä tykki-fiaskon jälkeen) ratsastaessa ogreillaan.

Kenties rottaratsuväessä olisi vielä kapteenipaikkoja. Tai edes luutnanttipaikkoja.
-------

"Kotikolon" sisäänkäyntiluolan suuaukko oli vartioimaton.

Välittömästi kun Varajohtaja näki vartioiden puutteen, kaikki hälytyskellot alkoivat soimaan hänen päässään.
"Tassunjohtajat! Tänne!"
Pienemmät rykmenttien johtajat hölkkäsivät Varajohtajan luo, säikkyinä Varajohtajan äänen kireyden takia
"Herra Varajohtaja, Paikalla ollaan!"
"Hyvä! Kaikki kykenevät rykmentit taistelukuntoon! Rottaogret eteen, Rottahirviöt sivuille! Lähettäkää tiedustelija! Kotiluolassa tapahtuu jotain mystistä!"

Muutaman kymmenen minuutin, ja kunnon kulauksen kääpiöpirtua myöhemmin, sotajoukko oli valmiina vyöryttämään Kotikoloa.
Tiedustelijat olivat kadonneet koloon, eivätkä olleet palanneet. Koko rottajoukko oli hermostunut: Viimeisin viesti Kotikolosta oli että Johtaja olisi palannut, jotain mukanaan. Mitä oli tapahtunut?

-------
Sotajoukko oli matkannut Kotikolon sisään, pitkin kapenevia luolastoja kohti keskimmäistä kammiota.
Varajohtaja ei ollut varma mitä hän odotti tapahtuvan. Hyökkäys? Kuolleita ja kuolevia? Rutto?
Hän ei olettanut kuulevan kuoromaisia ääniä.
Hän oli aluksi varma että hän oli kuullut omiaan. Vikinää tunneleissa, rytmikästä rummutusta kun tassut löivät maahan. Äänet kuitenkin kasvoivat ja vikinään sekaan sekoittui syvempiä karjahduksia ja pumppujen rytmikästä sihinää.

Äänet jatkoivat kasvuaan kunnes Rottaogret ja hirviöt kieltäytyivät menemästä syvemmälle. Pedonmuokkaajat kommentoivat että olennot olivat liian hermostuneita, ja saattaisivat lähteä hallinnasta jos he jatkaisivat. Tämä jätti Varajohtajan pienen ryhmän kanssa, muiden rottien pakkautuessa ahtaisiin tunneleihin aseet tanassa.
Varajohtaja tunsi kuitenkin luolaston tarkemmin kuin moni muu, ja johti pienen ryhmän kohti tirkistelypaikkaa josta näkisi keskimmäiseen kammioon, josta äänet kuuluivat.

Epärottamaisesti Varajohtaja Hurk Skvik kurkisti ensimmäisenä keskimmäisen kammion saadakseen selkeän kuvan mitä alapuolella tapahtui. Näky sai hänet laskemaan alleen.

Keskelle kammiota, missä aikaisemmin oli ollut puusta rakennettu kehikko joka tuki kammion seinämiä, oli rakennettu suuri lasiallas. Altaan edessä oli kivikoroke, jossa oli kontrollipaneeli, mistä lähti johtoja altaan reunoilla oleviin pumppuihin, pienempiin altaisiin ja warppikivi-sähkögeneraattoreihin. Kammio oli täyteen ahdettu rottamiehiä, jotka olivat jättäneet aseensa ja työkalunsa maahan. Rotat istuivat kuin transsissa, katsoen Allasta ja kivikoroketta. Varajohtaja huomasi että hänen tiedustelijansa olivat rottien joukossa, samalla lailla transsissa.

Mikä kiinnitti Varajohtajan huomion oli kuitenkin rottaolento joka seisoi selin häneen kivikorokkeella. Rottaolento oli lähestulkoon yhtä suuri kuin Rottaogre, mutta ilman rottaogreille tyypillisiä tikkejä tai leikkausarpia, tai mekaanisia lisä-osia. Kierot sarvet olivat puskeneet kallon takaosasta, ja levittyivät kohti olennon selkää kuin luiset siivet. Rottaolennon häntä oli piikikäs, samoin kuin sen selän nikamat jotka olivat kanssa kasvattaneet piikit.
Mutta eniten Varajohtajaa järkytti se ilmiselvä pahansuopa ja voimakas aura joka ympäroi olentoa, kun se operoi konsolin nappuloita ja vipuja.

