pieni Mordheim tarinan alku
pieni Mordheim tarinan alku
Mordheimin raunioiden kekellä liikkui naisjoukko. He olivat Matriarkka Anken joukkio joka on osa Sigmarin Soturinunnia, hänen todellisia palvelijoitaan. Toisin kuin sen säälittävän Suurtheogonistin Noidan Metsästäjät Anke ja muut olivat suorittamassa Sigmarin antamaa tehtävää.
Anke oli keski-ikäinen nainen ja yksi Sisarkunnan matriarkoista, jotka toimivat Suurmatriarkka Bertha Bestraufrungin alaisuudessa. Katu oli hiljainen ja rauhallisen näköinen mutta Anke tiesi parhaiten asianlaidan.
Yhtäkkiä joukko kaaoksen kätyreitä, Varjovaltiaan sotureita tuli esiin kulman takaa. Anke seisoi napitusten Magistraatti Rudolfin kanssa. Ennen kuin Rudolf tajusi mitä tapahtui löi Anke tätä suoraan naamaan suurella Sotavasarallaan. "Siskot, on aika tuhota nämä saastat" Anke sanoi muille. Taistelu alkoi.
Anke oli keski-ikäinen nainen ja yksi Sisarkunnan matriarkoista, jotka toimivat Suurmatriarkka Bertha Bestraufrungin alaisuudessa. Katu oli hiljainen ja rauhallisen näköinen mutta Anke tiesi parhaiten asianlaidan.
Yhtäkkiä joukko kaaoksen kätyreitä, Varjovaltiaan sotureita tuli esiin kulman takaa. Anke seisoi napitusten Magistraatti Rudolfin kanssa. Ennen kuin Rudolf tajusi mitä tapahtui löi Anke tätä suoraan naamaan suurella Sotavasarallaan. "Siskot, on aika tuhota nämä saastat" Anke sanoi muille. Taistelu alkoi.
-
Andromedus
- Viestit: 1968
- Liittynyt: Su 06.10.2002 19:57
- Paikkakunta: Savonlinna, Itäisten arojen linnake
Sisaret Jutta ja Christa hyökkäsivät yhdessä demonisen Kirotun kimppuun. He piirrittivät teräväkyntisen epäsikiön ja löyvät sitä Sotamoukareilla mutta olento vain horjoi. Jutta perääntyi ja heitti olentoa pyhällä vedellä ja olento karjui kivusta ennen tuhoitumistaan. Anke jatkoi Rudolfin hakkaamista ja hyökkäsi sitten Pimeäsielun kimppuun Teräsruoskalla. Pimeäsielu yritti torjua mutta turhaan, ruoska irotti hänen päänsä ja kaulan tyngästä pulpusi verta. Anke näki kahden noviisin olevan pulassa joten hän ryntäsi apuun. Hän rukoili Sigmaria ja samassa pyhätuli käristi noita kaaoksen kätyreitä ja samassa hän iski Petomiestä Sotamoukarilla kun tämä yritti yllättää Anken.
Tässä se nyt on sitten valmiina ja jatkoa tulee kunhan jaksan kirjoittaa sen:
Mordheimin raunioiden kekellä liikkui naisjoukko. He olivat Matriarkka Anken joukkio joka on osa Sigmarin Soturinunnia, hänen todellisia palvelijoitaan. Toisin kuin sen säälittävän Suurtheogonistin Noidan Metsästäjät Anke ja muut olivat suorittamassa Sigmarin antamaa tehtävää.
Anke oli keski-ikäinen nainen ja yksi Sisarkunnan matriarkoista, jotka toimivat Suurmatriarkka Bertha Bestraufrungin alaisuudessa. Katu oli hiljainen ja rauhallisen näköinen mutta Anke tiesi parhaiten asianlaidan.
Yhtäkkiä joukko kaaoksen kätyreitä, Varjovaltiaan sotureita tuli esiin kulman takaa. Anke seisoi napitusten Magistraatti Rudolfin kanssa. Ennen kuin Rudolf tajusi mitä tapahtui löi Anke tätä suoraan naamaan suurella Sotavasarallaan. "Siskot, on aika tuhota nämä saastat" Anke sanoi muille. Taistelu alkoi.
Sisaret Jutta ja Christa hyökkäsivät yhdessä demonisen Kirotun kimppuun. He piirrittivät teräväkyntisen epäsikiön ja löyvät sitä Sotamoukareilla mutta olento vain horjoi. Jutta perääntyi ja heitti olentoa pyhällä vedellä ja olento karjui kivusta ennen tuhoitumistaan. Anke jatkoi Rudolfin hakkaamista ja hyökkäsi sitten Pimeäsielun kimppuun Teräsruoskalla. Pimeäsielu yritti torjua mutta turhaan, ruoska irotti hänen päänsä ja kaulan tyngästä pulpusi verta. Anke näki kahden noviisin olevan pulassa joten hän ryntäsi apuun. Hän rukoili Sigmaria ja samassa pyhätuli käristi noita kaaoksen kätyreitä ja samassa hän iski Petomiestä Sotamoukarilla kun tämä yritti yllättää Anken.
