örkki tarina

[lentävä gobbo]

1
Örkkien leirissä oli hiljaista. Lukuun ottamatta päällikön telttaa josta kuului puheen sorinaa. Tämän leirin päällikön nimi on Wubaah Udeah. Wubaah suunnitteli kostoa kääpiölle apulaistensa kanssa, koska kääpiöt olivat tuhonneet monia örkkikyliä vuorten juurilta. Wubaah mietti monta tuntia kunnes muisti että kääpiöt ovat sotaretkellä. Wubaah päätti järjestää väijytyksen kääpiöille ja sanoi” Lähdemme aamulla matkaan. Käske kaikkia valmistautumaan lähtöön.” Hän sanoi örkkien kielellä.

2
Aamun sarastaessa örkit, peikot ja maahiset lähtivät liikkeelle kostamaan kääpiöille. He olivat kävelleet jo monta tuntia kun he saapuivat aukealle minkä keskellä oli jokin oudon muotoinen kivi mihin oli maalattu verellä kummallisia kuvia.
Yksi örkeistä henkäisi ”kaaoksen taikamerkkejä!” Wubaah sanoi juuri ja juuri niin kovaa että kaikki kuulivat sen. ”Äkkiä pois täältä.” Kaikki olivat juuri kääntyneet kun heidän takaansa kuului juoksuaskelia ja karjuntaa. Kaikki kääntyivät taas ja vetivät aseensa esiin. Heitä kohti oli rynnistämässä kaaoksen sotureita isot viitat yllään ja kiiltävä kokovartalopanssari päällään. Örkit, maahiset ja peikot karjaisivat hirveän sotahuudon ja lähtivät rynnäkköön! peikot heiluttelivat isoja nuijiaan murskaten kaaoksen joukkoja! Maahiset enimmäkseen juoksentelivat pakokauhun vallassa ympäri aukeata tai he kiipesivät puihin ampumaan, sieltä kaaoksen sotilaita. Kaaoksen soturi oli juuri iskemässä Wubaahia kun nuoli suhahti kaaoksen soturin päähän joka kaatui verisenä maahan. Wubaah torjui kaaoksen sotilaan iskun ja survaisi tätä mahaan veren punaisella miekallaan ja lähti seuraavaa kohti. Kaaoksen soturit oli tapettu ja osa oli lähtenyt karkuun. Wubaahin armeija selviytyi vähin tappioin. Hänellä on mukanansa noin kaksisataa sotilasta mukana. Väijytys paikalle oli tarkoitus tulla lisäjoukkoja.
He lähtivät pois kaaoksen rajamailta ja leiriytyivät tarpeeksi kauaksi kaaoksesta ja heidän demoneistaan.

3
Yksi maahinen Löysi pikku onkalosta maahisten lempi sieniä ja alkoi hotkia löytäviänsä sieniänsä kuin viimeistä päivää. Harmillisesti tämä harmiton maahinen sekosi täysin ja muuttui keltaiseksi ja haki fanatikkien rautakuulan mihin oli kiinnitetty kettinki ja heiluttamaan rautakuulaa keskellä leiriä ja muuten vain sekoilemaan. Wubaah ei tiennyt asiasta mitään kunnes seonnut maahinen katkaisi tukikepin rautakuulallansa hänen teltastaan. Wubaah karjui. ”tappakaa ”toi” hullu maahinen!” Toiset maahiset tulivat ja ampuivat sekoilevan maahisen niin ,että rautakuula lensi Wubaahin teltan päälle. Wubaah alkoi karjumaan punaiset silmät leiskuen maahisille että ”Jos joku vielä syö liikaa sieniä niin katkaisen hänen päänsä!” 4
Wubaah ja hänen joukkonsa jatkoivat matkaa ja tulivat pian perille. Heitä odottivat sata vihreää, suippokorvaista örkkiä ja heidän päällikkönsä Wurzzag Acza. ”Wurzzag on pukeutunut oudosti.” maahiset supattivat. se oli totta Wurzzagilla oli kaarnasta tehty lastu naamarina, pelkkä lannevaate, kaljamaha ja hänen vihreä ihonsa oli täynnä sotamaalauksia. Hänen joukkiossaan oli paljon villiörkkejä ja villisikaratsastajia. Heidän joukkionsa oli sijoittautunut metsään vartioimaan.