Yhtäkkiä rottaolento lopetti laitteiden operoinnin, ja kääntyi suoraan kohti Varajohtajan tirkistelykoloa. Ja samantien Varajohtaja tiesi kuka Olento oli: Suurjohtaja Griksnittin piirteet olivat yhä tallella, muun ruumiin mutaatiosta huolimatta. Varajohtaja ei uskaltanut liikkua kun Suurjohtaja tarkasteli Varajohtajaa äänettömasti. Kaikki kammiossa olevat rotat kääntyivät kanssa katsomaan Varajohtajan suuntaan.
Griksnitt levitti kuononsa hymyyn, joka näytti kaikki rottaolennon terävät torahampaat.
Varajohtaja laski alleen uudelleen.

"Hurk Skvik! Palasit takaisin juuri sopivasti. Laskeudu alas." Griksnittin ääni kantoi komennon joka sai Varajohtajan tottelemaan epäröimättä, vaikka hän oli epäjohtajamaisen hajun peitossa.
"Herrani! Olette palanneet turvallisesti!"
"Niin olen. Palasin, ja löysin kotikolon lähestulkoon tyhjänä. Rottaogrejen häkit tyhjinä. Rottahirviöiden häkit tyhjinä poislukien orjat, ja uskomattomat kasat ulostetta kaikkialla. Selittäkää, Varaherra." Varaherra hikoili turkkinsa sisällä ja oli kiitollinen että hänen rakkonsa oli jo tyhjä.
"Herrani! Olen vain-vain sotajoukkojenne varakomentaja! Rottaolentojenne hyvinvoinnin vastuu-vastuu on pedonmuokkaajilla! Toimin vain kuten minulle opetitte!" Varajohtaja vikisi. Hän oli pysynyt lojaanina Griksnittille, mutta oli yleisesti tiedossa että Griksnitt piti olentojensa hyvinvointia huomattavasti korkeammassa arvossa kuin ketään muokkaamatonta skåvemin rottaa. Kenties lojaalius ei riittäisi...


"Olkoon." Griksnitt henkäisi, kuin tylsistynyt Varaherran säälittävään vikinään. "Tämä ei ole aika etsiä, tai syyttää. Tämä on aika juhlia!"
"Herra Johtaja on palannut!" Varajohtaja ynähti innokkaasti samalla kun hän oli salaa kiitollinen kaukonäköisyydestä, ja siitä että oli kieltänyt alaisiaan juomasta kaikkia kääpiöviinoja. Jos Johtaja haluaisi juhlia paluutaan niin mikään ei olisi parempi tervetuliaslahja kuin iso kärryllinen kääpiöviinaa. Kenties rottahirviöiden huono kunto lipsahtaisi maton alle juhlien jälkimainingeissa.

"Aivan, ja en palannut yksin..." Griksnitt hörähti samalla kun astui sivuun ja antoi Varajohtajan katsoa suoraan vihertävällä nesteellä täytettyyn lasialtaaseen.

Altaassa kellui johtojen seassa sininen suomujen peittämä muna.

Lohikääryleen muna.

Kävisikö noitasiskoksille rotta rotan syö-kilpa ensi viikolla??

P.s Skåvem ei tiedä missä Jorma on, eikä kertoisi vaikka tietäisi, hähää!

[Sutenööri]

Bob istui ärmistyneenä teltassaan, "Mikä hemmetti siinä onkun täällä Swedlandin soilla ei ikinä saa mitään aikaan!" Huusi hän kovaan ääneen ja sylkäisi teltan keskellä loimuavaan tuleen. Samalla tulesta muodostuikin portaali tuonpuoleiseen josta kuului kauheaa räkäistä naurua ja pullojen kilinää, portaalista astui ulos lyhyt mutta leveä hahmo jonka silmät olivat kuin nuotion leiskuvat hiilet, ja parta musta kuin yö. Hahmo otti muutaman haparoivan askeleen ulos nuotiosta ja sanoi matalalla ja möreällä äänellä "**ttu mikä darra"

Millois rymistellään? mulla on käytännössä vaikka heti huomenna aikaa, tai sit ensiviikolla tiistai tai keskiviikko.