Ylisisar Andrea taisteli kulttilaista vastaan kahdella Sotamoukarilla. Kultisti ehti väistää ensimmäisen iskun mutta toinen osui häntä yläruumiiseen murskaten luita. Kultisti kaatui maahan ja Andrea murskasi tämän pään uudella iskulla. Toinen Pimeäsielu hyökkäsi yhden sisaren kimppuun eikä tämä ehtinyt reagoida. Hänen päänsä irtosi Pimeänsielun kirveen iskusta ja hän kuoli nopeasti. Kaksi noviisia hyökkäsivät kostoksi Pimeänsielun kimppuun ja toinen heistä löi Sotamoukarilla kaaoksen kätyriä selkään, jota seurasi toisen noviisin isku tämän kaatuessa yläruumiiseen.
Taistelu kesti jonkin aikaa mutta pian hengissä olevat Anken Sisaret jatkoivat matkaa kultistien jäädessä maahan makaamaan kuolleina. Kaikki näytti rauhalliselta mutta pian ilmestyi heidän tutkiessa raunioita moni lonkeroinen hirviö pimeästä. Se tarttui toista noviisia limaisilla lonkeroillaan jalkaan ja alkoi vetää tätä pimeyteen. Anke yritti pelastaa tuon onnettoman noviisin hakkaamalla moista epäsikiötä Sotamoukarilla mutta turhaan. Pimeydestä kuului kirkaisu ja sitten ei enää mitään. ”On parasta, että jatkamme matkaa sillä olisi turhaan uhrautua yhden sisaren vuoksi kun tämä on jo kuollut” Anke sanoi surullisena ja muut sisaret nyökkäsivät vastaukseksi.
He ohittivat joukon isoja ja parakkaita Middenheimin palkkasotureita, jotka katsoivat heitä hieman epäillen. Olivat varmasti kuulleet Noidan Metsästäjien levittämät valheet Sisarkunnasta mutta Sigmarin Sisaret eivät välittäneet siitä sillä Middenheimiläiset olivat Ulricin palvojia.
Pian Jutta havaitsi joukon rehtejä Reiklandin palkkasotureita taistelemassa Skaveneita, rottamiehiä, vastaan. Jutta kertoi siitä Ankelle. ”Siskot, on meidän tehtävämme auttaa noita miehiä ja tappaa nuo epäsikiöt!” Anke ilmoitti siskoille. He kajauttivat ylistyksen Sigmarille ja ryntäsivät apuun Sotamoukareita heiluttaen.
Yksi rottamiehistä, ilmeisesti johtaja, huusi jotain rotunsa kielellä ja osoitti Ankea. ”Vai haluat sinä taistella minua vastaan? Sen saat saasta!” Anke sanoi ja ryntäsi skavenin kimppuun samalla kun muut valitsivat kohteensa. Yhdessä Reiklandilaiset ja Sigmarin Siskot kävivät taisteluun rinta rinnan skaveneita vastaan. Reiklandilaisten miekkamiehet siirtyivät taka-alalle kun Anke ja muut ottivat heidän paikkansa lähitaistelussa samalla kun jousimiehet antoivat tulitukea jousillaan. sisarten Sotamoukareiden ja reiklandilaisten jousien yhteistyö oli tuhoisa skaveneille. Eloon jääneiden skaveneiden oli pakko paeta sen jälkeen kun Anke oli murskannut Sotamoukarillaan näiden johtajan kallon.
Reiklandilaiset kiittivät sisaria ja Anke ja muut jatkoivat matkaansa sillä he eivät olleet vielä löytäneet etsimäänsä...
Mordheimin raunioiden kekellä liikkui naisjoukko. He olivat Matriarkka Anken joukkio joka on osa Sigmarin Soturinunnia, hänen todellisia palvelijoitaan. Toisin kuin sen säälittävän Suurtheogonistin Noidan Metsästäjät Anke ja muut olivat suorittamassa Sigmarin antamaa tehtävää.
Anke oli keski-ikäinen nainen ja yksi Sisarkunnan matriarkoista, jotka toimivat Suurmatriarkka Bertha Bestraufrungin alaisuudessa. Katu oli hiljainen ja rauhallisen näköinen mutta Anke tiesi parhaiten asianlaidan.