5
He odottivat melkein koko päivän kunnes alkoi kuulua kääpiöiden humalaista laulantaa. He huomasivat jo kaukaa että kääpiöt olivat vähän humalassa. ”Noin kaksi sataa kääpiötä.” Tuumi Wurzzag. Wubaah huusi” rynnäkköön!” Ja karjaisi sota huudon. Kääpiöt vetivät kirveet ja varsijousensa esiin ja lähtivät rynnäkköön. Mustat örkit surmasivat kääpiötä valtavilla kahdenkädenaseillansa. Ilma oli täynnä sota- ja tuskan huutoja. Wurzzag alkoi mumista jotakin ja hyppi rinkiä yhdellä jalalla sauvaansa heilutellen. Juuri kun kääpiö oli iskemässä surman iskua Wubaahin kääpiön päänsä räjähti kypärän sisällä ilman mitään järkevää syytä. Pian hän huomasi että parin muunkin kääpiön pää oli levinnyt taistelutantereelle. Örkit lävistivät keihäillänsä kääpiöitä kun nämä juoksivat heitä kohti. Wubaah sivalsi kääpiötä selkään ja toiselta iski pään poikki. Peikot huitoivat kääpiöitä isolla kirveillänsä, Fanaticit heiluttelivat rautakuuliaan rusentaen kaiken mikä kuulan eteen osuu ja örkit hakkaavat kirveillänsä kääpiöitä. Kääpiöt ammuskelevat tykeillänsä örkkejä, kun taistelu oli ohi ilma täyttyi örkkien riemukkaista huudoista! kääpiöt olivat tapettu ja Örkit palasivat örkkileireihinsä.

loppu

kommenttiiii!!! pliiiis!

[Goblinisti]

Vähän pökkelöinen, muutama kirjoitusvirhe. Joitakin ihan hyviä tehosteita.

Hyvä yritys, mutta ei oikein pudonnut.

Ja fanaticit, kirjoittaisit suomenkieliseen tekstiin suomeksi.

[örkintappaja]

ihan hyvä parempi kun on mulla tulee koskaan oleen

[Illidan]

Hmmm... joo.... Olihan tuossa ideaa, mutta toteutus ei uponnut. Kirjoitusvirheitä löytyi, ja alkoi naurattaa tuo kohta:

Örkit, maahiset ja peikot karjaisivat hirveän sotahuudon ja lähtivät rynnäkköön! peikot heiluttelivat isoja nuijiaan murskaten kaaoksen joukkoja!

Nuo huutomerkit olisi voinut karsia pois. Ne ainoastaan naurattavat, pisteet loisivat enemmän tunnelmaa...
Hieman pökkelöinen, eikä tunnelmaa hirmuisesti ollut. Lyhyeksi jäi, mutta uskon, että on sinussa silti ainesta...
Harjoittele kirjoittamista ja pyydä perheenjäseniäsi vaikkapa lukemaan tarinoitasi ja kommentoimaan niitä.

-Illidan

[Tapsa]

Uuuuuuuuuuuuuuughh...

Sanon suoraan että tämä ei ollut erityisen hyvä stoori, mutta kumma kyllä en löytänyt mitään erityistä valittamisen aihetta kuten yleensä aloittelijoiden väkerryksistä. Kielioppivirheitä tässä oli tietty, mutta mikäs niissä, örkeistä kun on kyse. Eniten minua tympi tuo kappaleiden numerointi. Kuvailua tässä ei ollut senkään vertaa että tätä voisi kutsua kuvailevaksi tarinaksi, ja dialogi oli niin örkkimäistä että örkitkin varmaan nauraisivat.

Mutta tästä se lähtee. Kyllä tästäkin saisi hiomalla ihan OK tekstin, ja jos vain jatkat kirjoittamista niin kyllä siitä vielä jotain tulee.

[Kolmastoista]

Tuota, suoraan sanoen tarina juoni oli hyvä, mutta kuvailu ja maailmantuntemus ehkä hieman puuttuu. En tiennytkään että jossain örkkien ja kääpiöiden rajamailla on kaaoksen aluetta, eikä hahmoista ja maastosta saanut juuri minkäänlaista kuvaa. Oli tämä kuitenkin juonellisesti parempaa kuin aloittelijoilla joskus, ja parempaa kuin minulla koskaan.

[Stenvall]

Ei ja vielä kerran ei. Kannattaa opetella kirjoittamaan edes ne yhdyssanat. Välimerkkienkin kanssa olisi vielä harjoittelemista. En viitsi vaivautua lukemaan, kun näen jo muutenkin, että tarina on täynnä kielioppivirheitä. Suosittelen hankkimaan jonkun kirjan, missä on sanojen oikeinkirjoitus, ja muutenkin lukemaan kirjallisuutta. Ei millään pahalla.