-Juha-

[Gilaelin]

Kierros IV
Mäntymantu vs Demonilauma
Skenaario nro 4 eli objektiivin hakua (en muista nimeä :p)
Voitto Mäntymannulle!

Kuningas Kyrian alkoi istuttamaan omenapuita uudelle plantaasilleen, ajettuaan örkit ensin pois läänistä. Ikävä kyllä seuraavaksi taivaalle avautui (varmaankin ynseän warppihauen toimesta) portaali suoraan Aethyriin, josta Khornen ja Tzeenchin demonit puskivat ulos tarkoituksenaan varastaa ikiaikaisten vihollistensa, haltioiden sielut. Onneksi kuitenkin Lain jumala Ariankan suurdemoni Viydaggin läsnäolo täytti Mäntymannun soturit pyhällä rohkeudella ja demonit potkittiin oitis takaisin porttiin, jonka Ishan papittaret Morniel ja Ebenia sulkivat welhollisessa rituaalissa toisiinsa yhtyen.

Tiukka oli peli ja aivan viimeisille vuoroille saakka saatiin vääntää ennen kuin voittaja selvisi. Kumpikin armeija ampui kovaa ja demonien breath-hyökkäykset, sekä kovaa lyövät suurdemonit tekivät ilkeää jälkeä haltioiden riveissä. Ensimmäistä kertaa ikinä jopa itse Ölhimnir-lohikäärme painittiin kanveesiin! Haltioiden nuolet olivat kuitenkin tarkkoja tänään, jalat vikkeliä viemään objektiiveille ja erityisesti rohkeus täyttä rautaa - yhdistelmä, joka toi lopulta voiton haltioille kahden objektiivin erotuksella.

[Rune]

Lohikääryleen muna.

Daisyn kuolemattomia sanoja lainatakseni:

Woi wittu.

Narttu-täti joutaa peuhaamasta suon eläinkunnan seasta ensiviikolla käytännössä milloin vain - hiihtoloma tarkoittaa duunien katoamista viikoksi, enkä ole menossa Eurooppaankaan.

--portaalista astui ulos lyhyt mutta leveä hahmo--

Taani Larssonin kuolemattomia sanoja lainatakseni:

Woi wittu.

Oscar II von Fockenholm joutaa peuhaamasta suon eläinkun-- hetkinen, foorumi oli vissiin PG-13. Enikeis, sama virsi kuin yllä. :) Ennen viikonloppua on no-go. Pitäis tehdä asioita - asioita joilla on dedikset. Joiden missaaminen meinaa oikeaa rahaa, eikä höpöhöpöä.

Vielä loppukaneettina viinin voimalla:

Onneksi kuitenkin Lain jumala Ariankan suurdemoni Viydaggin läsnäolo täytti Mäntymannun soturit pyhällä rohkeudella ja demonit potkittiin oitis takaisin porttiin, jonka Ishan papittaret Morniel ja Ebenia sulkivat welhollisessa rituaalissa toisiinsa yhtyen.

Well, that's what you call anti-climatic.

Aitoa Swedlandia.

[Meganiikko]

Hetkonen, jos Narttu-rouva viitsisi odottaa vaikka tiistaihin ensi viikolle eli 8. päivä 3. kuuta kello 12 alkaen fantasiamaailma Tudeerissä Swedlandin alueella. Kultivaatioprosessi kestää hetkosen, ei tällaisesta munasta omelettia halua tehdä. Pari putkea pitää ehkä laittaa ja kunnon satula, sillä kasvaneesta lentopainosta johtuen aerodynamiikkaa saatetaan joutua hiukan muokkaamaan.