Yhtäkkiä joukko kaaoksen kätyreitä, Varjovaltiaan sotureita tuli esiin kulman takaa. Anke seisoi napitusten Magistraatti Rudolfin kanssa. Ennen kuin Rudolf tajusi mitä tapahtui löi Anke tätä suoraan naamaan suurella Sotavasarallaan. "Siskot, on aika tuhota nämä saastat" Anke sanoi muille. Taistelu alkoi.
Sisaret Jutta ja Christa hyökkäsivät yhdessä demonisen Kirotun kimppuun. He piirrittivät teräväkyntisen epäsikiön ja löyvät sitä Sotamoukareilla mutta olento vain horjoi. Jutta perääntyi ja heitti olentoa pyhällä vedellä ja olento karjui kivusta ennen tuhoitumistaan. Anke jatkoi Rudolfin hakkaamista ja hyökkäsi sitten Pimeäsielun kimppuun Teräsruoskalla. Pimeäsielu yritti torjua mutta turhaan, ruoska irotti hänen päänsä ja kaulan tyngästä pulpusi verta. Anke näki kahden noviisin olevan pulassa joten hän ryntäsi apuun. Hän rukoili Sigmaria ja samassa pyhätuli käristi noita kaaoksen kätyreitä ja samassa hän iski Petomiestä Sotamoukarilla kun tämä yritti yllättää Anken.
Ylisisar Andrea taisteli kulttilaista vastaan kahdella Sotamoukarilla. Kultisti ehti väistää ensimmäisen iskun mutta toinen osui häntä yläruumiiseen murskaten luita. Kultisti kaatui maahan ja Andrea murskasi tämän pään uudella iskulla. Toinen Pimeäsielu hyökkäsi yhden sisaren kimppuun eikä tämä ehtinyt reagoida. Hänen päänsä irtosi Pimeänsielun kirveen iskusta ja hän kuoli nopeasti. Kaksi noviisia hyökkäsivät kostoksi Pimeänsielun kimppuun ja toinen heistä löi Sotamoukarilla kaaoksen kätyriä selkään, jota seurasi toisen noviisin isku tämän kaatuessa yläruumiiseen.
Taistelu kesti jonkin aikaa mutta pian hengissä olevat Anken Sisaret jatkoivat matkaa kultistien jäädessä maahan makaamaan kuolleina. Kaikki näytti rauhalliselta mutta pian ilmestyi heidän tutkiessa raunioita moni lonkeroinen hirviö pimeästä. Se tarttui toista noviisia limaisilla lonkeroillaan jalkaan ja alkoi vetää tätä pimeyteen. Anke yritti pelastaa tuon onnettoman noviisin hakkaamalla moista epäsikiötä Sotamoukarilla mutta turhaan. Pimeydestä kuului kirkaisu ja sitten ei enää mitään. ”On parasta, että jatkamme matkaa sillä olisi turhaan uhrautua yhden sisaren vuoksi kun tämä on jo kuollut” Anke sanoi surullisena ja muut sisaret nyökkäsivät vastaukseksi.
He ohittivat joukon isoja ja parakkaita Middenheimin palkkasotureita, jotka katsoivat heitä hieman epäillen. Olivat varmasti kuulleet Noidan Metsästäjien levittämät valheet Sisarkunnasta mutta Sigmarin Sisaret eivät välittäneet siitä sillä Middenheimiläiset olivat Ulricin palvojia.
Pian Jutta havaitsi joukon rehtejä Reiklandin palkkasotureita taistelemassa Skaveneita, rottamiehiä, vastaan. Jutta kertoi siitä Ankelle. ”Siskot, on meidän tehtävämme auttaa noita miehiä ja tappaa nuo epäsikiöt!” Anke ilmoitti siskoille. He kajauttivat ylistyksen Sigmarille ja ryntäsivät apuun Sotamoukareita heiluttaen.
Yksi rottamiehistä, ilmeisesti johtaja, huusi jotain rotunsa kielellä ja osoitti Ankea. ”Vai haluat sinä taistella minua vastaan? Sen saat saasta!” Anke sanoi ja ryntäsi skavenin kimppuun samalla kun muut valitsivat kohteensa. Yhdessä Reiklandilaiset ja Sigmarin Siskot kävivät taisteluun rinta rinnan skaveneita vastaan. Reiklandilaisten miekkamiehet siirtyivät taka-alalle kun Anke ja muut ottivat heidän paikkansa lähitaistelussa samalla kun jousimiehet antoivat tulitukea jousillaan. sisarten Sotamoukareiden ja reiklandilaisten jousien yhteistyö oli tuhoisa skaveneille. Eloon jääneiden skaveneiden oli pakko paeta sen jälkeen kun Anke oli murskannut Sotamoukarillaan näiden johtajan kallon.
Reiklandilaiset kiittivät sisaria ja Anke ja muut jatkoivat matkaansa sillä he eivät olleet vielä löytäneet etsimäänsä...