[Rune]

Hetkonen, jos Narttu-rouva viitsisi odottaa vaikka tiistaihin ensi viikolle eli 8. päivä 3. kuuta kello 12 alkaen fantasiamaailma Tudeerissä Swedlandin alueella. Kultivaatioprosessi kestää hetkosen, ei tällaisesta munasta omelettia halua tehdä. Pari putkea pitää ehkä laittaa ja kunnon satula, sillä kasvaneesta lentopainosta johtuen aerodynamiikkaa saatetaan joutua hiukan muokkaamaan.

Lohikäärmetäti Naarthrax ei ole kai elämässään (ainakaan epä-elämässään) mennyt vielä naimisiin, mutta peuhaamista riittää kaikenkarvaisten metsäneläinten kanssa kyllä (ei kai sitä aina tarvitse sitoutua)! Noitatrio toivottaa mitä mädäntyneimpiä kokkeleita Skåvemille, mutta uskaltaa katsoa Hurk Skvikin ja tämän palanneen herran käden kun tämä niin haluaa! Panokset kovenee!

Tiistai puolilta päivin kirjataan siis kirjurizombin selkänahkaan, ja haudataan *ullia turpeeseen pahan päivän varalle. Josko Skåvemin marsukatras osaisikin yllättää.

Sivuhuomiona noitasiskot huutelevat satunnaisia törkeyksiä Mäntymannun suuntaan. Koska ei kai sitä noin vain sovi nöyryyttää demonisia toimijoita, jotka olivat vieläpä niin hyvässä nosteessa.

[Gilaelin]

Sivuhuomiona noitasiskot huutelevat satunnaisia törkeyksiä Mäntymannun suuntaan. Koska ei kai sitä noin vain sovi nöyryyttää demonisia toimijoita, jotka olivat vieläpä niin hyvässä nosteessa.

Viisaana ja armollisena kuninkaana, sekä Lain jumalten palvelijana, jota Arianka on suopeudessaan Viydaggilla siunannut, hänen kauneutensa Kyrian tietää hyvin että epäjärjestyksen herrat on syytä lakaista hetimmiten takaisin Aethyriin, jos sellaisia omenaplantaaseille ilmeentyy. Jos ne päästää juurtumaan, on seuraavina vuosina tuholaistorjuntaan kuluva tähtivalokivien summa varsin, noh, tähtitieteellinen. Ja kukapa ei tahtoisi seurata ihmetyksen vallassa vierestä kun Morniel ja Ebenia harjoittavat welhouden rituaaleja kahdestaan. Lisäksi hänen armoitettu silkkihiuksisuutensa ei aio todellakaan menettää kahta omenaplantaasia samana vuonna.

Sen sijaan Christopherin eukonkäppänät hänen ihannoitu säihkysilmäisyytensä kyllä muistaa iljettäviksi kelmeiksi, joiden kanssa on saatu miekkailla pitkin Elthin Arvania vuodesta toiseen. Kenties vielä ennen kuin kevät sulattaa lumet, Mäntymannun haltiat pääsevät nautinnollisesti upottamaan moiset kauhistukset niin syvään kuoppaan, etteivät mitkään kalmovoimat enää mummoja sieltä ylös kaiva.

[Rune]

Millois rymistellään? mulla on käytännössä vaikka heti huomenna aikaa, tai sit ensiviikolla tiistai tai keskiviikko.

-Juha-

Jos nöyryytän Skåvemin tiistaina, niin Bobin päältä voisi taapertaa keskiviikkona. Dis gud? Milloinka vain onnistuu, vissiin.

[Sutenööri]

Jos nöyryytän Skåvemin tiistaina, niin Bobin päältä voisi taapertaa keskiviikkona. Dis gud? Milloinka vain onnistuu, vissiin.

Bobbi vois keskiviikkona sit yrittää punnertaa vastaan, monelta alotellaan?

-Juha-

[Rune]

Jos nöyryytän Skåvemin tiistaina, niin Bobin päältä voisi taapertaa keskiviikkona. Dis gud? Milloinka vain onnistuu, vissiin.

Bobbi vois keskiviikkona sit yrittää punnertaa vastaan, monelta alotellaan?

-Juha-

Hur som helst. 12:30 tai jotain?

[Rune]

Voi olla, että Daisy ja Lily innostuivat liiaksi Drosselmeierin tarjoamasta karahvillisesta omenaviiniä (hyvät omenat, vissiin), ja saattavat potea keveähköä päänsärkyä ja väsymystä huomenna Skåvemin kohdatessaan.

Ei anneta sen haitata.

//buuuuurb

[Meganiikko]

Eihättää! Itsekkin olen ylityöllistetty ja alipalkattu joten koska yksinään on ikävä olla kapulassa ja syvänyt, olkaamme kaksistaan ainakin vähällä yö-unella. Kapulan voitte pitää itsellänne, antakaa sillä vaikka rouva Nartulle opetuksia metsänväkeen sekaantumisesta.

Sen lisäksi herra/rouva/muu, mikä? Grööhk on vielä hiukan epävalmis, mutta kokeillaan sotia hiukan kesken kasvatuksen olevan löhhärin selässä. Ehkä rouva opettaa tulevalle kääryleelle miten asiat toimii täälläpäin. Tai sitten ei. Pitäisi varmaan asentaa aivot otukseen.

[Meganiikko]

Edit: saatan olla about vartin myöhässä.

[Meganiikko]

Kova oli sota ja mahtava.

3 objectivea centerlinellä.

Ei ollut yhtään selvä mitä tapahtuu, Griksnitt lenteli ympäriinsä aivottoman lohikääryleensä kanssa, rouva Narttu lenteli kanssa ja kävi lopussa Rottaskorpionin pedikyyrissä. Mato säikähti pahasti kun kasa aaveita (haaveita?) kävi kuiskaisemassa pehmeitä ja sensuelleja asioita sen korviin.

Lobussa kiitos seisoo, ja vaikka Shok troopit skåvemeilta sai haltuunsa objectiven ja Griksnitt kävi keräämässä toisen muumioilta, niin haaveiden viimeinen charge sai routattua Skooli troopit ja Tätiryhmä sai haltuunsa pelin loputtua vuorolla 7 kaksi objectivea skävemin yhteen.

Kentällä lopussa skavemeilta rottaskorpioni, tykki, lippu ja griksnitt, epäkuolleet pärjäs paremmin..


Ens kerralla paremmin.

2-0 Haaveille.

[Rune]

"--Only dreams now."

Peli oli kyllä aikamoista tykitystä. Vääntö, tappamisen halu ja tekemisen meininki oli läsnä intensiivisesti kyllä vuorosta yksi alkaen, eikä päästänyt otteestaan seiskavuoronkaan tasoittavalla. Hui kamalata.

Kiitos tästä. En osaa yhtään sanoa mikä omista liigapeleistäni on ollut tähän mennessä tiukin. Jokainen niistä on heitellyt ihan viimeisille sekunneille asti. Lasken itseni onnekkaaksi - tästä enempää jännitystä ei kenraali voisi koskaan pyytää!

Onneksi jälleen kerran itse noidat välttivät katastrofin ja pahimman löylytyksen, ja pakosalle ajetuilta Skåvemeilta ryöstetyn *ullin innostamina keräävät hameenhelmansa loskasta ja pistävät viimeiset armeijansa kokoonkursimisnoitakekkerit pystyyn. Vielä ei ole ohi tämä koitos!

En ole varma tosin kestääkö vanhan sydän tällaista jännitystä ja vääntöä paljoa enempää.

[Miikkar]

Manticilta tuli muuten uusi FAQ: http://www.manticgames.com/SiteData/Roo ... pdated.pdf

-Miikka

[Meganiikko]

Tuo selventää ainakin counter-chargesekoilut. Eli ts ei voi c-chargeta sivuttain jos on sukassa!

*Hotenk ottaa muistiinpanoja*

[Meganiikko]

"huh"

Griksnitt oli sanaton. Lohikäärme oli kasvanut kammiossaan täyteen mittaansa.

Normaalisti satoja vuosia kestävä kasvoprosessi oli saatu kutistettua viikkoon pakkosyöttämällä lohikäärmeelle warppikiven kyllästämää lihaa, kasviksia ja maitoa tuubejen kautta suoraan olennon vatsaan, samalla kun olento likosi kammiossa joka oli täytteen pumpattu kasvu-uutetta. Sen lisäksi olennon heikoiksi kasvaneet tikkukädet oli korvattu leikkaamalla ne pois ja liittämällä ogrejen "lahjoittamat" kädet tilalle. Ogrejen liitetyt kädet päättivät teknorottien outoihin paine-kynsiin- pelkät orgaaniset kynnet eivät riittäisi.

Samoin modulaarinen järjestelmä mahdollisti olennon siipien irroittamisen ja uudelleenkiinnittämisen helposti, estäen kaikki mahdolliset lentävät pakoaikeet mikäli olento joskus pääsisi sellaiselle älyllisen kehityksen asteelle että voisi edes hahmottaa sellaista konseptia. Samalla tämä mahdollistaisi lohikääryleen liikkumisen luolastoissa ilman että siivet tarttuisivat kaikkeen mahdolliseen.

Lohikääryleen liekkihenkäys oli kanssa osoittautunut ongelmalliseksi tiukissa luolastoissa, ja Griksnitt oli joutunut "poistamaan" lohikääryleen kyvyn henkäistä liekkejä. Tilalle oli rakennettu laitteisto joka antaisi Griksnittin laukaista salamia (siis sähköä, ei ruokaa) olennon suusta painamalla nappia.

Kaikki olikin valmista viimeisiä testejä varten: Ensimmäinen oli kysyä olennolta sen nimeä, ja toinen olisi laittaa olento taistelukokeiluun.

Olento oli nimeä kysyttäessä antanut äännähdyksen joka kysyjän, eli Varaherra Hurk Skvikin kuulustelun mukaan kuulostanut "Grööghk"-iltä. Eräs kääryleen käsittelijöistä oli ehdottanut nimeä "Laiska Kakkare". Näitten nimeämisvaihtoehtojen puitteissa Griksnitt päätti nimetä lohikääryleen Viiks'ksi.

Ja niin, ratsastaisi Griksnitt Viiks'illä taisteluun ensimmäistä kertaa. ja mitä vastustajaa vastaan!

Rottasoturit olivat nähneet mielipuolen epäkuolleen (ja kenties -aivokuolleen) lohikääryleen pomppivan suolla. Mikäpä olisi parempi testi Lohikäärmeelle kuin toinen lohikäärme?
--------------------
"Hurk! Ota kaksi tassua ja kynsi Ogreja vasempaan linjaan, käy hajoittamassa nuo luukasat!" ölähti Griksnitt ratsunsa selästä alempana kulkevalle Varajohtajalle. Varajohtaja oli ilmeisesti vieläkin humalassa kääpiöviinasta, päätellen rotan uneliaasta nyökkäyksestä ja epäkoherentista vikinästä.
Griksnitt tuhahti ja otti uuden henkäyksen warppikivitomua. Epäsotilaallista käytöstä Varajohtajalta.

Epäkuolleet olivat tulleet heti suolta kun Rotta-armeija lähestyi suon laitaa. Ilmeisesti epäkuolleiden armeijat olivat olleet kaivamassa lisää suohon hukkuneiden ruumiita, ja rottien lohikäärmemetsästys rikkoi luukasojen rutiinit jotenkin. Taaempana näkyi kasa noitia kikattamssa ja osoittelemassa sormilla Griksnittiä kohti. Kuinka epäkohteliasta!

Ja siellähän se lohikäärylekkin oli! Epäluonnollisen valkea, kuultava olento. Jokin luukasa oli sidottu sen niskaan, kantaen pitkää ja kapeaa keihästään. Yksi asia tuli selväksi Griksnittille: Epäkuollut lohikääryle oli yllättävän pieni. Pikkiriikkinen, kenties? Noh, se olisi selkeä kohde laittaa kappaleiksi.

Sitäennen, pitäisi hajoittaa luiden rivit ja päästä sinne....

Griksnitt oli syvällä ajatuksissaan, Lohikäärme Viiks'in liikahdellessa levottomana massiivisen rotan alla. Lohikäärmeen mieli oli raadeltu ja avoin: Olento oli peloissaan, hämmentynyt ja tuskainen. Pultit ja piikit sen lihassa polttivat, infektiot useiden haavojen ja tikkausten lomessa polttivat ja murtuneet ja irtirevityt suomut vuosivat visvaa.
Ainoastaan syvälle lohikäärmeen aivoihin tungetut ohjausanturit estivät lohikäärmeen pakenemasta heti ja sillä hetkellä kun taistelukentän yläpuolella alkoi kierrellä epäluonnollisia olentoja ja Äänet alkoivat kaikua rottien ja lohikäärmeen mielessä:
"Huuu. Pöööö. Huuu. Pööö....."
"Mikäs on tuo?" Kysyi Griksnitt alapuolella olevalta lipunkantajalta, joka oli laskenut alleen.
"Huuu. Pööö. Huuu. Tyhmät viemärihiiret. Luulevat että kuolleet kuolevat tappamalla. Huuu. Pöö."
"Noh, tuo varmaan selventää sen ongelman" päätti Griksnitt ja löi kantapäänsä syvälle Viiks'sin lihaan, saaden suuren lohikäärmeen karjaisemaan kivusta- ääni joka sattui olemaan koko rotta-armeijan rynnäkkökäsky.

--------------------------

"Positiivisesti ajatellen, ainakin lohikääryle toimii" ajatteli Griksnitt muutamaa tuntia myöhemmin. "Negatiivisesti ajatellen, epäkuolleilla on nyt muutamasata rottazombia. Kertokaas, teknorotat, saatteko te tehtyä lisää liekinheittimiä? Tuntuu siltä että tarvitsemme niitä kohta" hän kysyi metallin ja rotan epäpyhiltä sikiöiltä edessään.

Taaempana lohikäärme Viiks söi ratiotaan, eli lisää warppikivikyllästettyä lihaa, sen siivet taas irroitettuna luolaston sisällä ja jalat kahlittuina. Viiks oli osoittanut mahtinsa viime taistelussa repimällä kuolleita kappaleiksi oikealla ja vasemmalla, salamien sytyttäessa kalliimmin varusteltuja ja isokirveisiä luuranko-aaveita tuleen turvallisen välimatkan päästä- ja kun Mahtava Mato oli kärsinyt pahan sydämmenpysäytyksen ja suoliston tyhjennyksen (mainitsemattakaan voimakasta ulostehalvausta, jonka jälkihaju ei oillut vieläkään lähtenyt olennon takana olleista rottasotureista) aaveiden julmien kuiskailujen takia, Viiks oli tarrannut kiinni olentoon ja raahannut sen ilmateitse pois taistelusta.

Tämä kaikki toki Griksnittin taitavan ohjauksen ansiota. Hän ei ollut tutissut kuin eilinen hyytelö lentäessään viidenkymmenen metrien korkeudessa, ja hän oli valmis syömään kaikki jotka väittivät toista.

Noh, olkoon. Tämä taistelu oli osoittanut että hän tarvitsisi jotain joukkoja jotka kykenisivät vastaamaan vastustajan nopeisiin salamahyökkäysjoukkoihin jotka tulisivat raoista syvälle rottien selustaan. Onneksi hänellä olisi jo ideoita kuinka tämä taktinen puute voitaisiin korjata...

[Miikkar]

Kierros 4: Punainen Legioona vs. Kreivi Drosselmeier - Murhaa ja ryöstä!

Kreivi Drosselmeier yritti turhaan hamuta Punaisen Kuningaan etsimiä artefakteja ja joutui pakenemaan lohikäärmeellään, kun kaikki ihmiset (ja enkelit ja iso osa haltiostakin) oli teurastettu.

Loppupisteet 1985-370 Punaisen Legioonan hyväksi, eli 2-0. Millalle kiitos pelistä ja joustavuudessa muuttohärdellien sotkemien aikataulujen puristuksessa.